Miten pieni asia menee kunnolla ruvelle.. Jetta 1.3i

[Shuttle]

Muutaman vuoden 60-luvun bensamaasturilla ajeltuani alkoi opiskelijan lompakkoa kolottaa. Kaikki menee kurkusta alas, eikä tippaakaan alkoholia.
Velipoika olikin jonkin aikaa paloitellut ja pyöritellyt ties mitä saksanihmeitä, jotain vw:tä ja ooppelia.
Olihan noihinkin tullut tutustuttua jonkin verran broidin roplatessa aikanaan omia autojaan. Jotain tunaustakin kuulemma tuli harrastettua ja hifejä laitettua.
Takaisin tarinan pariin.

Tarjolle tuli 320tkm ajettu vuoden 1991 jetta 1.3i flair. Pellit hyvät, kone kutakuinkin ok mutta pientä pikkuvikaa. Tuore leimakin. Ja hintakin oli sitten sopiva.
Vikalistaa olikin seuraavanlaisesti:
-Jakopää 10tkm yli vaihtovälin
-Apparin puolen ovi kenkkuilee oikein kunnolla
-Lista puuttuu kuskin ovesta
-Sumuvalot ei toimi
-Radion näyttö sippi.

Ei kuitenkaan ihan hullusti.

Jakopäätä ryhdyttiin tekemään noin puolitoista viikkoa sitten. Jonkin verran olin ihmeissäni kun sai kaivella niin pieniä työkaluja kuin 10mm lenkkejä ja hylsyjä.
Jakopään vaihdossa ei tullut ongelmaa kuin kiilahihnapyörän irroittamisesta jakohihnan rattaasta, kuusiokolopultit kun aikansa ovat autossa niin tuppaavat sorvaantumaan irroittaessa. Jäipi irroittamatta.
Hihna vaihdettiin, vesipumppukin samalla. Nesteet sisään, ohjeitten mukaan reipasta tyhjäkäyntiä ja pintaa seurattiin. Eipä tippunut, hyvä.

Ongelmat tulivatkin esille kun lähdin ensimmäiselle vähänkään pidemmälle ajelulle. Hyttiin ei tule lämmintä. Ihmeellistä. No kai se kone kohta lämpiää. Ja lämpenikin, alkoi huutaa ylikuumenemistä. Kiire oli muualle mutta eikun liputtamaan kehäkolmosen sivuun.
Puolen tunnin kuluttua ratsuväki saapui ja kaatoi reilut neljä litraa tavaraa paisuntasäiliöön. Ei ihan normaalia kuitenkaan. Päivän loput ajot menivätkin hyvin.

Pari päivää myöhemmin piti lähteä kuskiksi, aikataulukin kohtalaisen jämpti. Päästiinhän sitä taas 200m kotipihasta kunnes kävi 1.3i:lle perinteiset veto pois ja kone seis. Sahaamalla hetken päästä käyntiin ja taas sammui. Tulpanjohtoja läpi käydessä kolmosesta jäi itse liitin tulpan päähän. Joten piuhat vaihtoon. Kyyditykset hoidettiin eri koslalla ja illalla kun kävin iskemässä uudet piuhat kiinni lähti auto kuin palmun alta. Hienoa.

Viime lauantaina pitikin lähteä taas illaksi reissuun ja menomatka sujuikin hyvin. Paluumatkalla ei taasen tahtonut tulla lämmintä hyttiin lainkaan.
Kotipihalla vilkaisu pellin alle, paisari tyhjä ja pientä sihinää kuuluu.. eikai vaan kansi halki.
Termostaattikopan ja kannen välistähän se sihahteli kun letkua puristi. Kivaa.

Seuraavassa se varsinainen pieni asia joka menee ruvelle.

Mukana tulleista varaosista löytyikin seuraavana päivänä passeli o-rengas joka vaihdettiin paikalleen. Harmittihan sitä tuoreet nesteet (mitä oli jäljellä) valuttaa pihalle.
Virranjakajakin oli irti jotta päästiin helposti käsiksi.
Kaikki hyvin, o-rengas paikallistettu ja laitetaan paikoilleen. Jakajankin o-renkaan vaihdoin.
Vaan kuinkas siinä kävikään sunnuntai-aamuna kun laitoin jakajan kiinni. Muistinko pyöräyttää pyörijää? no en tietenkään. Kuului naks, jakaja irti ja pohjassa oleva 'ratas' rikki.

Eikä oikeanmallista löytynyt sunnuntaina niin millään.

Onneksi tänään maanantaina löytyi purkaamolta ja se onkin nyt kiinni ja kone käy.
Harvinaisen viheliäinen hoitaa ajoitus kohdilleen kun ei ole muita ajoitusmerkkejä . TDC:tä lukuunottamatta. Kierroslukukin näyttäisi hitusen korkealta, täytynnee käyttää tuttavan pajalla säädettävänä.

Tokkopa tuossa tuli samalla huomattua että lohkolämppärille tuleva panssarijatkokaapeli oli ehtoopuolella -> vaihdettu
Raitisilmasuodatin aivan tukossa -> uusi hankintalistalle..
Alkuperäisen virranjakajan alipainesäädin ilmeisesti rikki, uudessa toimii huomattavasti paremmin
Ja tulipa pistettyä uudet tulpatkin. Nyt onkin sitten uutta jakajan kansi, pyörijä, piuhat ja tulpat.

Kello venyi lähelle puolta yötä ja tulipahan se mokoma lukkokin korjattua. Vika ilmeisesti lähtenyt jumissa olleesta lukkopesästä jonka takia laippa taipunut eikä ovi siten päässyt aukeamaan "lukossa" -asennosta.

Yksin roplatessa ei oikein tule kuvia otettua, mutta josko jatkossa muistaisi jotain.

Toivon etteivät muut VAG-laitteisiin ensikosketusta hankkivat tee samoja virheitä kuin minä. Yrittäkää ottaa oppia, jatkoa seuraa taatusti :-)

[Mooner]

kyseessä kuitenkin 320tkm ajettu auto että ei kai tuo nyt mitään hirmu suuria vikoja?

Tulpanjohdot, raitisilmasuodattimet yms on kuitenkin ihan kulutustavaraa...

Itte ostin kans joskus vuosia sitten reilu 300tkm ajetun 1.6 golffin vm -89 huoletta pöristelin mittarilukemaan 500tkm+ eikä vaihtolistalla ollut kuluvien osien lisäksi juurikaan muuta... Laturin vaihdoin, jarruja, tulpan jodot taisin vaihtaa, tulppia, jakohihna, ja kaasarin vahatermostaatin sain kaverilta kun se reissunpäällä hajosi. muuta sen suurempaa en muista tuohon investoineeni joten sanoisin että melko varma peli silti.

Näissäkin kuitenkin suurimmaksiosaksi riippuu miten edellinen omistaja autoa hoitanut ja kun ittekkin hoitaa hommat suurimpiirtein ajallaan (öljynvaihdot summuut) niin pääsee jo pitkälle....

[opapopa]

Kyllä nipponi kestää, mun edellisessä sunnyssa ei ollu mitään teknistä vikaa ja oli ajettu se 300tonnia 16vuoden aikana. btw, alkaa kovasti muistuttamaan sun tarinas tätä: http://www.nettiauto.com/viewVehicle.php?id_car=1581397 :)