Aloin vaihtamaan velipojan kanssa suutinkärkiä omaan 5-pyttyseen (AEL) ja homma pyshähtyi jo ensimmäisen suuttimen avautumispaineen säätämiseen. Uudet kärjet on DSS:n stage3 ja DSS:n kaveri suositteli niille avautumispaineeksi 240-245 bar.
Kokeilimme eri shimmipaksuuksia ja niiden vaikutusta avautimispaineeseen, mutta jossain vaiheessa usko omiin taitoihin alkoi hiipumaaan. Alkutilanne oli se, että 225 tkm ajetulla autolla ja alkuperäisellä kärjellä (DSLA150P502) oli avautumispaine 180 bar. Kärjenpuoleinen shimmi oli 1,67mm ja suuinrungon pohjalla ollut shimmi oli 1,96mm. Kärjen vaihtamisen jälkeen nousi avautumispaine alkuperäisillä shimmipaksuuksilla arvoon 210 bar. Tämän jälkeen kasvatimme kärjepuoleisen shimmin paksuutta aina 2,8 mm saakka, mutta avautumispaine pysyi 210 bar:ssa.
Aloimme epäilemään sitä, että vaihdoimmeko oikeaa shimmiä ja kokeilimme suutinrungon pohjalla olevan shimmin vaihtoa. Tällä olikin aika suuri vaikutus. Jo kasvattaminen arvosta 1,96mm arvoon 2,00 nosti avautumispaineen arvoon 330 bar, kun kärjenpuoleinen shimmi oli alkuperäinen 1,67mm. Tämän jälkeen vaihdoimme kärjen puoleisen shimmin 0,99mm paksuiseksi, mutta se ei laskenut avautumispainetta 330 bar:sta. Lopuksi laitoimme suuttimen kasaan alkuperäisellä kärjellä ja shimmeillä, tarkastimme avautumispaineen (190 bar).
Nyt kaipaan vinkkiä avautumispaineiden säätöön. Kumpaa shimmiä oikeasti säädetään vai säädetäänkö molempia? Entä onko kokeneilla ffp-läisillä jotain kikka kolmosta, jolla säätöhomma sujuu joutuisasti?
Apua avautumispaineiden säätöön
Valvoja: ffp jäsenet
Ilmeisesti siinä on ns kaksivaiheiset suuttimet, jos siellä on kaksi jousta sisällä niin sillon ovat. Niitä ei vissiin ole kovin helppo säätää toimimaan oikein kotikonstein. Pienempi jousi on esiruiskutukselle, sille avautumispaine on pääruiskutusta pienempi, iso jousi sitten pääruiskutukselle. Suutin siis ruikkaa pienemmän esiruiskutuksen ja pääruiskauksen yhdellä pumpun iskulla. Tällä saadaan käyntiääntä pienennettyä, kun paineet sylinterissä nousevat hitaammin.
Kärkienvaihto-operaatiossa meillä oli käytössä Dieselkontor.de:n no name suutintesteripumppu (180 euroa) ja samasta paikasta hankittu shimmisetti. Suuttimen osat pesimme ultraäänipesurilla. Jälkikäteen pähkäilimme sitä, miksi homma ei onnistunut ensinmmäisellä kerralla. Samalla muistin myös suuttimen runkoon leimatun merkinnän 190 / 300 bar. Näistä alempi paine on ilmeisesti esiruiskutuksen avautumispaine ja ylempi varsinaisen pääruiskutuksen avautumispaine.
Niin kuin Jussi.S kommentoit, suutin on kaksivaiheinen ja se asettaa kotiremontoijalle haasteita. Suutinrungon pohjalla oleva jousi ja sitä jännittävä shimmi on esiruiskutuksen avautumispaineen säätämistä varten. Jotta tähän saa halutun (240 bar) avautumispaineen, niin tämän shimmin joutuu ilmeisesti hiomaan oikean paksuiseksi. Uskon tämän vielä onnistuvan meiltä.
Haastavaksi asiaksi tulee pääruiskutuksen avautumispaineen säätäminen, kun sitä ei saa testattua käsikäyttöisellä suutintestauspumpulla suuttimen avautuessa jos esiruiskutuksen paineessa. Tässä vaiheessa ammattilainen varmaan kiinnittää polttoineputkeen anturin ja käyttää suutinta penkissä, jolloin saa anturilta avautumispainekäyrän. Minua askarruttaa tässä asiassa vielä seuraavat kysymykset:
- Jos alkuperäiset paineet ovat 190/300 bar ja esiruiskutuksen paineen nostaa arvoon 240 bar, niin onko koneneimmilla arviota siihen, mihin arvoon nousee pääruiskutuksen avautumispaine? Taustalla tässä minulla on se ajatus, että esiruiskutuksen avautumispaineensäädön jälkeen molemmat jouset kuormittavat neulaa ja jousien yhteisvaikutuksesta muodostuu pääruiskutuksen avautumispaine.
- Onko muilla mielipidettä siitä, tulisiko myös päärusikutuksen painettta säätää ja mihin arvoon vai kelpaako se paine mikä tulee esiruiskutuksen avautumispaineen säädön jälkeen alkuperäisellä pääruiskutuksen shimmin paksuudella?
- Entä onko tähän pääruiskutuksen avautumispaineensäätöön jotain nyrkkisääntöä shimminpaksuuksien suhteen? Tällä tavalla voisin ensin säätää esiruiskutuksen avautumispaineen omalla testeripumpulla ja sitten vaihtaa paksumman shimmin kärjen puoleisen shimmin tilalle (pääruiskutuksen shimmi).
- Jos esiruiskutuksen ja pääruiskutuksen avautumispaineiden suhdetta muuttaa, niin se ilmeisesti vaikuttaa myös esiruiskutuksen määrään. Onko tällä käytännössä merkitystä?
Niin kuin Jussi.S kommentoit, suutin on kaksivaiheinen ja se asettaa kotiremontoijalle haasteita. Suutinrungon pohjalla oleva jousi ja sitä jännittävä shimmi on esiruiskutuksen avautumispaineen säätämistä varten. Jotta tähän saa halutun (240 bar) avautumispaineen, niin tämän shimmin joutuu ilmeisesti hiomaan oikean paksuiseksi. Uskon tämän vielä onnistuvan meiltä.
Haastavaksi asiaksi tulee pääruiskutuksen avautumispaineen säätäminen, kun sitä ei saa testattua käsikäyttöisellä suutintestauspumpulla suuttimen avautuessa jos esiruiskutuksen paineessa. Tässä vaiheessa ammattilainen varmaan kiinnittää polttoineputkeen anturin ja käyttää suutinta penkissä, jolloin saa anturilta avautumispainekäyrän. Minua askarruttaa tässä asiassa vielä seuraavat kysymykset:
- Jos alkuperäiset paineet ovat 190/300 bar ja esiruiskutuksen paineen nostaa arvoon 240 bar, niin onko koneneimmilla arviota siihen, mihin arvoon nousee pääruiskutuksen avautumispaine? Taustalla tässä minulla on se ajatus, että esiruiskutuksen avautumispaineensäädön jälkeen molemmat jouset kuormittavat neulaa ja jousien yhteisvaikutuksesta muodostuu pääruiskutuksen avautumispaine.
- Onko muilla mielipidettä siitä, tulisiko myös päärusikutuksen painettta säätää ja mihin arvoon vai kelpaako se paine mikä tulee esiruiskutuksen avautumispaineen säädön jälkeen alkuperäisellä pääruiskutuksen shimmin paksuudella?
- Entä onko tähän pääruiskutuksen avautumispaineensäätöön jotain nyrkkisääntöä shimminpaksuuksien suhteen? Tällä tavalla voisin ensin säätää esiruiskutuksen avautumispaineen omalla testeripumpulla ja sitten vaihtaa paksumman shimmin kärjen puoleisen shimmin tilalle (pääruiskutuksen shimmi).
- Jos esiruiskutuksen ja pääruiskutuksen avautumispaineiden suhdetta muuttaa, niin se ilmeisesti vaikuttaa myös esiruiskutuksen määrään. Onko tällä käytännössä merkitystä?
Aihetta lainaten: Tilasin tuolta holysmokesta DSLA150P520 "race 260" suuttimet ja aikaakin jo varailin avauspaineiden säätöön, mutta mikä olisi tuo oikea avautumispaine esiruiskutukselle ja pääruiskutukselle? Jos oikein olen ymmärtänyt esiruiskutukselle olisi se 250bar ja pääruiskutukselle 300bar, vai olenko ihan kujalla:)? Ja ymmärtääkseen nuo suuttimet ovat porautettu vakiosuuttimista, niin en saa valmistajaltakaan mitään ohje-arvoja.
Kommentoin näin viiveellä tuota minun viime kevään ongelmaa. Aihe pääsi vähän unohtumaan kun sain homman tehtyä. Selvitin kesällä tätä asiaa ja kuulin, että ammattilaiset säätävät suuttimien avautumispaineet mittaamalla jousien puristusvoimat ja se jälkeen laskee tai katsoo taulukosta tarvittavan shimmin paksuuden.
Harrastelijalta tämä ei onnistu ja tein suuttimien säädön niin, että vaihdoin suutinrungon pohjalla olevaa shimmiä kunnes pääsin haluttuun avautumispaineeseen. Se mikä minua sekoitti, oli uusien suutin kärkien mitoitus. Alkuperäisellä shimmillä ja uudella suutinkärjellä avautumispaineeksi tuli yli 300 bar. Tarkoitan nyt esiruiskutuksen avautumispainetta, sillä käsipumpulla ei muuta saa selville. Vaihdoin alkuperäisen shimmin tilalle ohuemman shimmin ja paksuuden muuttaminen vaikutti noin 2 bar sadasosamilliä kohden.
Pääruiskutukselle on muuten samanlainen 6,8 mm shimmi kuin esiruiskutukselle. Pääruiskutuksen säätäminen kotikonstein on haasteellista, sillä suuttimen pitäisi olla kiinni käyvässä koneessa ja paine pitäisi mitata polttoaineputken laajenemisesta. Näppärä kaveri tekisi tälläisen anturin edullisesta pietzodiskanttikaiuttimesta ja painekäyrän katsoisi tietokoneen äänikortin kanssa toimivalla oskillosskooppiohjelmalla. Tälläisestä dynaamisesta painekäyrästä voisi erottaa esiruiskutuksen ja pääruiskutuksen suhteelliset avautumispaineet.
Itse ratkaisin asian niin, että en välittänyt pääruiskutuksen avautumispaineesta. Pääruiskutukseen vaikuttavat esiruiskutuksen JA pääruiskutuksen jousivoimat yhdessä. Jos esiruiskutuksen jousivoimaa suurentaa, niin samalla suurentuu myös pääruiskutuksen avautumispaine. Tunnistinsuuttimen avautumisen tunnistus on esiruiskutukselle. Ajoitus minulla siirty noin VAGComin 5 yksikköä myöhäisemmällle samalla kun muutin tunnistinsuuttimen esiruiskutuksen avautumispaineen 170 -> 240 bar.
Harrastelijalta tämä ei onnistu ja tein suuttimien säädön niin, että vaihdoin suutinrungon pohjalla olevaa shimmiä kunnes pääsin haluttuun avautumispaineeseen. Se mikä minua sekoitti, oli uusien suutin kärkien mitoitus. Alkuperäisellä shimmillä ja uudella suutinkärjellä avautumispaineeksi tuli yli 300 bar. Tarkoitan nyt esiruiskutuksen avautumispainetta, sillä käsipumpulla ei muuta saa selville. Vaihdoin alkuperäisen shimmin tilalle ohuemman shimmin ja paksuuden muuttaminen vaikutti noin 2 bar sadasosamilliä kohden.
Pääruiskutukselle on muuten samanlainen 6,8 mm shimmi kuin esiruiskutukselle. Pääruiskutuksen säätäminen kotikonstein on haasteellista, sillä suuttimen pitäisi olla kiinni käyvässä koneessa ja paine pitäisi mitata polttoaineputken laajenemisesta. Näppärä kaveri tekisi tälläisen anturin edullisesta pietzodiskanttikaiuttimesta ja painekäyrän katsoisi tietokoneen äänikortin kanssa toimivalla oskillosskooppiohjelmalla. Tälläisestä dynaamisesta painekäyrästä voisi erottaa esiruiskutuksen ja pääruiskutuksen suhteelliset avautumispaineet.
Itse ratkaisin asian niin, että en välittänyt pääruiskutuksen avautumispaineesta. Pääruiskutukseen vaikuttavat esiruiskutuksen JA pääruiskutuksen jousivoimat yhdessä. Jos esiruiskutuksen jousivoimaa suurentaa, niin samalla suurentuu myös pääruiskutuksen avautumispaine. Tunnistinsuuttimen avautumisen tunnistus on esiruiskutukselle. Ajoitus minulla siirty noin VAGComin 5 yksikköä myöhäisemmällle samalla kun muutin tunnistinsuuttimen esiruiskutuksen avautumispaineen 170 -> 240 bar.
Palaa sivulle “Tekniikka - Diesel”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 35 vierailijaa