Aine puhdistaa hyvin, kiillottuu hyvin ja kestää myös melko hyvin. Tässä kuva pari viikkoa vanhasta käsittelystä sateen jälkeen.

Aineet maksavat muutaman kympin, mutta niistä riittää sitten vuosikausiksi. Lisäkustannusta tulee vielä kunnollisen suihkupullon ja liinojen hankkimisesta, mutta nekin kestävät pitkään.
Tarvikkeet:
Painepesurin kiiltopesuainetta. 4 litraa maksaa Robin Hoodissa parikymppiä. Litraan pikaviimeistelyainetta tarvitaan puolisen desiä, joten siitä tulee lähes 100 litraa pikaviimeistelyainetta.

Vesiliukoista vahaa, mieluiten carnaubaa sisältävää. Alla Robin Hoodin 5 euron versio.
Vahaa tarvitaan litraa kohti noin puoli desiä, joten puolesta litrasta syntyy kymmenkunta litraa. Toinen vaihtoehto on liuottaa 1 osa Carnaubaa 4 osaan lämmintä tärpättiä ja lisätä hieman emulgaattoria ja vettä.



Tärpättiä tai jotain muuta öljyn liuottajaa, kuten vaikka appelsiinitärpättiä tai emulgaattoria. Kuluu vajaa neljännes desiä litraa kohti. Tavallinen tärpätti toimii hyvin, mutta itse tykkään appelsiinitärpätistä sen tuoksun takia.

Valmistus:
Aineet (kiiltopesuaine, vaha ja tärpätti ja/tai emulgaattori) sekoitetaan veteen ja ravistellaan hyvin. Valmis tuote laimennetaan pumppupulloon halutussa suhteessa, esimerkiksi suhteessa 1 osa seosta ja 3-6 osaa vettä. Itse tykkään nykyään hieman paksummasta seoksesta, mutta silloin on hyvä olla erilliset liinat levitystä ja kiillotusta varten.
Käyttö:
Aine sumutetaan pinnalle ja annetaan vaikuttaa parin henkäyksen ajan. Tähän tarvitaan liuottimia kestävä pumppusumutin, esim. tämmöinen. Sitten hierotaan aluksi varovasti, ravistellaan liinaa jotta mahdolliset hiekanjyvät poistuvat ja sitten muutama parempi hieraisu. Tämän jälkeen yleensä vaihdan liinaa ja kiillotan. Kerralla työstän noin konepellin puolikkaan kokoisen alueen. Liinan vaihtamisesta puhdistus- ja kiillotusvaiheiden välillä on myös se hyöty, että viimeistelyn jälkeen ei välttämättä tarvitse pestä kuin yksi liina. Työn aikana puhdistukseen käytettävä liina myös kostuu, ja parempi kiillotusjälki tulee kuivalla liinalla. Sumutinpulloa pitää muistaa ravistella vähän väliä työn kuluessa!
Olen mieltynyt näihin lähes sentin paksuihin kiillotusliinoihin, jotka imaisevat lian, pölyn ja hiekanjyvät sisäänsä turvallisesti. Löytyy esim. täältä.

Millään jäännösräteillä ei kannata hieroa autoa. Tällaiset 40x40 cm liinat maksavat postikuluineen alle kympin ja kestävät pitkään. Ostin myös 80x50 liinan, mutta se on mielestäni liian suuri ja hankala. Mieluummin kaksi pienempää kuin yksi iso lakana. Näiden liinojen liankeräämiskyvyn huomaa hyvin, jos pesee ne käsin vaikka kuumassa mäntysuopaliuoksessa. Ei uskoisi, mitä puhtaan näköisestä liinasta irtoaa, ja kuinka paljon hiekkaa ja savea niihin kertyy! Nämä liinat kestävät konepesun hyvin. Ne toimivat niin hyvin, että niillä voi puhdistaa jonkin verran likaisenkin auton, jos suihkuttaa ainetta hieman reilummin, aloittaa hyvin kevyellä hieromisella ja ravistelee liinan huolellisesti ennen enempää hankaamista. Toinen liina tarvitaan kiillotukseen.
Aineet ja tarvikkeet ovat säästäneet hintansa jo vähentyneiden pesujen muodossa. Auton puhdistus näin on nopeaa ja vaivatonta, ja lopputulos on ainakin minun silmiini hyvä, enkä ole vielä havainnut maalipinnan naarmuttumista. Puhdasta autoa on kiva katsella, ja kun takapaksissa on pumppupullo ja pari liinaa, niin likaa, hyönteisiä ja linnunkakkoja ei yleensä tarvitse kauaa ihmetellä.