100 kW & 4 l / 100km ekoTD moottorin rakentaminen + 02m
Valvoja: ffp jäsenet
100 kW & 4 l / 100km ekoTD moottorin rakentaminen + 02m
Kuten jo kävijöiden kaluston topicissa on kerrottu, tapahtuu (edit) vuoden 2010-2011 mittaan yhteistyössä Aki-76:n kanssa Nastolan perukoilla jotain mielenkiintoista. Tänään projekti sai sitten oikeasti alkunsa. (Edit: Projektihan kesti sitten tästä viestistä aika lailla 1,5 vuotta, kunnes vehkeet saatiin siihen malliin, että uskalsi työntää ne käyttöauton konepellin alle).
Ekon uusi elämä jatkuu uudessa korissa tässä topicissa.
Tavoitteena on yhteen lauseeseen tiivistettynä "4 l /100km kulutus ja 100 kW" etupyöriltä. Voi nopeasti kuulostaa suuruudenhullulta yhdistelmältä, mutta kokemusten mukaan tämä on toteutettavissa. Ainakin asetettu yhdistelmätavoite tuo huomattavasti lisämielenkiintoa projektiin ja kertoo siitä, kuinka hyvin mietityllä ja huolella rakennetulla moottoripaketilla tehdään kummia normimoottoriin verrattuna.
Taustoja valottaakseni lähemmäs 400 tkm ajetusta Volkkaristani alkaa ahdin olemaan ehtoopuolella ja jotain asialle piti tehdä. Ahdin tottakai täytyi olla isompi, kuin mitä tuo vakio k03 on, joten pieniä muutoksia olisi tarvittu ainakin pakosarjaan ja downpipeen. Samalla mieleen juolahti, että alkaahan kansikin olemaan jo vähän väsynyt ja luultavasti halkeillutkin, joten senkin voisi samassa hässäkässä vaihtaa vaikkapa virtauspenkin avulla kairattuun. Noh, ei se alakertakaan enää uutta vastaava ole, joten helpoin vaihtoehto taitaa olla kokonaan uuden moottorin rakentaminen kaikessa rauhassa, jonka voi kevään koittaessa istuttaa Venton keulalle. Lisäksi moottorin vaihto voi olla helpompi projekti, kun räpeltää kantta irti ja sovittaa ahdinta moottorin ollessa kiinni autossa. Akin kanssa hetken jos toisenkin suunniteltuamme pääsimme paketista yhteisymmärrykseen, josta on tällä haavaa rakentumassa suurinpiirtein seuraavanlainen:
- AHU:n hoonattu lohko
- Kampuraksi tulee uudempi TDi / SDi kampiakseli, syystä että kunkkupultti on 16mm ja alapyörän kiinnitys on D-mallisellä päällä, joka tarjoaa aaz:n vastaavaa huomattavasti kestävämmän ratkaisun. Lisäksi kohtuullisen tarkka tasapainoitus vauhtipyörän kanssa.
- Veivit ovat PD TDi:stä
- Uudet Mahlen männät keraamipinnoitteella
- Girdle-levy tukevoittamaan lohkoa, vaikka teholla ei tämän kanssa tulla juhlimaan.
- Kytkin on Sachsin race-asetelma vakiolevyllä ja kevennetyllä vauhtiksella
- Uusi kansi, joka virtautetaan ja pinnoitetaan keraamilla
- Ahtimeksi löysin normikäyttöä silmällä pitäen hyväksi havaitun Schwitzerin s1bg:n, joka kaipaa laakerointia ja keraamia
- Ahdin sovitellaan AFN pakosarjaan
- Ahtimelta lähtee 2,5" downpipe auton alle. Muuten mennään vakioputkistolla, ainakin toistaiseksi
- Imusarja tulee olemaan jotain jännittävän näköistä.
- Pumppuun ehkä pykälää tai kahta suurempi nestepää. Lisäksi kierroksia 500 lisää, jotta pikkuvaihteilla kiihdytettäessä pysytään nätisti tehoalueella.
- Luonnollisesti moottorin laakerointi ja tiivisteet vaihdetaan uusiin. Lisäksi laakerilinja hoonataan.
- Kaikin puolin uusi moottori siis...
Moottori pyritään pitämään kohtuullisen originaalin näköisenä pakettina. Tietty imusarja vähän tuo haastetta tuohon oem-lookkiin, mutta siihenkin on olemassa jo kohtuullinen ratkaisu. Kompromisseja tullaan varmasti tekemään kestävyyden ja ajettavuuden ehdoilla, mutta tarkoitus on ajaa Ventolla tämän paketin kanssa vähintään 500 tkm rikki ja tuskin 600 tkm vaikeuksia tuottaa. Moottori kuitenkin tehdään "ylijäreäksi" tavoiteltuihin tehoihin nähden, jotta yllätyksiä ei tulisi vastaan.
---
Itse projektiin:
Tänään ehdittiin purkaa pari moottoria valittavaksi aihioksi ja alunperin jo ennalta valittu AAZ-lohko kohtasi haastajansa, eli AHU:n lohkon. Peruspessimistinä tarkistin kohtuullisen tarkkaan lohkon käypäisyyden AAZ:n tilalle ja teimme päätöksen käyttää tuota AHU:n lohkoa. Tämä eritoten sen vuoksi, että tuota AHU:n lohkoa ei tarvitse porata ylikokoon, joka AAZ-lohkon kanssa olisi täytynyt mielellään tehdä. AHU:n vuosimallikin passaa tuohon autooni paremmin, kun on '98. ;)
AAZ:n lohko pestiin ja otimme käsittelyyn aihioksi valitun AHU:n lohkon, joka hoonattiin kevyesti kuosiinsa. Seuraavaksi olisi vuorossa pesu, peitelaipoitus ja hiekkapuhallus.
---
Aihioksi aiottu AAZ
Aihioksi päässyt AHU
---
Ja valmista pitäisi olla toukokuussa, koska tällä olisi tarkoitus sisäänajon jälkeen ajella Mantorppiin ja takaisin.
---
Hankintalistalla tällä hetkellä (pistäkää privaa mikäli osia löytyy tarpeettomana hyllyistänne)
...
---
Ekon uusi elämä jatkuu uudessa korissa tässä topicissa.
Tavoitteena on yhteen lauseeseen tiivistettynä "4 l /100km kulutus ja 100 kW" etupyöriltä. Voi nopeasti kuulostaa suuruudenhullulta yhdistelmältä, mutta kokemusten mukaan tämä on toteutettavissa. Ainakin asetettu yhdistelmätavoite tuo huomattavasti lisämielenkiintoa projektiin ja kertoo siitä, kuinka hyvin mietityllä ja huolella rakennetulla moottoripaketilla tehdään kummia normimoottoriin verrattuna.
Taustoja valottaakseni lähemmäs 400 tkm ajetusta Volkkaristani alkaa ahdin olemaan ehtoopuolella ja jotain asialle piti tehdä. Ahdin tottakai täytyi olla isompi, kuin mitä tuo vakio k03 on, joten pieniä muutoksia olisi tarvittu ainakin pakosarjaan ja downpipeen. Samalla mieleen juolahti, että alkaahan kansikin olemaan jo vähän väsynyt ja luultavasti halkeillutkin, joten senkin voisi samassa hässäkässä vaihtaa vaikkapa virtauspenkin avulla kairattuun. Noh, ei se alakertakaan enää uutta vastaava ole, joten helpoin vaihtoehto taitaa olla kokonaan uuden moottorin rakentaminen kaikessa rauhassa, jonka voi kevään koittaessa istuttaa Venton keulalle. Lisäksi moottorin vaihto voi olla helpompi projekti, kun räpeltää kantta irti ja sovittaa ahdinta moottorin ollessa kiinni autossa. Akin kanssa hetken jos toisenkin suunniteltuamme pääsimme paketista yhteisymmärrykseen, josta on tällä haavaa rakentumassa suurinpiirtein seuraavanlainen:
- AHU:n hoonattu lohko
- Kampuraksi tulee uudempi TDi / SDi kampiakseli, syystä että kunkkupultti on 16mm ja alapyörän kiinnitys on D-mallisellä päällä, joka tarjoaa aaz:n vastaavaa huomattavasti kestävämmän ratkaisun. Lisäksi kohtuullisen tarkka tasapainoitus vauhtipyörän kanssa.
- Veivit ovat PD TDi:stä
- Uudet Mahlen männät keraamipinnoitteella
- Girdle-levy tukevoittamaan lohkoa, vaikka teholla ei tämän kanssa tulla juhlimaan.
- Kytkin on Sachsin race-asetelma vakiolevyllä ja kevennetyllä vauhtiksella
- Uusi kansi, joka virtautetaan ja pinnoitetaan keraamilla
- Ahtimeksi löysin normikäyttöä silmällä pitäen hyväksi havaitun Schwitzerin s1bg:n, joka kaipaa laakerointia ja keraamia
- Ahdin sovitellaan AFN pakosarjaan
- Ahtimelta lähtee 2,5" downpipe auton alle. Muuten mennään vakioputkistolla, ainakin toistaiseksi
- Imusarja tulee olemaan jotain jännittävän näköistä.
- Pumppuun ehkä pykälää tai kahta suurempi nestepää. Lisäksi kierroksia 500 lisää, jotta pikkuvaihteilla kiihdytettäessä pysytään nätisti tehoalueella.
- Luonnollisesti moottorin laakerointi ja tiivisteet vaihdetaan uusiin. Lisäksi laakerilinja hoonataan.
- Kaikin puolin uusi moottori siis...
Moottori pyritään pitämään kohtuullisen originaalin näköisenä pakettina. Tietty imusarja vähän tuo haastetta tuohon oem-lookkiin, mutta siihenkin on olemassa jo kohtuullinen ratkaisu. Kompromisseja tullaan varmasti tekemään kestävyyden ja ajettavuuden ehdoilla, mutta tarkoitus on ajaa Ventolla tämän paketin kanssa vähintään 500 tkm rikki ja tuskin 600 tkm vaikeuksia tuottaa. Moottori kuitenkin tehdään "ylijäreäksi" tavoiteltuihin tehoihin nähden, jotta yllätyksiä ei tulisi vastaan.
---
Itse projektiin:
Tänään ehdittiin purkaa pari moottoria valittavaksi aihioksi ja alunperin jo ennalta valittu AAZ-lohko kohtasi haastajansa, eli AHU:n lohkon. Peruspessimistinä tarkistin kohtuullisen tarkkaan lohkon käypäisyyden AAZ:n tilalle ja teimme päätöksen käyttää tuota AHU:n lohkoa. Tämä eritoten sen vuoksi, että tuota AHU:n lohkoa ei tarvitse porata ylikokoon, joka AAZ-lohkon kanssa olisi täytynyt mielellään tehdä. AHU:n vuosimallikin passaa tuohon autooni paremmin, kun on '98. ;)
AAZ:n lohko pestiin ja otimme käsittelyyn aihioksi valitun AHU:n lohkon, joka hoonattiin kevyesti kuosiinsa. Seuraavaksi olisi vuorossa pesu, peitelaipoitus ja hiekkapuhallus.
---
Aihioksi aiottu AAZ
Aihioksi päässyt AHU
---
Ja valmista pitäisi olla toukokuussa, koska tällä olisi tarkoitus sisäänajon jälkeen ajella Mantorppiin ja takaisin.
---
Hankintalistalla tällä hetkellä (pistäkää privaa mikäli osia löytyy tarpeettomana hyllyistänne)
...
---
Viimeksi muokannut tttalja, 15.9.2016 11:01. Yhteensä muokattu 10 kertaa.
Muuten mennään vakioputkistolla, ainakin toistaiseksi
Pitänee mittailla pakopaineita moottorin vaihdon jälkeen. Voi olla, että dp kokee laajennusta laipoituksen myötä. Eräs syy aiheeseen on, että jumppasin männä kesänä uuden putkiston tdi-vaimentimella tuohon autoon, joten en sitä vielä vaihtaisi. Lisäksi ahdot pyritään pitämään maltillisella tasolla koneen keston suhteen, joten pakopaineetkaan tuskin karkaavat käsistä - toivottavasti ;).
Edit: Ja pitäisin mielelläni tämän vehkeen mahdollisimman hiljaisena...
Eikös tälläsii moottoreita saa jo uuden Skoda/Vw:n keulalla :)
Ongelma on siinä, että ne maksaa ;). Loppupeleissä toi vaihtomoottorin rakennus ei miljoonia kustanna ja itse autoonkin on jo lähes kaikki kuluva osa lähiaikoina vaihdettu, joten ajetaan sillä. Pitää siis yrittää tehdä jo värinsä edellyttämänä tästä Ventosta "Bluemotion".
Tämä päivä meni virtauspenkkiin tutustuessa, sekä lohkoja pestessä, mutta Matkahuollosta tuli myös "plan B", mikäli Schwitzeri käy liian pieneksi :D. (Ekassa kuvassa yllä)
Edit: Vielä kuva nielun koosta. Tämä ihan oikeasti nielee isompiakin oravia...
Edit: Vielä kuva nielun koosta. Tämä ihan oikeasti nielee isompiakin oravia...
Viimeksi muokannut tttalja, 7.1.2010 21:51. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Tänään suureksi yllätyksekseni sain tekstiviestin, että lohko on jo puhallettu puhtaaksi, joten pitihän se illan kuluksi lähteä värjäämään. Värinä on tietty Volkkarin tuttu ja turvallinen LR5V "Fjord Blue".
Lisäksi Akin sovituskoneen (voi sen ääressä kaiketi myös palvoa ahdinten jumalia) ympärillä pyörittelimme ahdinta, imusarja-aihiota ja pakosarjaa, jolloin mielestämme keksimme kohtuullisen hyvän asettelutavan. On ooeeämmään päin, mutta vähän eri tavalla ;).
Mukavaa sinänsä, että on talven pimeinä iltoinakin jotain tohinaa... Tosin positiivisessa mielessä työnantajan näkymät alkavat olemaan hyviä, eli töitä tulee toivottavasti olemaan, mutta taasen negatiivisessa mielessä aika voi olla kortilla. Pitää vaan painaa peruskone kasaan, niin jää aikaa miettiä yksityiskohtia.
Lisäksi Akin sovituskoneen (voi sen ääressä kaiketi myös palvoa ahdinten jumalia) ympärillä pyörittelimme ahdinta, imusarja-aihiota ja pakosarjaa, jolloin mielestämme keksimme kohtuullisen hyvän asettelutavan. On ooeeämmään päin, mutta vähän eri tavalla ;).
Mukavaa sinänsä, että on talven pimeinä iltoinakin jotain tohinaa... Tosin positiivisessa mielessä työnantajan näkymät alkavat olemaan hyviä, eli töitä tulee toivottavasti olemaan, mutta taasen negatiivisessa mielessä aika voi olla kortilla. Pitää vaan painaa peruskone kasaan, niin jää aikaa miettiä yksityiskohtia.
Kerrotaanpas hieman välitilanteita aiheesta, vaikka työnteko meinaakin haitata harrasteita.
Saksan maalta löytyi sopuhintaan erään 5-pyttyisen pakettiauton imusarja, josta muokkaillaan tähän vehkeeseen sopiva malli. Tieteen tekemisen vuoksi pitää tehdä tuo muokkaus vähän kerrallaan ja etsiä järkevimmän oloinen vaihtoehto virtauspenkin avulla jostain oem-lookin ja telkänpöntön välimaastosta.
Pari viikkoa sitten pakosarjoja pyöriteltyämme päädyimme afn-pohjaiseen ratkaisuun, eli ahdin tuleekin pakosarjan alapuolelle, jolloin imusarjalle jää mukavammin tilaa. Yllättäen se tähän vehkeeseen tuleva afn-sarja löytyi myös Germaaniasta. Pitänee leikkauttaa parit laipat ja ruveta sovitushommiin.
Kytkimen downgreidausvauhtipyöräkin on Akin mukaan havaittu lähimaastossa, joten toivomme seuraavan saalistusretken tuottavan tulosta.
Lisäksi tdi:n kampiakseli 16mm kunkkupultilla löytyi, joten alakerrankin saa kohta läjään, jahka loputkin tarpeelliset osat löytävät tiensä Nastolaan. Alkaa sitten tämäkin projekti konkretisoitumaan entisestään...
p.s. Pitihän se jo aloittaa tuo yksityiskohtiinkin paneutuminen;)
Saksan maalta löytyi sopuhintaan erään 5-pyttyisen pakettiauton imusarja, josta muokkaillaan tähän vehkeeseen sopiva malli. Tieteen tekemisen vuoksi pitää tehdä tuo muokkaus vähän kerrallaan ja etsiä järkevimmän oloinen vaihtoehto virtauspenkin avulla jostain oem-lookin ja telkänpöntön välimaastosta.
Pari viikkoa sitten pakosarjoja pyöriteltyämme päädyimme afn-pohjaiseen ratkaisuun, eli ahdin tuleekin pakosarjan alapuolelle, jolloin imusarjalle jää mukavammin tilaa. Yllättäen se tähän vehkeeseen tuleva afn-sarja löytyi myös Germaaniasta. Pitänee leikkauttaa parit laipat ja ruveta sovitushommiin.
Kytkimen downgreidausvauhtipyöräkin on Akin mukaan havaittu lähimaastossa, joten toivomme seuraavan saalistusretken tuottavan tulosta.
Lisäksi tdi:n kampiakseli 16mm kunkkupultilla löytyi, joten alakerrankin saa kohta läjään, jahka loputkin tarpeelliset osat löytävät tiensä Nastolaan. Alkaa sitten tämäkin projekti konkretisoitumaan entisestään...
p.s. Pitihän se jo aloittaa tuo yksityiskohtiinkin paneutuminen;)
Tänään sekalaisista osista kaivettu venttiilikopan aihio sai uuden värin, joka vaihteeksi oli Volkkarin LR5V. Lisäksi kampiakseli 16mm kunkkupultilla, sekä veivit löysivät tiensä pääkallonpaikalle. Kampura jatkanee tästä hiontaan ja tasapainotukseen downgreidausvauhtipyörän kera ;). Ahtimen laipatkin syntynevät kohtapuoliin laserin avustuksella...
(p.s. kannen maalipinnassa ei sitten ole vekkejä, vaikka kuvassa tuossa putkenkannattimen vieressä onkin jotain heijastuksia)
(p.s. kannen maalipinnassa ei sitten ole vekkejä, vaikka kuvassa tuossa putkenkannattimen vieressä onkin jotain heijastuksia)
Tänään olikin puhalluspäivä, vähän kaikenmoisille osille. Sain nuo kevääksi tulevat 280mm etujarrut puhallettua, joten pääsee laittamaan uudet tiivisteet ja maalaamaan ne. Lisäksi erinäinen läjä moottorinkannakkeita, vesipumpun runkoja, syöttöpumpun kiinnikkeitä, sekä muuta hilua kokivat puhdistuksen ja saivat maalia päällensä. Hehkuiksi tilasin saarivaltiosta Boschin Duraterm Chromiumit, joille muuten annetaan 3 vuoden takuu =D.
Aki kävi hiotuttamassa läjän nokka-akseleita, mukaanlukien tämän vehkeen nokan. Spekseinä perusasteet 256 ja nostoa 10mm, eli hippasen enemmän kuin vakiossa. Profiili on kuuleman mukaan perua b-ryhmäläisistä ralliautoista =D. Tosin käyttöauton nokaksi tuo voidaan vielä tituleerata ja sitähän tässä haetaan. Tuon kun yhdistää sopivasti kairatun kannen kanssa, niin paketin pitäisi virrata kohtuullisen mukavasti.
Ja Akillahan on jo samanlainen Vegen kansi virtauspenkissä mitattuna, joten sen pohjalta voidaan jo vähän hipostella ;).
Lisäksi Mahlen uudet, vakiokokoiset männät laskeutuvat Heinolaan lähiaikoina, joten keraamipinnoitushommia olisi luvassa. Gridle tulee poltosta myös ensi viikolla, joten alakerranhan saa kohta jo nippuun. Siitä se edistyy --- Viikolla 15 olisi tarkoitus pitää asennustalkoot.
Ja koska noita 9mm pumppuja ei näemmä mistään saa ostettua, niin taidetaan huoltaa tuolla asennusviikolla tuo nykyinen pumppu ja vaihtaa siihen 10mm nestepää, joka ihan oikeasti riittää noille tehoille todella hienosti.
Ja Akillahan on jo samanlainen Vegen kansi virtauspenkissä mitattuna, joten sen pohjalta voidaan jo vähän hipostella ;).
Lisäksi Mahlen uudet, vakiokokoiset männät laskeutuvat Heinolaan lähiaikoina, joten keraamipinnoitushommia olisi luvassa. Gridle tulee poltosta myös ensi viikolla, joten alakerranhan saa kohta jo nippuun. Siitä se edistyy --- Viikolla 15 olisi tarkoitus pitää asennustalkoot.
Ja koska noita 9mm pumppuja ei näemmä mistään saa ostettua, niin taidetaan huoltaa tuolla asennusviikolla tuo nykyinen pumppu ja vaihtaa siihen 10mm nestepää, joka ihan oikeasti riittää noille tehoille todella hienosti.
Onhan tämä sinänsä mukava projekti, että saa oikeasti rauhassa miettiä noita asioita ja osia nippuun, jolloin tuosta tulee hyvä kompromissi. Tällöin ei välttämättä tarvitse vetää 2,5bar ahdoilla puoliväkisin maaten tehoja ylös ja lohkoa halki, vaan pienemmätkin ahdot riittävät hyvin virtaavan koneen ansiosta. Eli tehdään periaatteessa todella hyvin hengittävä vapari, jota jatketaan ahtimella ;).
Alakerrasta tehdään tarkoituksella aivan liian järeä --- pitäisi ainakin kestää...
Alakerrasta tehdään tarkoituksella aivan liian järeä --- pitäisi ainakin kestää...
Tänään saatiin uudet männät. Halvat kiinanversiot eivät luoneet suurta innostusta, joten ehkäpä tuo Mahlen logo luo sitten sitä turvallisuuden tunnetta. ;)
Ehkäpä huomenissa pääsee jo puhaltamaan ja pinnoittamaan nuo.
Edit. Ja pumppukin piti sitten hommata Espanjasta asti, kun Finlandiasta ei AAZin ajonestollista 9mm versiota tunnu löytyvän. Joku dieselharrastaja varmaan on ostanut kaikki omaan hyllyynsä jemmaan. ;)
Ehkäpä huomenissa pääsee jo puhaltamaan ja pinnoittamaan nuo.
Edit. Ja pumppukin piti sitten hommata Espanjasta asti, kun Finlandiasta ei AAZin ajonestollista 9mm versiota tunnu löytyvän. Joku dieselharrastaja varmaan on ostanut kaikki omaan hyllyynsä jemmaan. ;)
Tänään saatiin männät prepattua puhallusta varten ja lopputuloksena oli peräti yksi puhallettu mäntä keraamipinnoitusta varten. Luulin ehtiväni puhaltaa koko sarjan, mutta tuo Mahlen oma pinnoite on jumalattoman kovassa. Kärsivällisyyttä siis... Lisäksi koneistetusta nokasta sai otettua valokuvan todisteena sen olemassaolosta. Kun korvan pistää varovasti kolmospytyn pakonokkaa vasten, voi haikeana kuunnella Audi S1:n mylvintää 25 vuoden takaa.
Lisäksi smurffilaakson tarinoihin ja auton väriin perustuen Aki hommasi sinistä keraamia, joka onkin kevään hittiväri AMS:n pajalla. Aki harrasti keramiikkatöitä ja sai s1bg:n mallipesän tehtyä puolivalmiiksi. Ulkopinnan lisäksi on pakopuoleen vedetty pohjakeraamit varsinaiselle pinnoitteelle, joten käytännössä kaikki ahtimen pakopuolen pinnat saavat keraamia niskaansa. Smurffasimme ahtimen kasaan ja pulttasimme sen valeeseen sovituskoneen kylkeen, josta voi vähän hahmottaa tulevaa asettelua. Tuossa kuvan setissä ei valitettavasti juuri mikään osa kuulu tähän projektiin, mutta suurinpiirtein samanmoisilla kilkkeillä tämäkin projekti tullaan varustamaan.
Lisäksi smurffilaakson tarinoihin ja auton väriin perustuen Aki hommasi sinistä keraamia, joka onkin kevään hittiväri AMS:n pajalla. Aki harrasti keramiikkatöitä ja sai s1bg:n mallipesän tehtyä puolivalmiiksi. Ulkopinnan lisäksi on pakopuoleen vedetty pohjakeraamit varsinaiselle pinnoitteelle, joten käytännössä kaikki ahtimen pakopuolen pinnat saavat keraamia niskaansa. Smurffasimme ahtimen kasaan ja pulttasimme sen valeeseen sovituskoneen kylkeen, josta voi vähän hahmottaa tulevaa asettelua. Tuossa kuvan setissä ei valitettavasti juuri mikään osa kuulu tähän projektiin, mutta suurinpiirtein samanmoisilla kilkkeillä tämäkin projekti tullaan varustamaan.
Meneehän toi nykyinen "vakiokonekin" normi 020-lootalla matkalla alle vitosen, kesällä. Nyt talvella kun joutuu lämmittämään ja ajelemaan piikkipyörillä, niin alle viiden ja puolen ei meinaa millään päästä ;). Mieli toki tekisi hommata pitkällä ykkösellä ja pitkällä vitosella varustettu loota, kuten esim entisessä Flairijetassa oli. Nykyisellään satasen vauhdissa on semmonen 2300rpm ja muistaakseni motarilla 120+ vauhdissa vähän yli kolmen tonnin.
Wikipedia tarjosi näin hurjat lukemat: 140/150 Nm @ 2400–3400 r/min
Mikä on muuten tuollaisen vakio TD pannun maksimiväännön kierrosluku?
Wikipedia tarjosi näin hurjat lukemat: 140/150 Nm @ 2400–3400 r/min
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Kai siinä on lainsäätäjällä ollut mittarilukema ja nopeusnäyttö päällimmäisinä mielessä. Sitten on tietysti valmistajan keksimät syyt renkaan mahtumiselle.
Arvelen että suurin osa kuljettajista tekee huonomman valinnan rengaskoossa kun auton valmistaja.
Takavuosina sai vierintäkehä heittää 5%. Miten on tänäpäivänä?
Onkohan 020-laatikoita noin kymmenellä eri välityksillä ja vaihtelua on. Mulla on sopivasti jotain 2500 rpm satasessa näin ulkomuistista.
Arvelen että suurin osa kuljettajista tekee huonomman valinnan rengaskoossa kun auton valmistaja.
Takavuosina sai vierintäkehä heittää 5%. Miten on tänäpäivänä?
Onkohan 020-laatikoita noin kymmenellä eri välityksillä ja vaihtelua on. Mulla on sopivasti jotain 2500 rpm satasessa näin ulkomuistista.
Vaikka Sunnuntaita pidetäänkin tietyissä piireissä pyhäpäivänä, niin siitäkin huolimatta projektirintamalla tapahtui edistystä.
Lohkon tukilevy (eli gridle, tai girdle, tai mikä tahansa...) maalattiin EkoGreenillä projektin aatosta vaalien. Tämän jälkeen lohko sai kierteytettyjä lisäreikiä ja tukilevyyn ajettiin senkkaukset pulteille.
Lisäksi Aki oli taas harrastanut hartaudella keramiikkatöitä ja männät oli jo paistettu. Kevyt männänlakien kiillotus ja homma on näiden osalta lähes valmis.
Lohkon tukilevy (eli gridle, tai girdle, tai mikä tahansa...) maalattiin EkoGreenillä projektin aatosta vaalien. Tämän jälkeen lohko sai kierteytettyjä lisäreikiä ja tukilevyyn ajettiin senkkaukset pulteille.
Lisäksi Aki oli taas harrastanut hartaudella keramiikkatöitä ja männät oli jo paistettu. Kevyt männänlakien kiillotus ja homma on näiden osalta lähes valmis.
Välikysymys kytkimestä, eli nyt tarttee tietoa. Sachsin sre paineasetelma luultavasti päätyy tuon downgreidausvauhtipyörän pariksi, mutta onko sillä nyt merkittävää eroa, että ottaako jousitetun sre massalevn, vai normaalin Sachs/Luk levyn? Toisinsanoen - onko tuolle sre-levyn kohtuullisen korkealle hinnalle katetta? Sintteriä tuskin tulee ;). Vaunuakin kun pitäisi silloin tällöin roikottaa perässä.
Pitäis saada toi paineasetelma pikkuhiljaa tontille, niin sais kampiakselin tasapainoitukseen ja alakerran kasaan, kuten myös koko koneen. Tiivisteet ja kansi rantautunee palkkapäivän jälkeen ;).
Pitäis saada toi paineasetelma pikkuhiljaa tontille, niin sais kampiakselin tasapainoitukseen ja alakerran kasaan, kuten myös koko koneen. Tiivisteet ja kansi rantautunee palkkapäivän jälkeen ;).
Tässä vaiheessa voitanee jo paljastaa, että 200mm "downgrade" pakettia yritettiin kovasti, mutta vääränlaisen vauhtipyörän johdosta päätettiin keventää hyllystä kaivettu 210mm aaz-renkula. Tuon 200mm vauhtipyörän olisi pitänyt olla toisenlainen, sillä järeämpää paineasetelmaa ei ollut kuin nimenomaan juuri siihen vauhtipyörään, mitä meillä ei ollut - joka on sinänsä perin kummallista. Tämän ikäkauden Volkkareissa kun vauhtipyörä tulee joko kampiakseliin suoraan kiinni, tai sitten vaihtoehtoisesti paineastelman päälle. Ja ehkä se kärrykin tulee mukavammin perässä tuon normikokoisen setin kanssa.
Valittu 210mm sre-asetelma käy jopa suorilta yhteen auton koodien kanssa, joten tämä meneekin sitten melkein tavoiteltua ooeeäm-linjaa pitkin, haparoiden tosin. Kiitokset Slamitin porukoille sre-konsultaatiosta ja kuvista, koska kuvien avulla saatiin hyllystä kaivettu "uudemman mallin" vauhtipyörä naitettua vaihtoehtoisista asetelmista toisen kanssa yhteen. Vakiolevyllä ajattelin tuota pakettia kokeilla, sillä tuo sre-levy on kohtuullisen hinnakas jousitetuksi massalevyksi. Muitakin kytkinvaihtoehtoja tuossa kokoluokassa yritin maailmanlaajuisesti kartoittaa, mutta ei se siitä yhtään paremmaksi tullut ja sintteriin en ihan heti taivu. Nyt Joku tietty kysyy, että miksi en laita 228mm pakettia, mutta siihen menisi jo loota uusiksi, koska 28 uraista levyä ei ihan heti 24 uraiseen 020-lootan akseliin sovitella - ainakaan en ole vielä löytänyt 24 uraista isoa levyä. Siksi toisekseen 228mm paketti on jo tuhottoman painava - moottorin tavoiteltu herkkyys menisi tuolla jo meridieselin tasolle ;).
Seuraavaksi olisi luvassa lohkon kylvetystä ja putsausta puhallus- ja lastupölystä, paineasetelman saapuessa kampura tasapainoon ja lohkon kasaus. Kansikin löytynee jo hyllystä, tosin vielä kairaamattomana. Moottorin loput osat on nyt tässä väliajalla pikku hiljaa hankittu palkkapäivien mukaan ja puuttuvat osat saa kohtuu nopeasti tontille, joten pyritään siihen asetettuun viikko 15 tavoitteeseen - jos menee pitkäksi niin ei haitanne. Tässä tämä etenee kohti Mantorppia. Nykyisen moottorin öljynvaihtokin osunee sopivasti huhtikuulle, joten samalla voi vaihtaa koko motin ;).
Volkkarin osia odotellessa on hyvää aikaa huoltaa pärrää ensi kesän koitoksia varten...
Valittu 210mm sre-asetelma käy jopa suorilta yhteen auton koodien kanssa, joten tämä meneekin sitten melkein tavoiteltua ooeeäm-linjaa pitkin, haparoiden tosin. Kiitokset Slamitin porukoille sre-konsultaatiosta ja kuvista, koska kuvien avulla saatiin hyllystä kaivettu "uudemman mallin" vauhtipyörä naitettua vaihtoehtoisista asetelmista toisen kanssa yhteen. Vakiolevyllä ajattelin tuota pakettia kokeilla, sillä tuo sre-levy on kohtuullisen hinnakas jousitetuksi massalevyksi. Muitakin kytkinvaihtoehtoja tuossa kokoluokassa yritin maailmanlaajuisesti kartoittaa, mutta ei se siitä yhtään paremmaksi tullut ja sintteriin en ihan heti taivu. Nyt Joku tietty kysyy, että miksi en laita 228mm pakettia, mutta siihen menisi jo loota uusiksi, koska 28 uraista levyä ei ihan heti 24 uraiseen 020-lootan akseliin sovitella - ainakaan en ole vielä löytänyt 24 uraista isoa levyä. Siksi toisekseen 228mm paketti on jo tuhottoman painava - moottorin tavoiteltu herkkyys menisi tuolla jo meridieselin tasolle ;).
Seuraavaksi olisi luvassa lohkon kylvetystä ja putsausta puhallus- ja lastupölystä, paineasetelman saapuessa kampura tasapainoon ja lohkon kasaus. Kansikin löytynee jo hyllystä, tosin vielä kairaamattomana. Moottorin loput osat on nyt tässä väliajalla pikku hiljaa hankittu palkkapäivien mukaan ja puuttuvat osat saa kohtuu nopeasti tontille, joten pyritään siihen asetettuun viikko 15 tavoitteeseen - jos menee pitkäksi niin ei haitanne. Tässä tämä etenee kohti Mantorppia. Nykyisen moottorin öljynvaihtokin osunee sopivasti huhtikuulle, joten samalla voi vaihtaa koko motin ;).
Volkkarin osia odotellessa on hyvää aikaa huoltaa pärrää ensi kesän koitoksia varten...
Sunnuntai-iltapäivä vietettiin taas vaihteeksi hartaasti harrasteiden parissa, tarkemmin sanoen virtauspenkin äärellä. Noita kaikennäköisiä imusarjoja kun on Akin nurkkiin sieltä sun täältä kertynyt, joten teimme vertailevaa tiedettä penkittäen muutaman mielenkiintoisen yksilön. Tämän projektin osalta pikku tutkimuksemme osoitti, että erään VAG-konsernin 5-pyttyisen pakettiauton lähes vakio imusarja pikku mausteilla lisättynä olisi erittäinkin mukava vaihtoehto esteettömän ilmansaannin suhteen. Lopputulema nyt kuitenkin on, että etäisesti kottaraisenpönttöä tai käärmeenpesää muistuttavat imusarjat eivät välttämättä ole parasta mitä maa päällään kantaa, vaan myös maanläheisimmilläkin vaihtoehdoilla pääsee huomattavasti vähemmän ahdistavaan lopputulokseen. "Keep it simple".
Herra Sachsin valmistama vakiokytkinpaketti haettiin tänään paikalliselta AaDeeltä. Pelkän Sachs-levyn tilaaminen mistä päin maailmaa tahansa olisi oheistarvikkeineen tullut loppupeleissä jopa kalliimmaksi kuin koko paketti, niin otin sitten koko hässäkän. SRE-asetelmaa odotellessa...
p.s. Olisi muuten yksi kappale uusi ja vakio Sachsin 210mm paineasetelma aaz-moottoriin kaupan ;).
p.s. Olisi muuten yksi kappale uusi ja vakio Sachsin 210mm paineasetelma aaz-moottoriin kaupan ;).
Vielä palatakseni tuohon kottaraisen pönttöön ja sen mittailuun,niin hyvin suunitellu paketilla saavutetaan monia etuja,ja siihenhän tässä projektissa tähdätään.Pieni polttoaineen kulutus ja kohtuullinen teho.Imusarjan vaikutus on merkittävä näissä tuohon kulutukseenkin ja erikoista kun olen tuossa purkanut pari 600tkm ajettua moottoria niin molemmissa oli 2 ja 3 sylinterin kiertokangen yläpään helat huomattavasti väljemmät kuin 1 ja 4.Epäilen tämän johtuvan kovemmasta palopaineesta,eli 2 ja 3 saa vakiona huomattavasti enempi ilmaa..
Visio, rautasaha, vinku, pari viilaa, sekä luomisen tuska olivat päivän pääteemoja pako- ja imusarjan tekemisessä. AFN moottorin pakosarjasta lähti parin sentin suikale pois oikeanmallisen laipan tieltä. Lisäksi piti vielä varmistukseksi könytä Volkkarin pellin alla mittailemassa, että pakosarja-turbo-paketti varmasti mahtuu perille asti. Sahan sauhuttua hetkisen aikaa pakosarjassa päästiin turvalliselta tuntuvaan mittaan. Kohta noita kelpaa hitsata, puhaltaa ja pinnoittaa.
Tänään sitten hipoiltiin pääsiäisen kunniaksi oikein tosissaan. Urakkana useampaan veivin yläpäähän vedettiin paistettavaa vahan kaltaista liukastepinnoitetta, joka ei todellakaan ole Tv-shopista kotoisin. Lisäksi tämän projektin Mahlen mäntien tapinreiät saivat ko. pinnoitetta pintaansa, kuten myös mäntien kyljet. Tällä toimenpiteellä haetaan kitkan ja sitä kautta muodostuvan lämmön vähentämistä.
Lisäksi Aki oli saanut tehtyä viime keskiviikkona saapuneen kannen keraamipinnoituksen stage1-vaiheeseen, eli esikammiot ovat pinnoitettu. Venttiilien kokoja ja upotuksia vielä hieman haetaan, mutta eiköhän se kohta selviä. Nyt pyritään nyt tekemään kohtuullisen näpäkkä perusmoottori, josta sitten parin vuoden päästä Venton siirryttyä harrastevälineeksi (ihan kuin se ei sitä vielä olisikaan), voisi ehkäpä kutitella hiukka lisää pumpun ja ahtimen vaihdolla.
Lisäksi Aki oli saanut tehtyä viime keskiviikkona saapuneen kannen keraamipinnoituksen stage1-vaiheeseen, eli esikammiot ovat pinnoitettu. Venttiilien kokoja ja upotuksia vielä hieman haetaan, mutta eiköhän se kohta selviä. Nyt pyritään nyt tekemään kohtuullisen näpäkkä perusmoottori, josta sitten parin vuoden päästä Venton siirryttyä harrastevälineeksi (ihan kuin se ei sitä vielä olisikaan), voisi ehkäpä kutitella hiukka lisää pumpun ja ahtimen vaihdolla.
Jopas se talvilomaviikko heilahti nopeasti kaikkien projektien parissa. Pajallakin on ehditty olemaan kovin tiiviisti, tosin Akin perheautoa rakennellessa, jotta saisi oman kansanauton sen tilalle talliin jahka 370tkm huollon aika tulee. Osia on kuitenkin ilmestynyt aimo läjä ja kohta on viittä vaille että kone alkaisi kasautumaan. Sre-paineasetelman saapuminen tarkoittaa nyt sitä, että kampura-vauhtipyöräpaketti saadaan pikku koneistukseen ja tasapainoitukseen ja sitä myötä alakertaan kiinni. Painonvartijoiden pikapudotusohjelmaan liittynyt vauhtipyöräkin sai eko-greeniksi tituleerattua maalia niskaansa - Kyllä, muistin peittää kitkapinnan. ;)
Lohko sai myös tarkoituksella vettä sisäänsä kaiken lastujätteen poistamiseksi, joten öljyä on pitänyt suihkia tiuhaan tahtiin ruostumisen estämiseksi. Lisäksi öljypumpulle piti tehdä tukilevyyn viiste, jotta se uppoaisi perille asti.
Arvatkaa vaan kuinka alkoi syyhyttää saada tämä kasaan, kun Akin perheautosta otettiin savuja pihalle torstaina.
Kansa saa mitä haluaa, eli lisää kuvia.
Lohko sai myös tarkoituksella vettä sisäänsä kaiken lastujätteen poistamiseksi, joten öljyä on pitänyt suihkia tiuhaan tahtiin ruostumisen estämiseksi. Lisäksi öljypumpulle piti tehdä tukilevyyn viiste, jotta se uppoaisi perille asti.
Arvatkaa vaan kuinka alkoi syyhyttää saada tämä kasaan, kun Akin perheautosta otettiin savuja pihalle torstaina.
Kansa saa mitä haluaa, eli lisää kuvia.
Tänään kampuran aaz-konversioon sopimaton ketjupyörä sai luvan lähteä kiinalaisen ulosvetimen, vasaran, taltan ja sivistyneen raivon kera. Milli toisensa jälkeen se suostui kuin suostuikin hivuttautumaan nätisti irti, kiinalaisen ulosvetimen huutaessa hoosiannaa akselin päässä. Nyt kampura on koneistuskelpoinen, jolloin sitä lyhennetään hippasen hihnalinjojen kohdalleen saattamiseksi.
Tämän päivän tehtävälistalla tukilevyn 10mm aiheuttamasta korotuksesta johtuen:
- Uuden loiskelevyn silpominen yhteensopivaksi
- Öljypumpun muovisen loiskelevyn uudelleenmuotoilu
- Ohjaustehostimen raudan muotoilu
Lisäksi Gatesin jakohihnasarja ja hydrostößelit (joo, se 72g hd-malli) olivat löytäneet tiensä lohkon lähistölle. Koneistuksia odotellessa ja osia maalaillessa...
- Uuden loiskelevyn silpominen yhteensopivaksi
- Öljypumpun muovisen loiskelevyn uudelleenmuotoilu
- Ohjaustehostimen raudan muotoilu
Lisäksi Gatesin jakohihnasarja ja hydrostößelit (joo, se 72g hd-malli) olivat löytäneet tiensä lohkon lähistölle. Koneistuksia odotellessa ja osia maalaillessa...
Syöttöpumppu rantautui tallille kaverinaan vakioturbo, josta voi lainata kellon Schwitzeriin. Mielenkiintoisena projektina olkoon ajoneston purku tuosta pumpusta ja sen kanssa ihmettely, josko se menisi takaisinkin, tai sitten ei... Noh, ainakin pumppu pitää tulppailla ja puhaltaa, niin näyttää uudesti syntyneeltä. Pumppuunhan tullaan vaihtamaan 10mm Boschin nestepää, joka riittää hienosti näille tehoille.
Tulipas taas ährättyä. Eilisiltana tuli puhallettua syöttöpumppu puhtaaksi ja tänä ehtoona käväisin vetämässä väriä pintaan. Samalla tuli maalattua muutamahkoja pisteosia ja osa niistä sai ekogreen-värin niskaansa. Maalin kuivuttua pumpusta olisi ajankohtaista alkaa ihmettelemään nestepään vaihtoa ja samalla voisi paistaa jarrujen ja lihapiirakoiden kera liukastetta laakeriliuskoihin. Käydään nyt kuitenkin Classic Motorshowssa siinä välissä - höyryveturilla. ;)
Tuli vaan nuosta värityksistä mieleen :D Tähän projektiin olis varmaan saanu nesteen sponsoriksi :)
Arvaa vaan tuliko mieleen kun nyt mainostavat 100% biodieseliä. =) 180bar suuttimet kiinni ja kovaa ajoa päivänkakkaroiden pulppuillessa pakoputkesta pihalle.
Tosin tuossa jo Holysmokella totesin, että tuota vihreää jää loppupeleissä aika vähän näkyviin. Suurin osa piiloutuu muovien ja putkien suojaan.
Tänään pureuduttiin nestepään vaihdon saloihin. Lisäksi tuli läjättyä pumppu takaisin malliinsa rautoineen päivineen. Lisäksi tuli todettua ajoneston sisältöön hetken aikaa varovasti rautasahan kanssa tutustuessa, että ei tule kesää tämän osalta, sillä piirilevy kohtasi terän. Erinäisiin ja muotoisiin osiinhan se sitte meni ja lopuksi sammutussolenoidi vapautui koko hässäkän sisältä. Volkswagenin insinööri on tuotakin miettinyt hetkisen, koska se on mahdollisimman vaikea purkaa - syystäkin. Pumpun yläpään joutunee vielä käyttämään auki, kun kierrosaluetta pitäisi hippasen jatkaa vakiosta. Sen jälkeen vähän paikkamaalia ja pumpun osalta homma olisi valmis.
Pistetäänpäs päivitystä, koska tämän kanssa ei totisesti olla hiljaiseloa kuitenkaan vietetty. Ahdistimen auki saaminen tuotti hiukka päänvaivaa ja vaati hellää lämpöä kahden tohon kanssa, jotta pakopesä suostui muutaman napakan napautuksen voimasta irtoamaan keskiöstä. Tämän jälkeen umpiväljä keskiö saatiin purettua. Nyt siivet pitäisi puhaltaa hellästi ja mahdollisesti tasapainottaakin vielä ennen kokoonpanoa. Eiköhän tuostakin 30€ ostoksesta vielä ehyt ahdin synny.
Pakosarja oli jo naitettu uuden laipan kanssa kiinni, joten puhdistuspuhallus ja sovittelua ahtimen kanssa. Ainoa että sekä pakosarja, että ahdin pitää vielä puhaltaa karkeammalla hiekalla, jotta keraami tarttuisi paremmin.
Lohkon pinta käytiin laboratoriospeksin mukaisella lasilevyllä ja hienolla vesihiomapaperilla läpi. Lisäksi tarkastettiin naarmut ja suoruus, eikä yllätyksiä onneksi tullut esiin.
Viikonlopun aikana alakerta kasautuu, kiitos pitkän odotuksen jälkeen saapuneen kampuran ja vauhtipyörä-paineasetelmapaketin. Kampura on nyt kauloistaan sileä ja tasapainossa, kuten myös vauhtipyörä-paineasetelmapaketti. Molemmat ovat ns. nollatasapainoitettu, eli uuden vauhtipyörän tai paineasetelman uusiminen ei vaadi koko paketin tasapainoitusta, jolloin kytkinremppakaan ei vaadi alakerran purkua. =) Yllättävän paljon kevennettyyn vauhtikseen oli ilmestynyt tasapainoitusreikiä, eli toisin sanoen homma kannatti.
Laakerit tuli tänään valmisteltua liukasteen paistoa varten, joten alakerran osalta kaikki alkaa olemaan kasausta vaille valmista. Kansi pitää vielä koneistuttaa ja kaivaa loppuun asti, sekä keraamittaa. Pari yötöntä yötä ja kohti Mantorppia - toivottavasti... *huoh*
Pakosarja oli jo naitettu uuden laipan kanssa kiinni, joten puhdistuspuhallus ja sovittelua ahtimen kanssa. Ainoa että sekä pakosarja, että ahdin pitää vielä puhaltaa karkeammalla hiekalla, jotta keraami tarttuisi paremmin.
Lohkon pinta käytiin laboratoriospeksin mukaisella lasilevyllä ja hienolla vesihiomapaperilla läpi. Lisäksi tarkastettiin naarmut ja suoruus, eikä yllätyksiä onneksi tullut esiin.
Viikonlopun aikana alakerta kasautuu, kiitos pitkän odotuksen jälkeen saapuneen kampuran ja vauhtipyörä-paineasetelmapaketin. Kampura on nyt kauloistaan sileä ja tasapainossa, kuten myös vauhtipyörä-paineasetelmapaketti. Molemmat ovat ns. nollatasapainoitettu, eli uuden vauhtipyörän tai paineasetelman uusiminen ei vaadi koko paketin tasapainoitusta, jolloin kytkinremppakaan ei vaadi alakerran purkua. =) Yllättävän paljon kevennettyyn vauhtikseen oli ilmestynyt tasapainoitusreikiä, eli toisin sanoen homma kannatti.
Laakerit tuli tänään valmisteltua liukasteen paistoa varten, joten alakerran osalta kaikki alkaa olemaan kasausta vaille valmista. Kansi pitää vielä koneistuttaa ja kaivaa loppuun asti, sekä keraamittaa. Pari yötöntä yötä ja kohti Mantorppia - toivottavasti... *huoh*
Laakerit saatiin paistoon vasta tänään, koska uunissa on järkevää tehdä paljon kerralla, joten tänään tehtiin mitä tehtävissä oli. Männät kasaan ja osien keruu samalle pöydälle, niin on helppo niputtaa paketti kokoon. Imusarjallekin löysin kuumaliimaajan, joten käytännössä enää olisi downpipe-ratkaisu jäljellä näistä mietitimisen arvoisista hommista - muut osat toivottavasti kasautuvat ilman sen suurempia ongelmia...
Tänä ehtoona piti saada alakerta lähes loppuun asti aikaiseksi, mutta homma tyssäsi 2. laakeripukkiin, joka vastusti kampuran pyörimistä siihen malliin gridlen kanssa ja ilman, että jotain on oikeasti vialla. Hyllystä toinen laakeripukki tilalle ja kiristys - kas kummaa, sehän pyörii... Nyt olisi erittäin hyvä selitys tarpeen, sillä pukit ovat alakerran historiaa sen enempää tietämättä 95% varmuudella ne, jotka siinä tehtaallakin vuonna 1998 olivat. Erittäin oleellista kun olisi saada alakerta herkkään kuntoon. Noh, tulihan öljyruutat ja päätylaipat sentään laitettua, sekä kankiin heitettyä uudet pultit ja alapään liuskat. Melkein voisin väittää että ***tttaa - on muutenkin niin paljon menoa ja vähän aikaa, että tallaisia ongelmia kohtaisi mielellään mahdollisimman vähän.
Updates!
Eilen kävin pyörittelemässä lohkosta kierteet puhtaaksi ja tänään alkoi huolellinen kasaus. Suurin homma oli löytää sopivan kokoiset holkit gridlen ja laakeripukkien väliin, mutta valikoinnin ja tasohionnan jälkeen oikeat holkkiparit rupesivat löytymään. Illan päätteeksi motorin alakerta oli gridlen liimausta vailla, joka hoidettanee huomenna alta pois. Nyt piti vaan koekasata ja todeta, että edelleen voi sormineen pyöritellä kampuraa päätystefojen kanssa, eli herkkä on - kuten pitääkin olla.
Motonet osoitti taas asiantuntevuutensa ja Akin lainaamien kiertokangen laakereiden tilalle saatiin vaparin liuskat, jotka eivät todellakaan ole sama asia kuin ahdistettujen koneiden. Toivottavasti ne oikeatkin saadaan seudulle, koska pinnoitteet pitäisi niihinkin saada paisteltua.
P.s. Koneistus koski kampuralinjan oikaisua ja maksoi kolminumeroisen summan, joka kuitenkin alkaa ykkösellä. ;)
Eilen kävin pyörittelemässä lohkosta kierteet puhtaaksi ja tänään alkoi huolellinen kasaus. Suurin homma oli löytää sopivan kokoiset holkit gridlen ja laakeripukkien väliin, mutta valikoinnin ja tasohionnan jälkeen oikeat holkkiparit rupesivat löytymään. Illan päätteeksi motorin alakerta oli gridlen liimausta vailla, joka hoidettanee huomenna alta pois. Nyt piti vaan koekasata ja todeta, että edelleen voi sormineen pyöritellä kampuraa päätystefojen kanssa, eli herkkä on - kuten pitääkin olla.
Motonet osoitti taas asiantuntevuutensa ja Akin lainaamien kiertokangen laakereiden tilalle saatiin vaparin liuskat, jotka eivät todellakaan ole sama asia kuin ahdistettujen koneiden. Toivottavasti ne oikeatkin saadaan seudulle, koska pinnoitteet pitäisi niihinkin saada paisteltua.
P.s. Koneistus koski kampuralinjan oikaisua ja maksoi kolminumeroisen summan, joka kuitenkin alkaa ykkösellä. ;)
juu,mainitaan noista kk laakeriliuskoista vielä sen verran että tämä oli jo toinen sarja noita vaparin liuskoja.Tietenkin molemmat sarjat myytiin td:n liuskana.Hyvät ihmiset,olkaa tarkkoina jos haette niitä osia motonetistä !
Vaparin ja td:n liuskaa ei todellakaan kannata sotkea keskenään,muuten saattaa päästä itku ekoilla sadoilla kilometreillä...
Vaparin ja td:n liuskaa ei todellakaan kannata sotkea keskenään,muuten saattaa päästä itku ekoilla sadoilla kilometreillä...
vaparin liuska on 19mm leveä ja td:n 20mm.Jos ne laittaa ristiin niin liuskat jää harittamaan kiertokangessa,eli todellista laakeripintaa ei jääkkään kuin 17mm+haritus rikkoo öljykalvon helpommin laidasta ja aiheuttaa nopeaa kulumista,ehkä jopa kiinnileikkautumisia.
Eli,ei sekoiteta ja oteta turhia riskejä.
Eli,ei sekoiteta ja oteta turhia riskejä.
Hetkellisen liimanhaistelun tuloksena gridle asettui alakertaan kohtuullisen pysyvästi. Liima on pitokyvyltään 160kg/cm2, joten tukea tuo antanee. Lisäksi hetkellistä ojentumaa keskivartalon seudulla oli havaittavissa kampuran ollessa kovin herkän oloinen pulttien kiristyttyä lopulliseen momenttiinsa. Ohessa pikku video aiheesta. Kevyt painallus meisselin päähän ja kampura kiertyy mukavasti itsestään. Asennusrasvat ja stefat vähän sentään jarruttavat...
Pari viikkoa meni aivan toisissa merkeissä, eli omien häiden ja reissaamisen parissa, joten konehomma jäi harmittavasti taas kerran vähän taustalle.
Asiaan. Akin paisteltua tällä kertaa TD:n kiertokangen laakerit, oli homman eteenpäin rakentaminen tosiasia. Tänään männät heitettiin koneeseen sisään ja illan päätteeksi rakentelin koneen malliinsa - lähinnä nähdäkseni mitä Vw-erikoispultteja ja pikkuosia vielä täytyy hankkia. Pyörittelin motoria pelko persauksissa, että joku kiertokangen pultti ottaisi lohkoon kiinni uudemman mallin kampura-kiertokankipaketin myötä, mutta tätä ei onneksi tapahtunut - hyvä niin. Herkältä se tuntuu edelleen, tästä on hyvä jatkaa.
Asiaan. Akin paisteltua tällä kertaa TD:n kiertokangen laakerit, oli homman eteenpäin rakentaminen tosiasia. Tänään männät heitettiin koneeseen sisään ja illan päätteeksi rakentelin koneen malliinsa - lähinnä nähdäkseni mitä Vw-erikoispultteja ja pikkuosia vielä täytyy hankkia. Pyörittelin motoria pelko persauksissa, että joku kiertokangen pultti ottaisi lohkoon kiinni uudemman mallin kampura-kiertokankipaketin myötä, mutta tätä ei onneksi tapahtunut - hyvä niin. Herkältä se tuntuu edelleen, tästä on hyvä jatkaa.
Kävinpä keräämässä vähän roipetta takaisin kyliltä. Kevyesti modifoitu imusarja oli hitsailtu kiitettävästi kasaan ja suhuttimet oli huollettu. Suuttimista on paineet nostettu 175bar tuntumaan, sekä kärjet hieraistu takaisin pelikuntoon sumutuskuvion osalta. Imusarja pitänee puhallella ja viimeistellä silmälle sopivaksi.
Tulihan välillä vähän näperrettyäkin. Schwitzerin siivet kokivat pikku puhdistuksen ja eiköhän noista vielä käyttökelpoiset saada. Pakosarja ja ahtimen pakopuoli käyvät vielä karkeammassa puhalluksessa, jotta pohjakeraami tarttuisi kunnolla kiinni. Kansi on kohta kasaamista vailla, joten homma alkaa kääntyä jo paremman puolelle.
Pikku hommaa ja sydämentykytyksiä aiheutti viikonloppuna vaimon ekoTD, jonka 30tkm ajettu originaali jakohihnan kiristin päätti lauantai-illan kunniaksi ottaa löysästi. Tuloksena tästä, kuin ihmeen kaupalla, pelkästään syöttöpumppu hyppäsi pari hammasta, eikä fyysistä tuhoa päässyt tapahtumaan. Mielessäni aloin jo miettimään, että mistähän kaikista Akin tallilla lojuvista palikoista pitäisi alkaa uutta motoria pikana kasaamaan. =)
Onneksi AMS Motorsportin paja palveli myös sunnuntaina, joten vaimon Vento käy ja kukkuu taas.
Pikku hommaa ja sydämentykytyksiä aiheutti viikonloppuna vaimon ekoTD, jonka 30tkm ajettu originaali jakohihnan kiristin päätti lauantai-illan kunniaksi ottaa löysästi. Tuloksena tästä, kuin ihmeen kaupalla, pelkästään syöttöpumppu hyppäsi pari hammasta, eikä fyysistä tuhoa päässyt tapahtumaan. Mielessäni aloin jo miettimään, että mistähän kaikista Akin tallilla lojuvista palikoista pitäisi alkaa uutta motoria pikana kasaamaan. =)
Onneksi AMS Motorsportin paja palveli myös sunnuntaina, joten vaimon Vento käy ja kukkuu taas.
Voitko kertoa hieman lisää tuosta ajoneston poistosta.
Omassa Ventossa tuo alkoi kenkkuilemaan ja sille piti näyttää vasaraa. Tein saman homman kuin sinä eli yritin varovasti purkaa sen rautasahalla mutta hetihän se terä osui piirilevyyn. Purin eston muoviosat ja piirilevyn mutta alta paljastuneen peltikopan kimppuun en vielä käynyt. ilmeisesti solenoidi löytyy vasta tuon pellin alta. Onko sinulla antaa vinkkiä mikä tuon rikkomiseen on paras konsti? Vasaraa ja talttaa en enää uskaltanut käyttää kun en ole löytänyt kuvaa mitä alta paljastuu.
Omassa Ventossa tuo alkoi kenkkuilemaan ja sille piti näyttää vasaraa. Tein saman homman kuin sinä eli yritin varovasti purkaa sen rautasahalla mutta hetihän se terä osui piirilevyyn. Purin eston muoviosat ja piirilevyn mutta alta paljastuneen peltikopan kimppuun en vielä käynyt. ilmeisesti solenoidi löytyy vasta tuon pellin alta. Onko sinulla antaa vinkkiä mikä tuon rikkomiseen on paras konsti? Vasaraa ja talttaa en enää uskaltanut käyttää kun en ole löytänyt kuvaa mitä alta paljastuu.
Mielenkiintoinen projekti ja esimerkillinen dokumentointi.
Voisitko valottaa tuota "keraamipinnoitteen paistoa" ? Millä aineilla ja miten se on tehty ?
Oletko maalannut tavallisella maalilla moottorin osat (esim. lohko, pumppu ja hihnapyörät) vai onko ne pulverimaalattu? Näyttävät hyviltä. Eivät selvästikään ole mitään kilikali-spreijauksia.
Voisitko valottaa tuota "keraamipinnoitteen paistoa" ? Millä aineilla ja miten se on tehty ?
Oletko maalannut tavallisella maalilla moottorin osat (esim. lohko, pumppu ja hihnapyörät) vai onko ne pulverimaalattu? Näyttävät hyviltä. Eivät selvästikään ole mitään kilikali-spreijauksia.
Voisitko valottaa tuota "keraamipinnoitteen paistoa" ? Millä aineilla ja miten se on tehty ?
Eiköhän pinnoitteet ole tehty näillä tai joillakin vastaavilla tuotteilla.
Voitko kertoa hieman lisää tuosta ajoneston poistosta.
Hitto, olisi pitänyt varmaan tehdä oikeaoppinen "how to smash up" -tyyppinen dokumentti ajoneston poistosta. Käytännössä kun on hienoista väkivaltaa käyttämällä saanut ne muovikuoret poistettua siitä ajonestosta, niin alta löytyy kaksi peltilevyä, joita pitävät vastakkain pari kannatonta ruuvia. Mikäli nestepää on irrallansa, niin ne ruuvit pystyy näppärästi sahaamaan poikki ja koko paketti purkenee pois sitä myötä, paljastaen altansa tuon sammutinsolenoidin. En tiedä onko paras konsti, mutta ainakin eräs niistä. Kertokaa toki, mikäli olette tehneet tuon fiksummin.
Voisitko valottaa tuota "keraamipinnoitteen paistoa" ? Millä aineilla ja miten se on tehty ?
Tero vastasikin jo aiheeseen...
Eivät selvästikään ole mitään kilikali-spreijauksia.
No nyt täytyy tunnustaa että ovat. =)
Tietty käläkälälläkin tuon pystyy tekemään erittäin huonosti, tai sitten puhtaaksi hiekkapuhallettuna kunnon pohjien kanssa ihan ok, kuten tässä. Eipähän noi tosin loppupeleissä paljoa tuolta konehuoneesta tule näkymäänkään kaiken johtoputkihässäkän keskeltä, vaikka mekaanisesta aazista puhutaaankin. ;)
Eilen ilalla suivaantuneena otin tuon ajoneston käsittelyyn. Kaapparirautasahalla hinkuttamalla toinen pultti puoliksi poikki. Sitten talttaa ja vasaraa pultille. Toinen lähtikin jo pelkästään pihdeillä pyörittelemällä auki. Lievä väkivalta auttoi kun sai tietää mitä kannattaa lähteä tekemään. Kiitoksia!
No nyt täytyy tunnustaa että ovat. =)
Maailma on yllätyksiä täynnä.... Noissa kuvissa näytti osissa olevan melko paksu maalikerros, joten se hämäsi täysin. Hienosti ovat siis onnistuneet spraymaalauksiksi.
Juu, kaiken voi aina tehdä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Spraymaalauksen suurin haaste on mun mielestä siinä, että maaleissa on yleensä ohennetta PALJON ja valmis pinta jää näin ollen helposti hyvin hyvin ohueksi. Ei vika niinkään ole itse maalien laadussa, vaikka laatuvaihtelu eri spray-purkkien välillä tuntuukin olevan melkoinen. Spray-maalien käyttö tuomitaan mun mielestä ihan turhan usein pelkäksi kilikali-spreijauksiksi. Kuvatkin yllä todistavat, että osaavissa käsissä purkista saa hyvännäköistä pintaa.
Huomasinpas tuossa päivänä eräänä, että syöttöpumpun kannakerauta on väärän mallinen. Onneksi Akin nykyisestä käyttis-Ventosta oli yhtäkkiä yllättäen jäänyt uudemman mallin kannakerauta ylimääräiseksi, joten se pääsi nyt hyötykäyttöön. Eronahan tässä on reiän koko, johtuen uudempien pumppujen säädettävän hihnapyörän kiilattomasta navasta, jota ei pysty irroittamaan ajoitusta sekoittamatta. Perinteisen puhallus-maalaus-projektin jälkeen ongelma oli korjattu ja pitihän pumppua vähän mallailla kiinni. Lisäksi pakosarja oli vihdoin saanut pinnoitteen niskaansa, kuten myös tähän projektiin kuuluva s1bg smurffiturbo, jonka kaksoisolento olikin päässyt kuviin jo aikaisemmin tässä topicissa.
Jahas, hiukka maalinkäryinen ilta takana. Jetasta katsastuksen ajaksi irti revitty cooleriputkisto sai väriä päällensä, kuten myös cooleri. Hienoisten kemiallisten epäyhteensopivuuksien takia moneen kertaan maalattu imusarja alkaa näyttää jo julkaisukelpoiselta- tosin pitäisi tuo päälilätkä vielä kiilloitella. Pakosarjan laippaan kierteitä tehdessäni onnistuin katkaisemaan kierretapin viimeiseen reikään, joten pikku puuhaa on luvassa sen kanssa. Onneksi kannenpulttien kierteen puhdistus ei sentään tuottanut lopputulokseksi katkennutta kierretappia. ;)
Tänään tuli pikakäynnillä noukittua Akin perusvarastoista tähän projektiin kohtuullisen järeät 'AMS Custom made' kannenpultit oheistarvikkeineen. Ehkä hieman ylimitoitettua, mutta minkäs teet... =)
Eiköhän noistakin ole sitten hyötyä, kun tää homma karkaa lopullisesti käsistä. (Nyt mopo keuliii vasta kahtasataa.)
Eiköhän noistakin ole sitten hyötyä, kun tää homma karkaa lopullisesti käsistä. (Nyt mopo keuliii vasta kahtasataa.)
Sunnuntaina harrastettiin jo keramiikkatöitä =).
Täytyy sanoa että sitten kun saa kaikki kohtuullisen varmasti siihen malliin, että yhdellä asennusviikonlopulla tästä selviäisi ilman kummempia virityksiä. Tykkäisin kuitenkin homman menevän vanha ulos-uusi sisään-mallilla. Downpipeä täytyy alkaa ratkomaan kannen kiinnityksen jälkeen.
Täytyy sanoa että sitten kun saa kaikki kohtuullisen varmasti siihen malliin, että yhdellä asennusviikonlopulla tästä selviäisi ilman kummempia virityksiä. Tykkäisin kuitenkin homman menevän vanha ulos-uusi sisään-mallilla. Downpipeä täytyy alkaa ratkomaan kannen kiinnityksen jälkeen.
Palaa sivulle “Projektiosasto”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 29 vierailijaa