Kerääjäsäiliön asennus ruiskutusjärjestelmään

[TurboJ]

Apuja kaivataan;

Piirsin tällaisen kaavion sen perusteella mitä äkkiä selaamalla onnistuin netistä oppimaan:




...toimiiko tämä kuten pitää?

Ja pitäisikö liittimiin 1. 2. 3. ja 4. asentaa takaiskuventtiilejä tms, jotta virtaus tapahtuisi kokonaan oikeisiin suuntiin joka liitoksen kohdalla?

Pitäisikö tähän vielä lisätä jotain tai poistaa jotain?

Muita ideoita?


P.S.

Transfer pump on siis siirtopumppu, ja fuel rail on bensatukki, FPR on paineensäädin.

[Slantsix]

Jos mahdollista, niin laita pumput tankkien ja kerääjäsäilön sisään. Pumpuille helpompi homma työntää tavaraa, kuin imeä sitä (riippuu tietysti pumpusta).
Ja on vähemmän liitoksia mistä voi vuotaa.
Esim IE surge tankki
Ja suodatin ennen korkeapainepumppua.

Sitä en tiedä miten hyvin noi pumput pitää painetta? Että vuotaako paine pikkulinjaa pois pumppu-fpr välistä, mutta en usko sen olevan ongelma. Pumppu tekee paineet sinne 2-3sek siitä kun virrat on päällä.[/url]

[Dona]

Mulla on ollu tollanen systeemi käytössä muutaman vuoden. Katot vaan, että painepumppu on alempana kuin kerääjäsäiliö. Ei tarvi takaiskuventtiilejä mihinkään linjaan. Paluulinja ja ylijuoksu reilua putkea ettei tee liian korkeaa painetta suutintukille. Mulla vähän yli litran kerääjäsäiliö eikä ole mennyt koskaan tyhjäksi. G60 siirtopumppu ja painepuolella 2xmsd "400hv" pumppuja. Painelinjat ja paluulinja 9mm letkua. Ylijuoksu 10mm. Noilla bensanpaine pysyy 4bar+ahtopaine koko alueen.

[TurboJ]

Ja suodatin ennen korkeapainepumppua.

OEM ratkaisuissa näyttäisi olevan silti toisinpäin.
Että painepumppua ennen on vain karkea esisuodatin, ja varsinainen ruiskusuodatin on pumpun ja bensatukin välissä. Kummin päin se nyt sitten kuuluisi tehdä...

****

Ei tarvi takaiskuventtiilejä mihinkään linjaan

OK.. Osaatko selittää miten tankkien väliseen paluulinjaan ei synny alipainetta?
Sitä ajattelin, että jos tuolla tapahtuu virtausta väärään suuntaan jossain kohtaa, niin
tulee lämmintä bensaa väärään paikkaan liikaa tai imee paluulinjasta turhaan ilmaa tms.
Systeemin suunnittelua varten haluaisin tietää mikä periaate estää nämä ilmiöt.

[Slantsix]

Itse suojaisin pumpun suodattimella. Tosin voihan siihen laiittaa ennen ja jälkeen suodattimet :)
Edit toi karkea suodatin varmaan kyllä riittää ennen pumppua ja sit tiukempi suodatin painepumpun jälkeen. Noin näyttäs suurin osa pumpun valmistajista suosittavan.

[MikaJ]

Tiheä suodatin ennen ruiskupumppua ahdistaa imuvirtausta, suosittelen tarkkaa paineiden mittausta mikäli suodattimen laittaa ennen pumppua.

[Dona]

Tarpeeks iso ylijuoksuputki takas tankkiin estää sen alipaineen. Tai ainakin näin oletan tapahtuvan, koska oma järjestelmäni on toiminu moitteettomasti. Mulla on tankin jälkeisen pumpun jälkeen suodatin joka estää tankista tulevan paskan pääsyn kerääjäsäiliöön. Myös varmisteluna suodattimet painepumppujen jälkeenkin.

En myöskään laittais suodatinta koskaan imupuolelle.

[TurboJ]

Kiitos vinkeistä ja kokemuksista!

Olisi kovasti apua, jos joku vielä miettisi tuota dieseliin tarkoitettua ajatustani:

http://www.ffp.fi/bb/viewtopic.php?t=173421

En oikein maalaisjärjellä osaa ajatella millä kaikilla tavoilla tuon rakenteen tulisi poiketa bensakoneen vastaavasta.

Syöttöpumpussahan on siis sisäinen imupumppu (korvaa tavallaan painepumpun tuossa kaaviossa), ja vastaavasti syöttöpumpun paluulinja on paineen alainen.

Kiitos jo etukäteen!

[TurboJ]

Mikä on sitten sopiva paluu- ja ylivuotolinjan paksuus suhteessa painelinjaan?

Äkkiseltään ajateltuna voisi luulla, että riittää jos on samaa paksuutta koko systeemi.

[Markku M.]

Itse laittaisin kaiken varuilta ainakin sen ylivuodon reilummalla röörillä. Eli jos se kerääjäsäiliö jostain syystä joskus täyttyy, niin se pukkaa ne ylimääräiset polttoaineet sieltä ylivuodon kautta suosiolla pihalle, eikä yritä tehdä vastusta esim. paluulinjaan, joka taas voi vaikuttaa koko järjestelmän paineeseen(kin).

[Dona]

Johan aikasemmin kirjotin, että painepuoli 9mm ja ylijuoksu 10mm.
Siis miten niin kerääjäsäiliö joskus täyttyy? Sehän on 99% ajasta piripinnassa. Pinta laskee kovalla kuormituksella hetkellisesti ja kaasun löysäämisellä täyttyy välittömästi. Sehän sen idea juuri on. +se, ettei pääse kovassa mutkaajossa hörppäämään tyhjään koska ei loisku. Tollanen g60 vakiopumppu riittää paineella +250hv ja paineettomaan kerääjäsäiliöön työntämällä ties mihin.
500cc suuttimilla saa just sen 400hv neloskoneesta niin tollanen litran pönttö piisaa 30sek ajaks vaikkei sinne pumppais mitään. Ja tohon kun lisää tankkipumpun pumppaavan määrän per minuutti niin aika pitkään saa luukku selällään motaria posottaa, että pönttö höräsee tyhjää.

[TurboJ]

Onko tuo G60 siirtopumppu samanlainen, tankin sisällä oleva kuin ruiskukakkiksissa?

[Dona]

Tankin sisäinen kyllä. Joittenkin kakkisten ruiskupumput (koojetti) on tankin ulkopuolella. Mulla olis ylimääräisenä tollanen g-60 tankki uudella pumpulla, jos jotakuta kiinnostaa...

[TurboJ]

Niin siis ruiskukakkiksissa olen nähnyt vain sellaisen systeemin, missä on tankin sisällä siirtopumppu, ja auton pohjassa kerääjäsäiliössä painepumppu.

Onko tuo mainitsemasi nyt siis siirtopumppu vai painepumppu?

[Dona]

G60 on tasan yks pumppu vakiona.

[MXU]

Alkupään malleissa (siis corrado g60) on tankissa siirtopumppu ja pohjassa painepumppu. Uudemmissa vain painepumppu tankissa. Ainakin kumpikin omista corradoista on ollu tuolla kahden pumpun systeemillä... (-89)

[Dona]

Uutta tietoa mulle... Mulla vm-90 ja yhdellä pumpulla. Aina sitä viisastuu...

[TurboJ]

Niin tuo vanhempi systeemihän on siitä jännä, että niissä tosiaankin on kerääjäsäiliö jo vakiona. Ja painepumppu tuon kerääjäsäiliön sisällä. Ilmeisesti siis sama systeemi, kuin juuri kakkoskoppaisissa K-Jet -vehkeissä. Onkohan Digifant-vehkeissä sitten jo yhden pumpun systeemi kakkiksissakin?

Olisi ihan toimiva kapistus varmasti moneen laitteeseen, etenkin kun vanhin versio, eli jonnekin ~ '87 asti K-Jetin yhteydessä tuo painepumppu on ollut hyvinkin järeä. Monesti kuitenkin tulee halvemmaksikin rakentaa itse koko systeemi uusiksi, sen verran hintavia alkuperäiset pumput ovat. Ja tietysti raja tulee vastaan paljonko sellainen tuottaa virtausta, vaikka tuon vanhemman pumppuversion kohdalla on 500 hevosvoimastakin puhuttu.

Vakiorakenteen suurin puute on kuitenkin putkien halkaisija.