Kertokaa miksi TDI kylmempi!
Valvoja: ffp jäsenet
Kertokaa miksi TDI kylmempi!
Olen sitten kans testannut eri versioita...Perustuu siis testaukseen. Työkseni ajan eri versioita.
Aina huomattavasti nopeammin kone lämpiää jos kyseessä ei turbodiesel samasta mallista. Siis esim 2.5TDI portteri tai 2.4D. Tai 1.9TDI ja 1.9D.
Älkää ottako kantaa että mulla ainakin tarkenee, kun pahvit keulassa, eberi päällä ja termari kunnossa jne.
Faktaa kehiin! Miksi TDI kylmempi.
Aina huomattavasti nopeammin kone lämpiää jos kyseessä ei turbodiesel samasta mallista. Siis esim 2.5TDI portteri tai 2.4D. Tai 1.9TDI ja 1.9D.
Älkää ottako kantaa että mulla ainakin tarkenee, kun pahvit keulassa, eberi päällä ja termari kunnossa jne.
Faktaa kehiin! Miksi TDI kylmempi.
Taitaa olla eroja näissä kulkineissa.Toinen on kuumaverinen ja toinen ei. Hevosiahan nämäkin on! Omasta kalustosta löytyy 2,5 (pösö) td ic ja tuo 1,9sdi. Td lämpiää paljon nopeammin ja vie yli 2,5 kertaa enemmän polttoainetta eli ei sinällään ihme. Jospa joissain autoissa on vaikka ollut egr tulpattuna, millä Jaho olet ajellut. Ainakin sdi:ssä tuo tulppaaminen vaikuttaa hurjasti. Egr tukossa tunti piuhassa 15 km ajoa lämmöt vasta 90. Egr auki ilman lämmitystä 10 km lämmöt normaalit. Veikkaan myös et huolto tyyliin termostaatin toiminta, jäähdytysnesteen ikä, jäähdyttimen ikä ja kunto jne vaikuttaa. Eräällä tutulla oli ttid saab, sanoi että -15 pakkasella täytyi pitää webastoa päälllä koko ajan jossei halunnut palella kabiinissa. Kaikkein eniten vaikuttaa tuo parantunut hyötysuhde, siinä olen samaa mieltä. Jollainhan se ylimääräinen lämpöenergia täytyy tehdä. Esim. oma vie nätisti ajettuna alta neljä litraa/100 km . Eipä tuosta hirveesti ylimääräistä lämpöä heru.
Ja yksi tärkeä seikka vielä että minkäslaista ajoa autolla tulee kun ajoon lähdetään. Pakkasilla kaupunkipyöritystä ilman eeberi weeberiä niin mikään lämpene järkevässä ajassa. Maantieajoa yhtä pykälää pienemmällä kuin normisti siihen asti että mittari nousee jonkun ~70 lukemiin ja sitten alkaa vasta sitä isointa pykälää tarjoamaan. Itte pistän omista dieseleistä myös syylärin kokonaan peittoon pahvilla talvella ja samalla tarkistaa keulan muutkin aukot että pääseekö puhkumaan miten pahasti grillin rakosista koneeseen. Usein jää myös huonolle huomiolle moottorin pohjamuovit. Jos kylmä viima raiskaa koko ajan öljypohjaa niin huonontaa lämpenemistä todella paljon ja kokemusta voin sanoa että samalla on myös huohotuksen jäätymisen vaara suurempi.
Mutu tietoa liikkeellä. Ainoa fakta minkä itsekin ymmärrän on tuo hyötysuhde jos kulutusero selvä.
Mutta esim että common rail lämpeäisi hitaammin ku pumppusuutin?
Meillä yksi työauto MB E220CDI ja kyllä lämpeää. Aivan vastaantulija oli oma Golf 1.9TDI PD 85kw pumppari aikanaan. Eikä kulutuksessa kovia eroja.
Mikä tekee VAG TDI:stä niin kylmän?
EDIT:
Itse olen miettinyt hieman syvällisempiä seikkoja ja kaipaan niihin vastauksia. Miten TDI nestekanavat eroavat ja miten palotapahtuman pakokaasut poistuvat suhteessa "ei turbo"/ se malli mikä lämpeää. Onko kasvaneen tehon myötä jotain muutettu, esim nesteen määrä/ jäähdytyskyky. Onko tillanne todellinen lohkon ja kannen lämpötilan suhteen vai onko vain niin että lämpö ei em. syistä siirry jäähdytysnesteeseen niin hyvin.
Kaikki vaikuttaa varmasti kaikkeen ja vaikea sieltä on lämpöä saada jäähdytysnesteeseen jos hyötysuhde hyvä. Mutta jotkin automallit ovat siinä onnistuneet.
Mutta esim että common rail lämpeäisi hitaammin ku pumppusuutin?
Meillä yksi työauto MB E220CDI ja kyllä lämpeää. Aivan vastaantulija oli oma Golf 1.9TDI PD 85kw pumppari aikanaan. Eikä kulutuksessa kovia eroja.
Mikä tekee VAG TDI:stä niin kylmän?
EDIT:
Itse olen miettinyt hieman syvällisempiä seikkoja ja kaipaan niihin vastauksia. Miten TDI nestekanavat eroavat ja miten palotapahtuman pakokaasut poistuvat suhteessa "ei turbo"/ se malli mikä lämpeää. Onko kasvaneen tehon myötä jotain muutettu, esim nesteen määrä/ jäähdytyskyky. Onko tillanne todellinen lohkon ja kannen lämpötilan suhteen vai onko vain niin että lämpö ei em. syistä siirry jäähdytysnesteeseen niin hyvin.
Kaikki vaikuttaa varmasti kaikkeen ja vaikea sieltä on lämpöä saada jäähdytysnesteeseen jos hyötysuhde hyvä. Mutta jotkin automallit ovat siinä onnistuneet.
joissakin autoissa on kuulemma esivastuksia että lämpiää paremmin. tiedä tätä.
porukoilla on superdiisseli bora ja ilman eberiä -20 asteen pakkasilla turha edes toivoa nopeasti lämpiävän. eberillä kyllä tilanne muuttu sit täysin.
kun taas itellä ventossa -20 pakkasilla ei kauaa tarvinnu palella. eikä -30 pakkasillakaan ongelmia ollu lämpeämisen kanssa. tosin vähän hidastahan se oli verrattuna normaaliin mut kyl lämmöt nousi 90 asteeseen
porukoilla on superdiisseli bora ja ilman eberiä -20 asteen pakkasilla turha edes toivoa nopeasti lämpiävän. eberillä kyllä tilanne muuttu sit täysin.
kun taas itellä ventossa -20 pakkasilla ei kauaa tarvinnu palella. eikä -30 pakkasillakaan ongelmia ollu lämpeämisen kanssa. tosin vähän hidastahan se oli verrattuna normaaliin mut kyl lämmöt nousi 90 asteeseen
"Kaikki vaikuttaa varmasti kaikkeen ja vaikea sieltä on lämpöä saada jäähdytysnesteeseen jos hyötysuhde hyvä. Mutta jotkin automallit ovat siinä onnistuneet."
Etelä-Eurooppa 10kk kesää ja meillä 3kk, jos molempiin tehtäisi omat automallit ei lämpöongelmia syntyisi, ollaan yhteisessä EU-autoilussa :))
Etelä-Eurooppa 10kk kesää ja meillä 3kk, jos molempiin tehtäisi omat automallit ei lämpöongelmia syntyisi, ollaan yhteisessä EU-autoilussa :))
Moottorin lämpöeristäminen ulkoilmasta vaikuttaa eniten, tästä tulee varmasti merkki/mallikohtaiset erot kun fysiikan lait, hyötysuhde ja energiat pysyy kuitenkin samana. Jos eri merkin moottorissa on sama, tai suunnilleen sama kulutus ja hyötysuhde kun volkkarissa, tuottaa moottori saman verran lämpöä. Se että miten hyvin lämpö säilyy lohkossa/jäähdytysnesteessä, voi olla sitten niitä eroja enemmän.
hyötysuhde on on parempi suoraruikkarissa verrattuna esikammiodiiseliin
Ei se kyllä aina ole ihan niinkään. Esim 1.9SDI on tosi pienikulutuksinen suoraruiskudiesel ilman turboa ja hyvin lämpiää.
Ota Jaho huomioon moottoreiden tehoero. 55kw SDI kuluttaa suurinpiirtein samanverran kuin esim. 81kw TDI. SDI:n teho on n.2/3 TDI:n tehosta. Jos hyötysuhde olisi samalla tasolla, myös sen kulutuksen pitäisi olla 2/3 TDI:n kulutuksesta. Tuo vajaa 30kW muuttuu SDI:ssä lämpöenergiaksi, joka riittää lämmittämään moottorin ja matkustamon varsin hyvin.
Jos lämpö ei johdu nesteeseen niin ei se näy ainakaan lämpömittarissa ja sisätilan ilmanlämmössä vaikka itse lohko hehkuisi punaisena. ;)
Itselläni kyllä AFN lämpesi vakionakin aivan riittävän nopeasti mittarin mukaan 90 asteeseen. -25C pakkasilla ajellessa ei mitään hätää lämpeämisen suhteen. Silti nuo itselläni olleet esikammiokoneet lämpesi nopeammin.
Itselläni kyllä AFN lämpesi vakionakin aivan riittävän nopeasti mittarin mukaan 90 asteeseen. -25C pakkasilla ajellessa ei mitään hätää lämpeämisen suhteen. Silti nuo itselläni olleet esikammiokoneet lämpesi nopeammin.
sik: aika huonoa päättelyä, kuinka usein ajat pakkasilla täyden tehon kierroksilla/kuormilla? Muutenkin kulutuksella ja huipputeholla on dieselissä hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa...
Heitä parempi teoria! Missä kohtaa mainitsen mitään huipputehosta? Puhun tavallisesta ajotavasta, yhdistetystä kulutuksesta. Joku vois heittää käppyrän jossa näkyy sekä SDI:n että 81kW TDI:n teho ja vääntö. Todennäköisesti tuo ero on suurempi kuin tuo mainitsemani 2/3 TDI:n hyväksi. Mitä sille polttoaineen sisältämälle energialle sitten tapahtuu SDI:ssä kun tehoa ei ole mutta kulutus on samalla tasolla TDI:n kanssa. Se muuttuu lämmöksi.
^^Taitaa tuo SDI:n energia mennä matkavauhdin ylläpitämiseen. Esim. 100km/h vaihtelevassa maastossa niin SDI vie enemmän löpöä verrattuna TDI:hin koska ei riitä ruuti pitämään nopeutta yhtä hyvin kuin TDI.
Parhaiten tuon lämmöntuoton, polttoainekulutuksen jne. saisi selville kun ottaisi esim. TDI ja SDI moottorilla varustetun golfit käymään rinnakkain -20 asteessa. Käynnistys kylmästä ilman lämmitystä ja kierrokset 2000rpm tietyksi ajaksi jonka jälkeen pitäis olla faktaa tiedossa.
Siinä meikäläisen pähkäilyt aiheeseen :D. Oma cordoba tdi agr lämpiää ihan ok -25 keleissä ja pitää lämmöt siinä 90 ja matka-ajossa saa lämmittimen nupin kääntää puoleenväliin, että ei tule kuuma ;). Kulutus ollut talviaikaan kaikkea 4 ja 6 litran välillä riippuen ajotavasta yms.
Parhaiten tuon lämmöntuoton, polttoainekulutuksen jne. saisi selville kun ottaisi esim. TDI ja SDI moottorilla varustetun golfit käymään rinnakkain -20 asteessa. Käynnistys kylmästä ilman lämmitystä ja kierrokset 2000rpm tietyksi ajaksi jonka jälkeen pitäis olla faktaa tiedossa.
Siinä meikäläisen pähkäilyt aiheeseen :D. Oma cordoba tdi agr lämpiää ihan ok -25 keleissä ja pitää lämmöt siinä 90 ja matka-ajossa saa lämmittimen nupin kääntää puoleenväliin, että ei tule kuuma ;). Kulutus ollut talviaikaan kaikkea 4 ja 6 litran välillä riippuen ajotavasta yms.
-
- -
- Viestit: 209
- Liittynyt: 25.12.2010 7:22
Pistänpä omaa faktaa pöytään. Kokemusta löytyy seuraavasti
Golf III -92
1.9 TD AAZ (ei ekopumppu)
20 asteen pakkasesta kylmänä käyntiin, n. 3 km 80km/h alueella -> puhalsi lämmintä. Moottorin lämpö ei IKINÄ ylittänyt 75 astetta. (Paitsi kerran kun oli termostaatti sökö) ERITTÄIN lämmin auto.
Passat 35i -96
1.9 TDI 1Z
-||- tilanne kuin yllä, lämmintä ehkä 6-10km kohdalla, mutta huomattavasti viileämpi. Keskusta-ajossa yli 20 asteen pakkasella lasit huurussa ja KYLMÄ. Noin 30 asteen pakkasella maantieajossa kylmä. Moottorin lämmöt normaalit (80-90).
Toledo -03
1.9 TDI ? (110 hv)
-||- tilanne kuin toisessa, lämmintä suurinpiirtein samassa matkassa. Matka-ajossa lasit huurtuu usein. Keskusta-ajossa ei juuri eroa maantieajoon. Moottorin lämmöt aina kuin liimattuna 90:iin paitsi jos keula avoin, tippuu heti risteyksissä yms. kevyessä ajossa.
Golfissa ja Toledossa suurinpiirtein samankokoiset syylärit, Passatissa huomattavasti pienempi. Lämppärin kennoista ei hajuakaan.
Golf III -92
1.9 TD AAZ (ei ekopumppu)
20 asteen pakkasesta kylmänä käyntiin, n. 3 km 80km/h alueella -> puhalsi lämmintä. Moottorin lämpö ei IKINÄ ylittänyt 75 astetta. (Paitsi kerran kun oli termostaatti sökö) ERITTÄIN lämmin auto.
Passat 35i -96
1.9 TDI 1Z
-||- tilanne kuin yllä, lämmintä ehkä 6-10km kohdalla, mutta huomattavasti viileämpi. Keskusta-ajossa yli 20 asteen pakkasella lasit huurussa ja KYLMÄ. Noin 30 asteen pakkasella maantieajossa kylmä. Moottorin lämmöt normaalit (80-90).
Toledo -03
1.9 TDI ? (110 hv)
-||- tilanne kuin toisessa, lämmintä suurinpiirtein samassa matkassa. Matka-ajossa lasit huurtuu usein. Keskusta-ajossa ei juuri eroa maantieajoon. Moottorin lämmöt aina kuin liimattuna 90:iin paitsi jos keula avoin, tippuu heti risteyksissä yms. kevyessä ajossa.
Golfissa ja Toledossa suurinpiirtein samankokoiset syylärit, Passatissa huomattavasti pienempi. Lämppärin kennoista ei hajuakaan.
Sdi tuottaa ihan yhtä paljon tehoa esim. 80km/h matkavauhdissa kuin vastaavassa vauhdissa TDI moottorikin... eli ei tehoerolla ole mitään tekemistä asian kanssa.
Se tasaisen vauhdin ylläpitäminen kuormittaa SDI:tä enemmän, johtuen pienemmästä tehosta (ja väännöstä). Sen vuoksi kulutus on jopa suurempi kuin TDI:ssä. (Ja hukkalämpöä syntyy enemmän, matkustamo lämpenee paremmin). Ei kai tuota ole nyt niin vaikea käsittää...
Ei sillä kaasupolkimen asennolla ole mitään merkitystä tuohon kuormitukseen, vaan todellisella palotilaan menevällä polttoainemäärällä jossa normaalissa ajossa ei ole juuri eroja turbon ja vaparin suhteen. Voi tulla mielikuva että SDI olisi tiukemmilla kuin TDI kun kaasua joutuu painamaan enemmän -todellinen syöttömäärä on silti samaa luokkaa. Polttoaineesta se lämpö ja teho tulee, ei ilmasta. Ilman määrä vain mahdollistaa pienemmän tai suuremman polttoainemäärän polttamista, joka sdi:ssä on hyvinkin rajallinen.
SDI ja TDI on muutenkin hieman huonosti vertailukelpoisia keskenään, SDI:ssä on hieman korkeammat puristuspaineet kuin turbollisessa, eri imusarja ja muita pikkueroja, kun sitten taas turbokoneessa on vakiona normiajossakin melko rehvakkaat pakopaineet, nämä tuo lisää muuttujia asiaan. Tuommonen yli 80mm mäntäkin vaatii melkoisesti työntövoimaa kun sillä lähdetään painamaan pakokaasua 1 barin vastapaineeseen pois -sdi:ssä tätä ongelmaa ei läheskään niin pahasti ole. Samoin suutinkoossa on eroja joka tätämyöden vaikuttaa ruiskutusajan pituuteen ja sitä kautta toteutuvaan hyötysuhteeseen.
Se että lähtee vertailemaan autoyksilöitä keskenään niinkuin EM tuossa aikaisemmin mainitsi, vaatisi autojen keskenäisten erojen muokkaamista mahdollisimman samanlaisiksi. Tähän lukeutuu moottorin käyntilämpötila ( ei, auton omalla vedenlämpömittarilla ei ole tämän kanssa mitään tekeemistä ), auton massa, moottoritilan eristys ulkoilmasta, auton sisätilan koko jne. Lasien huurtuminen sitten voi johtua ihan jo vaikka liian kosteasta sisustasta, suodattimista ja ilmanvaihtoräppänöiden toiminnasta.
Sen olen huomannut että kunnossa oleva AAZ ei juurikaan kunnossa olevaa TDI:tä enempää polttoainetta vie vaikka koppa ja muut muuttujat olisi about samat, eroa on ehkä sen puoli litraa tai litran maximissaan, mutta ehkä tämä on se ratkaiseva ero.
Itse näkisin auton termostaattivikaiseksi mikäli moottorinlämpö ei nouse yli 75 asteen ikinä.
SDI ja TDI on muutenkin hieman huonosti vertailukelpoisia keskenään, SDI:ssä on hieman korkeammat puristuspaineet kuin turbollisessa, eri imusarja ja muita pikkueroja, kun sitten taas turbokoneessa on vakiona normiajossakin melko rehvakkaat pakopaineet, nämä tuo lisää muuttujia asiaan. Tuommonen yli 80mm mäntäkin vaatii melkoisesti työntövoimaa kun sillä lähdetään painamaan pakokaasua 1 barin vastapaineeseen pois -sdi:ssä tätä ongelmaa ei läheskään niin pahasti ole. Samoin suutinkoossa on eroja joka tätämyöden vaikuttaa ruiskutusajan pituuteen ja sitä kautta toteutuvaan hyötysuhteeseen.
Se että lähtee vertailemaan autoyksilöitä keskenään niinkuin EM tuossa aikaisemmin mainitsi, vaatisi autojen keskenäisten erojen muokkaamista mahdollisimman samanlaisiksi. Tähän lukeutuu moottorin käyntilämpötila ( ei, auton omalla vedenlämpömittarilla ei ole tämän kanssa mitään tekeemistä ), auton massa, moottoritilan eristys ulkoilmasta, auton sisätilan koko jne. Lasien huurtuminen sitten voi johtua ihan jo vaikka liian kosteasta sisustasta, suodattimista ja ilmanvaihtoräppänöiden toiminnasta.
Sen olen huomannut että kunnossa oleva AAZ ei juurikaan kunnossa olevaa TDI:tä enempää polttoainetta vie vaikka koppa ja muut muuttujat olisi about samat, eroa on ehkä sen puoli litraa tai litran maximissaan, mutta ehkä tämä on se ratkaiseva ero.
Itse näkisin auton termostaattivikaiseksi mikäli moottorinlämpö ei nouse yli 75 asteen ikinä.
No nyt alkaa tulla asiaa. Tänks pojat.
Oma T4 Multivan ACV 2.5TDI 74kW onnettoman hidas lämpenemään. Eikä oikein saavuta normaalia lämpötilaa jos pakkasta alkaa olla -25C matka-ajossakaan. Välijäähdytin on suoraan ajoviimaa kohti. Liekkö sillä merkitystä?
Aivan vastaavat kokemukset Golf 1.9TDI PD AJM 85kW. Kuin kopio koneen lämmöt. Ja kaikki oli kunnossa myös siinä. Oli kuin taivas kun Golffin jälkeen ostimme Volvo V70 bensakoneella...no se siitä ei aleta bensautoja sotkemaan tähän.
Perinenteiset jutut tehty. Keulassa "pahvia", termostaatti vaihdettu, nesteet vaihdettu, moottori on jo vakiona suojattu pohjasta.
Autossa on kaksois-climatronic. Tässä mallissa vm.98 ei mielestäni ole niitä hehkutulppia jotka ovat kennolle menevässä letkussa. Siis että climatronic pitäisi olla AUTO asennossa. Pidän aina puhallusta niin pienellä ensin ku mahdollista, että alkaisi lämpenemään. Ja varmasti ei paranna asiaa kun takatilassa oma kenno.
Eberspächer kovalla käytöllä.
Oma T4 Multivan ACV 2.5TDI 74kW onnettoman hidas lämpenemään. Eikä oikein saavuta normaalia lämpötilaa jos pakkasta alkaa olla -25C matka-ajossakaan. Välijäähdytin on suoraan ajoviimaa kohti. Liekkö sillä merkitystä?
Aivan vastaavat kokemukset Golf 1.9TDI PD AJM 85kW. Kuin kopio koneen lämmöt. Ja kaikki oli kunnossa myös siinä. Oli kuin taivas kun Golffin jälkeen ostimme Volvo V70 bensakoneella...no se siitä ei aleta bensautoja sotkemaan tähän.
Perinenteiset jutut tehty. Keulassa "pahvia", termostaatti vaihdettu, nesteet vaihdettu, moottori on jo vakiona suojattu pohjasta.
Autossa on kaksois-climatronic. Tässä mallissa vm.98 ei mielestäni ole niitä hehkutulppia jotka ovat kennolle menevässä letkussa. Siis että climatronic pitäisi olla AUTO asennossa. Pidän aina puhallusta niin pienellä ensin ku mahdollista, että alkaisi lämpenemään. Ja varmasti ei paranna asiaa kun takatilassa oma kenno.
Eberspächer kovalla käytöllä.
Omaan GIV 1.9TDIPD:hen laitoin jotain teollisuuslattiamattoa koko syylärin eteen ja kiedoin vielä kieroksen vakio välärinkin ympärille. Pohjapanssari vielä puuttuu. Ahtolämmöt nous 5-30 astetta riippuen kuormituksesta. Ennen huiteli melkein aina pakkasen puolella. Nyt pysyttelee siinä +5 vaikka olis kuinka kova pakkanen.
Auto siis T4 Multivan. Äsken vielä tutkin konepeltiä. Mulla on konepellin sisäpuolella kanavat suoraan maskiin, josta saa kylmää ilmaa välijäähdytin, joka on suoraan koneen päällä. Siitä kylmä pakkasilma näyttää pääsevän myös suoraan konehuoneeseen. Tukin nyt nekin kun ulkona näyttää olevan -27 täällä napapiirillä. Kai tuolla toimenpiteellä jotain vaikutusta on.
Ensiksi pahoittelut, että minulla ei ole esittäää faktaa tähän, mutta pohditaan nyt vähän asiaa kuitenkin.
TDI:n ja esikammiokoneiden välisiä eroja pohtiessa on tullut mieleen vaikuttaisiko esikammioiden olemassaolo/puuttuminen lämpövirtoihin. Esikammiokoneissahan aika suuren osan lämmöstä olettaisi siirtyvän kanteen (alumiinia), josta sitten taas sujuvasti jäähdytysnesteeseen. Siihen kun yhdistetään vielä se tosiseikka, että ainakin G/J mk1/2 ja vastaavissa jäähdytysneste menee suoraan kannesta lämppärin kennolle, niin koppiin tulee lämmintä varsin sujuvasti. Miten esim. G3 TDI:ssä tai mk1 TDI Toledossa on lämppärin nestekierto järjestetty?
TDI:ssä voisi kuvitella suuremman osan lämmöstä siirtyvän lohkoon ja öljyihin kuin jäähdytysnesteeseen. Aika monessa TDI:ssä taitaakin olla ihan oikea öljynlauhdutin, toisin kuin VW:n esikammiovehkeissä. Esikammioturboissahan yleensä öljyä jäähdytetään jäähdytysnesteellä. Lisäksi TDI:issä on lähes poikkeuksetta edes jonkinlainen välijäähy, joka myös poistaa lämpöä prosessista muualle kuin jäähdytysnesteeseen.
Em. hypoteesien perusteella olisi mielenkiintoista kuulla, jos jollain on oikeasti kokemusta, että 1) muuttuiko esikammiokoneen lämpeäminen jotenkin välijäähdyttimen asennuksen jälkeen;
2) onko T4 65 kW ja 75 kW versioiden välillä eroa lämpeämisessä (toisessa on välijäähy, toisessa ei).
Jälkimmäisessä vertailua sotkee se, että välityksissä on jonkin verran eroa.
Kokemuksesta voin muuten sanoa, että kyllä tuommoinen T5 portterikin lämpiää ihan hyvin -25 asteen pakkasella, kun perässä on 1000 kg:n kärry ja alla luminen tie...
TDI:n ja esikammiokoneiden välisiä eroja pohtiessa on tullut mieleen vaikuttaisiko esikammioiden olemassaolo/puuttuminen lämpövirtoihin. Esikammiokoneissahan aika suuren osan lämmöstä olettaisi siirtyvän kanteen (alumiinia), josta sitten taas sujuvasti jäähdytysnesteeseen. Siihen kun yhdistetään vielä se tosiseikka, että ainakin G/J mk1/2 ja vastaavissa jäähdytysneste menee suoraan kannesta lämppärin kennolle, niin koppiin tulee lämmintä varsin sujuvasti. Miten esim. G3 TDI:ssä tai mk1 TDI Toledossa on lämppärin nestekierto järjestetty?
TDI:ssä voisi kuvitella suuremman osan lämmöstä siirtyvän lohkoon ja öljyihin kuin jäähdytysnesteeseen. Aika monessa TDI:ssä taitaakin olla ihan oikea öljynlauhdutin, toisin kuin VW:n esikammiovehkeissä. Esikammioturboissahan yleensä öljyä jäähdytetään jäähdytysnesteellä. Lisäksi TDI:issä on lähes poikkeuksetta edes jonkinlainen välijäähy, joka myös poistaa lämpöä prosessista muualle kuin jäähdytysnesteeseen.
Em. hypoteesien perusteella olisi mielenkiintoista kuulla, jos jollain on oikeasti kokemusta, että 1) muuttuiko esikammiokoneen lämpeäminen jotenkin välijäähdyttimen asennuksen jälkeen;
2) onko T4 65 kW ja 75 kW versioiden välillä eroa lämpeämisessä (toisessa on välijäähy, toisessa ei).
Jälkimmäisessä vertailua sotkee se, että välityksissä on jonkin verran eroa.
Kokemuksesta voin muuten sanoa, että kyllä tuommoinen T5 portterikin lämpiää ihan hyvin -25 asteen pakkasella, kun perässä on 1000 kg:n kärry ja alla luminen tie...
Kyllä ainakin mun tietääkseni kaikista poikittain asennetuista neloskoneista menee kannen päästä lämppärin kennolle letku. Luulisin et menee myös pitkittäisistä koneista. Jossain vanhemmissa autoissa tais olla ihan erillistä öljyjäähyä. Ei ole tullut ainakaan missään TDI aikakauden vehkeissä vastaan erillistä jäähyä vaan pelkästään niitä lämmönvaihtimia joissa kiertää jäähdytinneste ja öljy vierekkäin.
Itselläni AAZ:ssa ei ainakaa lämpeneminen hidastunut välijäähdyttimen asennuksen myötä, mutta se jälkeen kyllä ei yrittänyt koskaan ylilämmetä poletuksessa. Siinä oli myös alkup lämmönvaihdin öljynsuodattimen jalassa, niinkuin minulla on kaikissa esikammiollisissa ja tdi:ssä ollut.
Kaikissa, ainakin jakajapumpullisissa vag-diiselikoneissa lähtee kannen päästä letku sisäkennolle. TDI:ssä tässä letkulähdössä on vielä 3kpl vesihehkuja. Pirun kuumaksi lämpeävät.
Kaikissa, ainakin jakajapumpullisissa vag-diiselikoneissa lähtee kannen päästä letku sisäkennolle. TDI:ssä tässä letkulähdössä on vielä 3kpl vesihehkuja. Pirun kuumaksi lämpeävät.
Tulis sellainen ajatus mieleen, että kun omassa T4 multivanissa on automaattinen tupla-ilmastointi ja myöskin takatilan lattiapuhallin, niin voiko se vielä lisätä auton lämpiämisen hitautta. Onko nestettä enemmän ja miten letkut risteilee...ja mitä lie. Aika kaukaa haettu, myönnetään.
Esimerkki tähän liittyen.
Jos T4 2,4d paku on lohkolämmityksessä -10C pakkasessa vaikkapa 3h, niin lämmityslaitteen puhallin hönkii heti selvästi lämmennyttä ilmaa. Mulla jos on oma Multivan T4 2.5TDI saman ajan samassa lämpötilassa, niin ei tule kyllä lämmintä vielä heti. Ja lohkolämmitin ehyt. Olen sähköteknikko ;)
Esimerkki tähän liittyen.
Jos T4 2,4d paku on lohkolämmityksessä -10C pakkasessa vaikkapa 3h, niin lämmityslaitteen puhallin hönkii heti selvästi lämmennyttä ilmaa. Mulla jos on oma Multivan T4 2.5TDI saman ajan samassa lämpötilassa, niin ei tule kyllä lämmintä vielä heti. Ja lohkolämmitin ehyt. Olen sähköteknikko ;)
Kyllähän siellä nesteen täytyy kiertää, jos lämmintä meinaa puhaltaa, että kyllä sitä nestettä on enemmän. Kuinka paljon tuo määrä sitten vaikuttaa, sen voi joku muu kertoa. Onko toisessa vettä ja toisessa öljyä lämmittävä malli, vai molemmissa samanlainen?
Onko kukaan muuten hakenut T4:seen maahantuojan tiskiltä viimasuojaa. Nyt pakumalli, ja kyselin että käykö sama viimasuoja paikalleen, jos auto vaihtuu bussiin (Caravelle-keula), ja käy kuulemma. Ihmettelin vain, että miten se voi sopia, kun molemmat suojat ovat kuitenkin neliskulmaisia, kenelläkään kokemusta? Vai onko kaikissa Velle-keulaisissa myös kaihtimet uusimmissa malleissa, kun näin uudessa pakussa niitä ei ole?
Onko kukaan muuten hakenut T4:seen maahantuojan tiskiltä viimasuojaa. Nyt pakumalli, ja kyselin että käykö sama viimasuoja paikalleen, jos auto vaihtuu bussiin (Caravelle-keula), ja käy kuulemma. Ihmettelin vain, että miten se voi sopia, kun molemmat suojat ovat kuitenkin neliskulmaisia, kenelläkään kokemusta? Vai onko kaikissa Velle-keulaisissa myös kaihtimet uusimmissa malleissa, kun näin uudessa pakussa niitä ei ole?
Vastaan itse itselleni...Taitaa olla niin, että koska pakussa on sisätilanlämmitin 2100W ja lämmitettävä koppi pieni, niin lämmin johtuu myös siten kanaviin ja kojelautaan. On meinaan aika kuuma sisältä 3h jälkeen jos pakkasta alle -10C. Ei se ihme jos puhaltaa lämmintä heti.
Omassa iso sisätila ja vain 1400W sisälämppäri.
Muuten, mikä rele naksahtaa muutaman minuutin ajon jälkeen 2,4D portterissa. Huomaa selvästi kun valoissa käy tyhjäkäyntiä. Naksahtaa rele ja tyhjäkäynti muuttuu. Omassa 2.5TDI:ssä ei moista tapahdu.
Omassa iso sisätila ja vain 1400W sisälämppäri.
Muuten, mikä rele naksahtaa muutaman minuutin ajon jälkeen 2,4D portterissa. Huomaa selvästi kun valoissa käy tyhjäkäyntiä. Naksahtaa rele ja tyhjäkäynti muuttuu. Omassa 2.5TDI:ssä ei moista tapahdu.
-
- -
- Viestit: 209
- Liittynyt: 25.12.2010 7:22
En ole itse kuullut releen naksahdusta omasta 2.5TDI ACV. Hain auton Saksasta, liekö tämä jotenkin erilainen.
Eilen oli pakkasta -8C. Oli työpaikan tolpassa 3h 20min. Pahvit siis keulassa ja coolerin viima tukittu. Termari vaihdettu. En laittanu eberiä kokeeksi päälle. Lämmituslaite aika pienelle. Matka kotiin on 8km ja nopeusrajoitus 80kmh. Ajoin 4.vaihteella. Ei noussut normaaliin lämmöt näin pienellä matkalla. T4 mallin lämpömittarin "C-kirjaimen" yläpuolelle juuri ja juuri. Lämmintä toki jo puhalsi, mutta ei täysin kuumaa. Ja lohkolämmitin toimii.
Matka-ajossa 80kmh jos pakkasta -25C, niin menee 20km että juuri ja juuri voi sanoa että normaalissa. Tästä kylmempää, niin ei nouse normaalin. Ja tämä kaikki siis ilman eberiä. Sitte eri juttu.
Kuulostaako normaalilta? Vaikka tämä olisikin "välimeren" malli, niin eihän se koneen lämpöihin vaikuta, vaan lämmityslaitteen tehoon. Sisätila iso, koska Multivan malli. Lämpöä kyllä piisaa sitte ku lämmöt normaalissa. Ja mistä sen tietää, vaikka lämpömittari ei anna oikeaa infoa. Se kyllä pysähtyy samaan kohtaan, mitä muut portterit.
Eilen oli pakkasta -8C. Oli työpaikan tolpassa 3h 20min. Pahvit siis keulassa ja coolerin viima tukittu. Termari vaihdettu. En laittanu eberiä kokeeksi päälle. Lämmituslaite aika pienelle. Matka kotiin on 8km ja nopeusrajoitus 80kmh. Ajoin 4.vaihteella. Ei noussut normaaliin lämmöt näin pienellä matkalla. T4 mallin lämpömittarin "C-kirjaimen" yläpuolelle juuri ja juuri. Lämmintä toki jo puhalsi, mutta ei täysin kuumaa. Ja lohkolämmitin toimii.
Matka-ajossa 80kmh jos pakkasta -25C, niin menee 20km että juuri ja juuri voi sanoa että normaalissa. Tästä kylmempää, niin ei nouse normaalin. Ja tämä kaikki siis ilman eberiä. Sitte eri juttu.
Kuulostaako normaalilta? Vaikka tämä olisikin "välimeren" malli, niin eihän se koneen lämpöihin vaikuta, vaan lämmityslaitteen tehoon. Sisätila iso, koska Multivan malli. Lämpöä kyllä piisaa sitte ku lämmöt normaalissa. Ja mistä sen tietää, vaikka lämpömittari ei anna oikeaa infoa. Se kyllä pysähtyy samaan kohtaan, mitä muut portterit.
Kuulostaa ehkä hitaanlaiselta, itselläni meni eilen vissiin ~10 km kun oli melko pystyssä viisari, rajoitus 60, tie huonossa kunnossa joten nopeus noin 50 ja nelosella päästelin. Pakkasta oli joku -3, narussa kolmisen varttia, ei viimasuojia, ei eberiä.
Olikohan se nyt viime lauantaina kun oli jotain -18 astetta, ja ensin mentiin tuohon 5 km päähän keskustaan (eberi piti olla päällä, yleensä viisari liikahtaa tuolla matkalla, jolloin lämpö noin 60) eikä noussut viisari mihinkään ja pihalle toteamaan, että eberi sanonut sopimuksen irti. Tuosta maantielle ja onhan se selvästi hidas, ainakin 15-20 km meni ennen normaalia. Sinä aikana kun kaksi kaveria kävi abc:llä vessassa putosi viisarissa "kylmän" ja "90" puoleen väliin tyhjäkäynnillä. Lämpö obd:n kautta luettuna on muuten 76 silloin kun viisari näyttää 90.
Olikohan se nyt viime lauantaina kun oli jotain -18 astetta, ja ensin mentiin tuohon 5 km päähän keskustaan (eberi piti olla päällä, yleensä viisari liikahtaa tuolla matkalla, jolloin lämpö noin 60) eikä noussut viisari mihinkään ja pihalle toteamaan, että eberi sanonut sopimuksen irti. Tuosta maantielle ja onhan se selvästi hidas, ainakin 15-20 km meni ennen normaalia. Sinä aikana kun kaksi kaveria kävi abc:llä vessassa putosi viisarissa "kylmän" ja "90" puoleen väliin tyhjäkäynnillä. Lämpö obd:n kautta luettuna on muuten 76 silloin kun viisari näyttää 90.
Niin, sulla on se uudempi mittaristo. Mulla vm.1998 normaalissa ku näyttää kellon tuntiviisarina n.10.
Eikös siinä näytä "helpommin" 90C? muistaakseni oikeat lämmöt sai olla jopa 75C, niin alkaa olla jo pystyssä mittari? Ja saa olla hieman ylikin 90C. Antaa ohjearvon. Kuskilla joka ei välttämättä käsitä paljoa, tulee tunne että kaikki ookoo...
EDIT: ai sullahan olikin +76!
Eikös siinä näytä "helpommin" 90C? muistaakseni oikeat lämmöt sai olla jopa 75C, niin alkaa olla jo pystyssä mittari? Ja saa olla hieman ylikin 90C. Antaa ohjearvon. Kuskilla joka ei välttämättä käsitä paljoa, tulee tunne että kaikki ookoo...
EDIT: ai sullahan olikin +76!
Joo-o, eberikin heräsi taas henkiin ja tuli koitettua viimasuojaakin (mallia Volkkaria). Pikkupakkasilla ei lämpömittarista katsottuna huomannut oikein mitään eroa lämpenemisessä, eberi pois päältä. Sitten tuli parin asteen pluskeli ja kotiin tullessa ihmettelin, että mikä hurisee. Ahaa, flektit käyvät (niitä ei saa käymään kesälläkään, vaikka olisi ilmastointi pois päältä) tosin lämpö ajossa 85-86, ja flektien väli 90/88.
Sitten mittari tallilta ja koeajolle, mitä ihmettä, nousee tasaisesti asteen kerrallaan jopa siinä 90:n nopeudessa, kun ahtoa on sentään alle puoli baria. 10-15 km koitin, lämmöt 95 vaikka flektit käy koko ajan. Tiedä sitten olisiko vielä noussut vai joko mahdollinen kakkosnopeus kytkeytyi. Tyhjäkäynnille ja suht nopeasti laskivat kuitenkin.
Eilen viimasuoja veks keulilta, ja tänään nollakelissä taas mittarin kanssa 30 km ja pysyy 84:ssä. Olisikohan tuosta kenties termari kokonaan jumissa hieman raollaan? Vai voiko se muka lämmetä viimasuojan kanssa noin paljon parilla plusasteella, vaikka tuossa on sentään reikä volkkarimerkin kohdassa ja reunoista varmasti falskaa, eli pitäisi aina irrottaa kelien lämmetessä yms?
Sitten mittari tallilta ja koeajolle, mitä ihmettä, nousee tasaisesti asteen kerrallaan jopa siinä 90:n nopeudessa, kun ahtoa on sentään alle puoli baria. 10-15 km koitin, lämmöt 95 vaikka flektit käy koko ajan. Tiedä sitten olisiko vielä noussut vai joko mahdollinen kakkosnopeus kytkeytyi. Tyhjäkäynnille ja suht nopeasti laskivat kuitenkin.
Eilen viimasuoja veks keulilta, ja tänään nollakelissä taas mittarin kanssa 30 km ja pysyy 84:ssä. Olisikohan tuosta kenties termari kokonaan jumissa hieman raollaan? Vai voiko se muka lämmetä viimasuojan kanssa noin paljon parilla plusasteella, vaikka tuossa on sentään reikä volkkarimerkin kohdassa ja reunoista varmasti falskaa, eli pitäisi aina irrottaa kelien lämmetessä yms?
Lisäksi TDI:issä on lähes poikkeuksetta edes jonkinlainen välijäähy, joka myös poistaa lämpöä prosessista muualle kuin jäähdytysnesteeseen.
Omassanikin "jonkinlainen" välijäähy n.20x35cm etunurkassa (helppo tukkia erikseen).
Testasin tuon vaikutuksen 10km työmatkallani, imuilman lämmöt nousi 20-40 astetta riippuen kaasun asennosta.
Moottorin lämmön muutos perillä n.25 astetta (todellinen).
Jäähdytin täysin suojaamaton molemmissa mittauksissa.
Mielestäni aika suuri ero pelkällä hengitysilman lämpenemisellä.
Pakko palata vielä aiheeseen. Ajoin työpaikan Passat 1.9TDI PD 100hv/ 250Nm vm.2002.
Valittaa väki että tuo lämpeää hitaasti.
Kyllä mun T4 2.5TDI 102hv on aivan vastaantulija tuolle passatin lämpenemiselle.
Eli paljon nopeammin kone lämpeni samalla pakkasella samat ajot. Toki siinä on ne hehkut vesiletkussa, mutta eipä ne koneen lämpenemiseen vaikuta juurikaan. Eberiä tahi webastoa ei muuten ole passatiin asennettu. Omassa T4:ssa eberi ei karstottumaan pääse...
Otin muuten sulakkeen takapuhaltimelta pois ku Tupla-Climatronic ei anna sitä mahdollisuutta että se ei puhaltaisi. Huurtuu ja ei lämpene aivan niin hyvin.
Valittaa väki että tuo lämpeää hitaasti.
Kyllä mun T4 2.5TDI 102hv on aivan vastaantulija tuolle passatin lämpenemiselle.
Eli paljon nopeammin kone lämpeni samalla pakkasella samat ajot. Toki siinä on ne hehkut vesiletkussa, mutta eipä ne koneen lämpenemiseen vaikuta juurikaan. Eberiä tahi webastoa ei muuten ole passatiin asennettu. Omassa T4:ssa eberi ei karstottumaan pääse...
Otin muuten sulakkeen takapuhaltimelta pois ku Tupla-Climatronic ei anna sitä mahdollisuutta että se ei puhaltaisi. Huurtuu ja ei lämpene aivan niin hyvin.
Palaa sivulle “Tekniikka - Diesel”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 50 vierailijaa