Mä olen asentanut kcr:n boxi, ja tuli selvästi lisäävääntöä ja heppoja.
Teho pitäis tällä hetkellä ollla noin 140-150hv. Jos pitää paikkansa mitä boxin valmistaja lupaa.
Nyt haluaisin vielä enemmän tehoa, mutta ilman että kulutus nousee normaaliajoissa.
Mitä kannatta tehdä?
115 hv pumppudiesel lisää tehoa
Valvoja: ffp jäsenet
Minkäslaisia lukemia tuosta ATJ:sta irtoaa noilla eväillä? Paljonko noilla ohjelmilla toteutuvat ahdot, jos kerran 3bar MAPpia aletaan tarvitsemaan? Paljonko pakopaineet? Mikä pakopuolella ahdistaa ensimmäisenä, pakosarja, katti vai joku vaimennin?
Tällä hetkellä 1749VA ja ohjelma, ei penkitetty, arvio noin 150+hv/390Nm. Ympäristö A4 B5 quattro.
Tällä hetkellä 1749VA ja ohjelma, ei penkitetty, arvio noin 150+hv/390Nm. Ympäristö A4 B5 quattro.
http://ffp-motorsport.com/bb/viewtopic. ... ht=#453091 Tuolla jollain 190hp/440Nm noilla + isompi cooleri. ja taitaa olla toteutuvat ahdot n.1,5bar. pakopaineista ei hajuakaan.
NSUman: 140pd ja 130 pd ahtimethan ovat sama 1749va ahdin? Muuta eroahan tuossa ei 115pd ahtimeen ole kuin että kompurasiipi on 1.5mm isompi. Itse laittaisin suoraan tuon hybridin, koska hinnan ero ei loppupeleissä ole kauhean suuri.
Niin....se modifioitava osahan on juurikin tuo ahtoputken lähtö turbolta. 1749v ahtimessa se on klemmari kiinnityksellä ja 1749va sillä pikaliitin klipsulla. Mutta marmoritiskiltähän senkin putken pätkän saa ostaa ken haluaa....
Niin....se modifioitava osahan on juurikin tuo ahtoputken lähtö turbolta. 1749v ahtimessa se on klemmari kiinnityksellä ja 1749va sillä pikaliitin klipsulla. Mutta marmoritiskiltähän senkin putken pätkän saa ostaa ken haluaa....
Pakopuolihan noissa on saman kokoinen, joten pakopaineita tuolla ei ainakaan helpota, eikä näin ollen voida ottaa enempää tehoja kuin vakiopillerilläkään.(?)
Toisesta säikeestä lainattua:
Muistelisin, että vakiona näissä ATJ-koneisissa on tuo B-malli, ja tilalle ilmeisesti menisi tuo C-malli. Kannattaa varmistaa esim. ETKAsta tuo yhteensopivuus. Ahtopainehan tuolla nousee loogisesti 20%. Anturi sijaitsee ahtoputkessa lähellä rintapeltiä, edestä katsoen oikealla. Kahdella ruuvilla kiinni imusarjalle menevässä putkessa.
Huomenna hakemaan 1/4-maililta itselle perusteluja, että kannattaa laittaa lisää rahaa kiinni tämän katiskan liikettä helpottamaan...
Toisesta säikeestä lainattua:
038 906 051 - 2.5bar malli.
038 906 051 A - Ilmeisesti 3bar malli. Hinta 99,40€ ja on tilaustavaraa.
038 906 051 B - Hinta 43,60€. Hyllytavaraa.
038 906 051 C - 3bar malli. Hinta 56,20 ja on tilaustavaraa.
Muistelisin, että vakiona näissä ATJ-koneisissa on tuo B-malli, ja tilalle ilmeisesti menisi tuo C-malli. Kannattaa varmistaa esim. ETKAsta tuo yhteensopivuus. Ahtopainehan tuolla nousee loogisesti 20%. Anturi sijaitsee ahtoputkessa lähellä rintapeltiä, edestä katsoen oikealla. Kahdella ruuvilla kiinni imusarjalle menevässä putkessa.
Huomenna hakemaan 1/4-maililta itselle perusteluja, että kannattaa laittaa lisää rahaa kiinni tämän katiskan liikettä helpottamaan...
Niin mitenkäs paljon näihin sitä painetta ohjelmalla yleensä ruuvataan, mikäli 2,5bar MAP ei riitä, vai piikkejäkö tuo yritetään saada ymmärtämään?
Nykyisellä ohjelmalla ei ainakaan ole kertaakaan mennyt limp modeen ahtojen karkailun takia, vaikka 2,5bar MAPilla ajellaankin. Tosin en ole kyllä ehtinyt katsomaan mitä tuolla ahtoja annetaan.
OT:nä kysyisin, minkälaisilla mittareilla te pakopaineet mittaatte?
Nykyisellä ohjelmalla ei ainakaan ole kertaakaan mennyt limp modeen ahtojen karkailun takia, vaikka 2,5bar MAPilla ajellaankin. Tosin en ole kyllä ehtinyt katsomaan mitä tuolla ahtoja annetaan.
OT:nä kysyisin, minkälaisilla mittareilla te pakopaineet mittaatte?
Ilmeisesti ei kannatta laittaa 130pd/140pd:n turbo
115pd: 33.5mm imu ja 36.5mm pako
130/140pd: 35mm imu ja 36.5 mm pako
Niin no, tiedä sitten.
KKK merkkinen 140pd ahdin, mauserilla mitattuna: Pako 39mm ja Imu 37mm
ko. ahdin ollut Audin 2.0 TDI koneen kyljessä.
Ulkoiset mitat, ulkonäkö ja pulttien/pinnapulttien paikat silmin nähden samat kuin 110hv/130hv ahtimissa. Paineletkun lähtö vielä buenosti normi klemmariliitoksella, joten 110hv (AFN) kylkeen plug and play.
Kuinka rikkinäinen MAP vaikuttaa toimintaan? Ihmetyttää kun asensin ahtomittarin AJM-moottoriin, ja täyskaasukiihdytyksessä ahdot nousee 2.2 kiloon (mittarin asteikko loppuu siihen), mutta vähän ajan kuluttua laskee sitten 1 kilon nurkille. Ahdin ei jumita, sillä alipaineletkun irroittaminen hyydyttää menon täysin. Vikatilaan menee satunnaisesti, joskus helposti ja joskus sitten ei yrittämälläkään. Käsittääkseni moottori on vakio.
Käyttäytyykö tuo noin normaalisti? Tuntuu että paineet on vähän turhan suuret.
Käyttäytyykö tuo noin normaalisti? Tuntuu että paineet on vähän turhan suuret.
Eipä ole kokemusta tuon ahtimen käytöstä ollenkaan. Kaiken järjen mukaan riittää ainakin samaan kuin 150hv ahdin.
Kyllä tuon pitäisi käydä aikalailla plug ´n play 110hv AFN moottoriin, olettaen että moottori on pitkittäin. Jotain pientä putkin/letkujen vääntelyä voi tarvita.
Poikittain koneellisesta en tiedä.
KKK:n tarkasta mallista en tiedä. Ei googlekaan osaa auttaa kun hakee tuolla osanumerolla.
Tuossa VNT 15 ja tuo KKK ahdin rinnakkain:
Kyllä tuon pitäisi käydä aikalailla plug ´n play 110hv AFN moottoriin, olettaen että moottori on pitkittäin. Jotain pientä putkin/letkujen vääntelyä voi tarvita.
Poikittain koneellisesta en tiedä.
KKK:n tarkasta mallista en tiedä. Ei googlekaan osaa auttaa kun hakee tuolla osanumerolla.
Tuossa VNT 15 ja tuo KKK ahdin rinnakkain:
No niin, nyt on imusarja putsattu ja EGR tukittu laittamalla sokeat alumiinipelli"tiivisteet" mallia Koff EGR-putken molempiin päihin ja poranterä sulkemaan alipaineletkun pää.
Auto toimii nyt taas paremmin, veto tuli tasaisemmaksi, mutta tyhjäkäynti muuttui jotenkin epätasaisemmaksi, tärinä tuntuu sisälläkin hieman enemmän kuin aiemmin. Mistä mahtaa johtua?
Mikäs tuo sähköliitin on painekellon päällä tuossa NSUmanin postaamassa KKK:ssa? Toimiiko tuo ahdin pelkällä alipaineohjauksella kuten nykyinen GT1749VA?
Auto toimii nyt taas paremmin, veto tuli tasaisemmaksi, mutta tyhjäkäynti muuttui jotenkin epätasaisemmaksi, tärinä tuntuu sisälläkin hieman enemmän kuin aiemmin. Mistä mahtaa johtua?
Mikäs tuo sähköliitin on painekellon päällä tuossa NSUmanin postaamassa KKK:ssa? Toimiiko tuo ahdin pelkällä alipaineohjauksella kuten nykyinen GT1749VA?
tmosth kirjoitti:^^ eikös AFN oo ihan normi 110hp jakajapumppu? eli ei siinä sillon suuttimet riitä mihinkään. Racet vaan tilalle niin rupee riittämään :)
Kyllä mulle (ainakin näin alkuun) riittäis jo se 180hp, varsinkin jos väännöt sais sinne 400Nm pintaan.. Mihin ne suuttimet sitten riittää? Ja mitä kytkin kestää? Loota tossa on se, jossa pakki on 6-vaihteen paikalla
Sori, tää menee nyt vähän ohi aiheen..
Potilaana vielä lähes vakio 115 heppanen ATJ.
Vihdoin saanut askarreltua pakolämpö / pakopaine mittarit paikoilleen, ja päässyt hieman tutkimaan mitä siellä puolella tapahtuu.
Jokin purkki on tällähetkellä kiinni, ja ainakin pakopaineet piikittää suhteellisen korkealla. Parhaimmat piikit käy nestevaimennetulla teollisuusmittarilla yli 3 bar, mutta yleensä laskee nopeasti 2,5 barin paikkeille, josta hiipuu yleensä lähemmäs baria, kun kierrokset hieman kasvaa.
Pakolämpöjä en ole vielä päässyt kunnolla testaamaan, normaaleissa kiihdytyksissä ei ole saanut juuri yli 500 nousemaan, ja pitkissä vedätyksissä 600 juuri rikkoutuu.
Pakopaineille pitäisi ainakin tehdä jotain, siihen varmasti auttaa ainakin ahdin, joka jossain kohtaa tulee vaihtumaan. Pitäisi vain keksiä jokin ensilääke = kattia hengittävämmäksi tai putkiston uusimista.
-Vieläkään en ole löytänyt tietoa, kuinka paljon nuo tupla putkiset ahdistaa, kun takapönttöjäkin kaksi?
-Mikä olisi turvallinen raja, jota pakolämpöjen ei olisi hyvä ylittää?
-Pakopaineiden vissiin tulisi pysyä suhteellisen lähellä ahtopainetta, niin mennään turvallisella alueella?
Vihdoin saanut askarreltua pakolämpö / pakopaine mittarit paikoilleen, ja päässyt hieman tutkimaan mitä siellä puolella tapahtuu.
Jokin purkki on tällähetkellä kiinni, ja ainakin pakopaineet piikittää suhteellisen korkealla. Parhaimmat piikit käy nestevaimennetulla teollisuusmittarilla yli 3 bar, mutta yleensä laskee nopeasti 2,5 barin paikkeille, josta hiipuu yleensä lähemmäs baria, kun kierrokset hieman kasvaa.
Pakolämpöjä en ole vielä päässyt kunnolla testaamaan, normaaleissa kiihdytyksissä ei ole saanut juuri yli 500 nousemaan, ja pitkissä vedätyksissä 600 juuri rikkoutuu.
Pakopaineille pitäisi ainakin tehdä jotain, siihen varmasti auttaa ainakin ahdin, joka jossain kohtaa tulee vaihtumaan. Pitäisi vain keksiä jokin ensilääke = kattia hengittävämmäksi tai putkiston uusimista.
-Vieläkään en ole löytänyt tietoa, kuinka paljon nuo tupla putkiset ahdistaa, kun takapönttöjäkin kaksi?
-Mikä olisi turvallinen raja, jota pakolämpöjen ei olisi hyvä ylittää?
-Pakopaineiden vissiin tulisi pysyä suhteellisen lähellä ahtopainetta, niin mennään turvallisella alueella?
.
Suunnilleen tuhannessa asteessa jonkin aikaa, niin ahtimeen alkaa vaurioita syntymään.
Pakopaineen määrää ei ole missää kivessä kirjoitettuna.
Ensinnäkin se on kovasti moottorikohtainen, jotkut moottorit kestää sitä oikeinkin paljon ja teho vaan nousee.
Mutta esim mersun cdi ei oikein ollenkaan...
Korkeaa pakopainetta ei nyt kannata oikein tavoitellakkaan, mutta puoli kiloa yli ahtojen on vielä ihan hyvä ja joku kilon yli ahtojen voisi olla sellainen hyväksyttävän yläraja.
Paras tietty olisi, jos saisi koko ajan ahtojen alle, mutta silloin alkaa jo herääminenkin kärsiä.
Siinä siis täytyy usein tehdä kompromissia...
Vakiolla ahtimen ohjauksella volkkarin edc-15 boxissa ei oikein hyviin tuloksiin taida päästäkkään.
Vakiona ahtimen ohjauskartat on sen malliset, että (varsinkin suuri) ahdin joutuu jo aika pienessäkin rasitustilanteessa max pulssisuhteen kartalle, joka on sen lisäksi että se on yksinkertainen ja huono, niin päästää ahtimen siivet aivan liian kiinni.
Tällöin syntyy juuri sellainen ilmiö. jossa pakopaine ensin piikittää kamalasti, ennenkuin järjestelmä reagoi uudelleen tilanteeseen ja avaa siipiä, jolloin pakopaine alkaa laskea.
Tällä ohjausmallilla valmistaja on varmaankin juuri pyrkinyt siihen, että joka tilanteessa pakopainetta on riittävästi kierrätyksen toimintaan.
Uudemmissa, edc-16 boxeissa onkin sitten jo ihan hyvät työkalut ahtimen ohjailuun, mutta onnistuu se vanhemmissakin, jos vaan osaa, AnttiK osaa ja hänellä onkin ihan parhaiten toimiva paketti, mitä ylejään tiedän näistä rotteloista, omani mukaan luettuna.
Suunnilleen tuhannessa asteessa jonkin aikaa, niin ahtimeen alkaa vaurioita syntymään.
Pakopaineen määrää ei ole missää kivessä kirjoitettuna.
Ensinnäkin se on kovasti moottorikohtainen, jotkut moottorit kestää sitä oikeinkin paljon ja teho vaan nousee.
Mutta esim mersun cdi ei oikein ollenkaan...
Korkeaa pakopainetta ei nyt kannata oikein tavoitellakkaan, mutta puoli kiloa yli ahtojen on vielä ihan hyvä ja joku kilon yli ahtojen voisi olla sellainen hyväksyttävän yläraja.
Paras tietty olisi, jos saisi koko ajan ahtojen alle, mutta silloin alkaa jo herääminenkin kärsiä.
Siinä siis täytyy usein tehdä kompromissia...
Vakiolla ahtimen ohjauksella volkkarin edc-15 boxissa ei oikein hyviin tuloksiin taida päästäkkään.
Vakiona ahtimen ohjauskartat on sen malliset, että (varsinkin suuri) ahdin joutuu jo aika pienessäkin rasitustilanteessa max pulssisuhteen kartalle, joka on sen lisäksi että se on yksinkertainen ja huono, niin päästää ahtimen siivet aivan liian kiinni.
Tällöin syntyy juuri sellainen ilmiö. jossa pakopaine ensin piikittää kamalasti, ennenkuin järjestelmä reagoi uudelleen tilanteeseen ja avaa siipiä, jolloin pakopaine alkaa laskea.
Tällä ohjausmallilla valmistaja on varmaankin juuri pyrkinyt siihen, että joka tilanteessa pakopainetta on riittävästi kierrätyksen toimintaan.
Uudemmissa, edc-16 boxeissa onkin sitten jo ihan hyvät työkalut ahtimen ohjailuun, mutta onnistuu se vanhemmissakin, jos vaan osaa, AnttiK osaa ja hänellä onkin ihan parhaiten toimiva paketti, mitä ylejään tiedän näistä rotteloista, omani mukaan luettuna.
Palaa sivulle “Tekniikka - Diesel”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 40 vierailijaa