Ensiasunnon ostoon hieman apua kaivataan.

[seatti69]

Hei!

Nyt alkaa olla elämässä se vaihe, että ensiasunnon osto on kohtapuoliin ajankohtainen. Olen käynyt katselemassa muutamia kohteita, sekä seurannu Oikotieltä ja Etuovi sivuilta asuntoja ja niiden hintoja. Nyt sitten olisi yksi kiinnostava kohde, jota kävin jo katsomassa ensimmäistä kertaa.

Asunto on kolmio, reilu 70 neliötä, -87v, kaukolämpö yms...Kertokaas ja antakaas neuvoja, mitä kaikkea mun kannattaisi nyt sit ottaa selville ja kysellä omistajalta, ettei nyt tule paskaan rahojaan laitettua. Oikeasti en tiedä näistä asioista juurikaan mitään, eikä valitettavasti ole mahdollisuutta kaveriinkaan, joka tietäisi... : S

Ja jossain vaiheessa täytyisi vissiin tehdä jonkinnäköinen tarjous asunnosta, mutta miten se kannattaa hoitaa? Ainahan noissa pyyntihinnoissa vissiin ilmaa on.

Jos näihin saisi vähän vinkkiä miten toimia, olis ihan jees ;)

[-jarkko-]

Kerrostalo vai rivari? Selvitä taloyhtiön raha/taloustilanne,tehdyt/tulevat remontit ja yleinen tilanne taloyhtiössä esim millaisia naapureita eli onko häiriköintiä tms. Asunnosta kosteusmittaukset sekä yleisen kunnon tarkistus sekä kannattaa vertailla hintaa muihin samanlaisiin jos mahdollista, paikkahan usein ratkaisee. Lisäksi selvitä onko autopaikka jos tarvetta on, ne nimittäin tahtovat olla kortilla. kuka hoitaa talonmiehen työt? joku talopalvelu vai onko kiertävä vuoro (joka useimmissa rivareissa on). Lainaa kannatta kysellä monesta eri pankista eli kannattaa kilpailuttaa. Ja ota kuukausilyhennys summassa huomioon muut kulut eli vastike,vesimaksu,autopaikka ym. Tarjous kannattaa tehdä heti jos asunto miellyttää ja lainapaprut valmiina.

[majava]

Kertokaa mulle samaan syssyyn miten kerrostalojen hoitovastike määräytyy? Olen ollut seatti69:n kanssa samoissa aikeissa. Kovasti vaan ihmetyttää, että "paremmalla" alueella olevasta hienommasta ja kalliimmasta kämpästä joutuu maksamaan VÄHEMMÄN hoitovastiketta kuin huonommasta ja halvemmasta?!?

EDIT: typoja

[Wolle]

^ Asunto-osakeyhtiöissä hoitovastike määräytyy yhtiön talousarvion mukaisesti. Yhtiöissä pyritään aina ns. nollatulokseen, eli kaikki mikä yhtiöön kerätään myös menee eli verotettavaa tuloa ei synny. Eli - vuoden aikana koko yhtiön (talon/talojen) ylläpidosta, korjauksista (poislukien peruskorjaukset, ovat yleensä lainarahoitettuja), kiinteistöverosta, isännöinnistä ym. kertyvä kustannus jaetaan koko yhtiön asuinneliömäärällä = hoitovastike. Huoneistokohtainen vastike on sitten luonnollisesti huoneiston neliömäärästä riippuvainen.

Eri kerrostaloyhtiöissä voi olla eri kokoiset vastikkeet monestakin syystä. Esim. yhtiön koko (=neliömäärä) vaikuttaa, pienessä yhtiössä on yleensä korkeampi vastike/neliö. Se, miten yhtiön sähkölaskut (esim. rappukäytävät, ulkovalaistus), jätehuolto, pihan hoito (hiekoitukset, lumenluonti ym.), isännöinti, taloyhtiön vakuutukset jne. on hoidettu, vaikuttaa hoitovastikkeeseen. Ja jos isännöitsijä on sellaista tyyppiä, joka tekee sopimuksia vain kavereidensa kiinteistöhuoltoyhtiöiden kanssa, voivat hoitovastikkeet nousta kun todellista kilpailutusta ei tapahdu ;)

Jos yhtiössä on liikehuoneistoja, niistä kerättävä vastike on yleensä huomattavan korkea verrattuna asuntojen vastikkeisiin, ja näin saadaan asuntojen vastikkeita alas. Samoin jos yhtiöllä on tuloja esim. katolle sijoitetuista valomainoksista (keskikaupunkien yhtiöissä suht yleistä), saadaan niillä katettua osa yhtiön kuluista.

Kysymässäsi tapauksessa voi esimerkiksi olla, että pienemmän hoitovastikkeen yhtiössä asukkaat tekevät vuoroissa osan kiinteistön hoitotöistä, esim. rappusiivous, pihan haravointi, lumenluonti ym.

Hoitovastikkeen lisäksi mahdollisesti maksettava rahoitusvastike voi sitten olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, mutta se on kokonaan toinen asia se. :)

[Iso-Jaska]

Hoitovastikeeseen kuuluu/voi kuulua mm. vesimaksut, lämmitykset, pihojenhoito, roskat ym. tälläiset ns. kiinteät kulut. Lisäksi voi olla pieni summa, joka pistetään talteen tulevia remontteja varten.

Sitte on rahoitusvastike, joka tulee jos yhtiöllä on lainaa, jota otettu esim. putkiremppaa varten. Tämä pisteytetään sitte asuntojen pinta-alojen mukaan.

Tai toinen on uusissa asunnoissa, että taloyhtiö rahoittanu osan rakentamiskustannuksista lainalla ja osan sitte osakkaat maksaa. Silloin ku ottaa rahoitusvastikkeen, niin ei tarvi niin isoa pankkilainaa.
Tämä ilmenee mm. asuntojen myyntihinnoissa kun puhutaan "velaton myyntihinta" ja "myyntihinta"

Näistä tulee yhteensä se yhtiövastike.

EDIt: Wolle olikin nopeempi.

[weasel]

Toi rahoitusvastike ainakin uusissa ilmeisesti menee niin, että nk. yhtiölaina n. 70% asunnon hinnasta, maksuaika usein luokkaa 25 vuotta. Ja Kaupanteossa tuo 30% tulee maksaa itse. Kun tuota yhtiölainahommaa kaavailee, niin kannattaa huomata, ettei tällöin asuntoa vastaan saa yleensä pankista enää lainaa, vaan se 30% asunnon hinnasta on oltava rahaa tai sitten ottaa lainaa muilla vakuuksilla. Lisäksi kannattaa muistaa, että tuohon yhtiölainaan ei itse pahemmin vaikuteta, eli maksuaikaan / määrään. Kun taas pankkilainaan voi itse sorvata maksuajan yms. huomattavasti jouhevammin.

Näin ainakin itse ymmärsin kun tuossa selvitellyt ym asiaa.

[seatti69]

Kiitoksia, hyviä vastauksia tulikin melko nopeasti =)

Kyseessä siis rivari, ja kosteusmittauksista oli omistajalla esittää lappunen.
Eli eikun tarjousta tekemään. Mutta mikä olis sellainen kohtuullinen tarjous, ettei myyjä pitäisi aivan dorkana? Tietty eihän sitä kukaan voi tietenkään neuvoa, täytyy heittää nyt jotain, kumminki aluks täysin eri summa mitä pyytää, siitä sit katsoo lähemmäs sopivaa summaa...=)

Eli nyt sit kannattaisi alkaa selvittää taloyhtiön raha/taloustilanne,tehdyt/tulevat remontit ja yleinen tilanne taloyhtiössä esim millaisia naapureita eli onko häiriköintiä tms. Mutta mistä ja keneltä nuo selvitän?? :o
Autokatos löytyy, ja piha on oma, eli sitä ei hoideta talkoovoimin, siis omaa pihaa!

[Wolle]

^ Ota yhteyttä ko. yhtiön isännöitsijään, sieltä saat pyytämällä ns. isännöintitodistuksen jossa on yhtiön tilanteesta (mm. velkatilanteesta, tehdyistä korjauksista ym.) mustaa valkoisella.

[SS]

Yleensä välittäjällä tai myyjällä on isännöitsijän todistus, välittäjän myydessä asuntoa kyseisen lappusen tulee olla nähtävillä esittelyssä. Kannattaa kysellä myyjältä jos välittäjää ei ole, se paperi kun maksaa.

[-jarkko-]

Tuolla pihan hoidolla tarkoitin sitä että esim kaverilla on rivariasunto johon kuuluu 3 taloa ja nämä ovat samassa pihapiirissä. Kukin talo hoitaa määrätyn kuukauden ja työvuorot saa jakaa kuinka kellekkin sopii eli työhön kuuluu yleisien alueiden siivous/lumenluonti eli talonmiestä tai talopalvelua ei ole mutta se näkyy vastikkeen hinnassa. Kannattaa tarkistella alueen siisteyttä ja kuntoa sekä yleistä ilmoittelua asuukaiden asioista yhteistiloissa esim. pyykkitupa/varasto jos sellainen on.
Naapureista saa selkoa jos pihassa on metrin ruoho tai rakki louskuttaa aamusta iltaan yms. Hintaa ja tarjousta kannattaa miettiä mutta harvemmin hinta putoo 10 000e enempää jos myyjällä ei ole pakkomyynti.

[Pasaatti]

tippuiskin tuon kympin. ite yritin 9 tonttua (154 pyynti, tarjosin ensin 145, jonka jälkeen 148), talo myytiin 150 t€ toiselle ostajalle.

[weasel]

10k on aikalailla vähän noissa tinkimisissä! Melko usean tapauksen tiedän, jossa hinta tippunut luokkaa 20k +.. Joten, usein kannattaa kokeilla kepillä jäätä.. etenkin jos kohde on ollut kaupan pitkään. Ja tämä siis kokemuksina Pori - Rauma seuduilla. Toki on sitten niitäkin kohteita, jotka menee pyyntihintaankin aina kaupaksi.. Kokeilla kannattaa aina, eri juttu sitten jos se kohde on sellanen "pakko saada tää nyt samantien" juttu..
Ja ainakaan itse en ainakaan ostaisi asuntoa ilman kiinteistönvalittäjän apua, toki riippuu hintaluokastakin. Mutta mieluusti välittäjän jonkin asteisen suuntaa-antavan arvion haluaisin itse kuulla kohteesta mitä olisin investoimassa.

Vastike monesti on ainakin rivitaloissa aika riippuvainen lämmitysmuodosta. Tuossa edellisessä asunnossa oli vastike luokkaa 30e. Mitään vuoroja pihan siivoilussa/lumitöissä ei ollut, vaan pari asukasta jotka ne oli "aina" tehnyt, teki ne jatkossakin. Tässä kannattaa myös muistaa lämmitysmuoto, rivarikaksion sähkölämmityskin kun helposti kustantaa saunan yms. kanssa ++200e/2kk. (BTDT) Joten tuo lämmitys kannattaa suhteuttaa aina siihen vastikkeeseen! Kerrostaloissa kun tuo vastike (lähes aina) sisältää se lämmön & lämpimän veden.

Eikai noita häirikkö yms. juttuja talossa kauhean helpolla tietoon saa? -ainakaan jos se ongelman ydin on jokin yliherkkä avohoitopotilas, joka tykkää valittaa kaikesta mitä naapuri tekee, taikka naapurilla on hienompaa kuin Hänellä.

Jos valituksia tms. on tehty isännöitsijälle, niin toki ne siellä isännöitsijän papereissa näkyy jossain näkyy. Jos mahd. naapurit pelottaa, kannattaa mieluummin katsella ok taloa maalta, taikka sitten ostaa samantien koko rivarin..:)

Onneksi ne oikeasti kehnot naapurit on melko harvinaisia..

[Maikki]

Kasvukeskuksissa tinkivara on aika nimellinen kertoo nimimerkki:"asunto 26h myytävänä ja meni pyyntihinnalla" :) mutta tampereen lähikunnissa kaikki rivarikolmiot ja -neliöt meneekin samantien.

Kuten jo edellä sanottiin vasta myyntiin tulleissa kohteissa tinkivara on muutama tonni ja pidempään myynnissä olleissa jo paljon isompi mutta silloin kannattaa selvittää miksi on ollut myynnissä niin kauan. Yleensä syynä onkin taloyhtiöön tulossa oleva isompi remontti, asunnon huono kunto/taloyhtiön huono taloudellinen tilanne.

[Lehtilä]

En nyt ehtinyt kiireessä koko topicia lukemaan läpi, mutta ainakin taannoin, kun olimme itse kämppää ostamassa, niin otimme sen vain minun nimiini, koska näin vaimoni säästyi varainsiirtoverolta.
Myöhemmin, kun otimme rakennuslainaa, niin vaimon osuudesta säästyi samainen varainsiirtoveron osuus, koska laina oli hänelle ns. "ensiasunnnon" hankinta.

Ensiasunnon lainasta ei siis toisinsanoen tarvitse kyseistä veroa maksaa.

[hmk]

En nyt ehtinyt kiireessä koko topicia lukemaan läpi, mutta ainakin taannoin, kun olimme itse kämppää ostamassa, niin otimme sen vain minun nimiini, koska näin vaimoni säästyi varainsiirtoverolta.
Myöhemmin, kun otimme rakennuslainaa, niin vaimon osuudesta säästyi samainen varainsiirtoveron osuus, koska laina oli hänelle ns. "ensiasunnnon" hankinta.

Ensiasunnon lainasta ei siis toisinsanoen tarvitse kyseistä veroa maksaa.

Niinpä. Se voi myös tehdä 51/49% ja seuraavalla kerralla toisinpäin. 50/50 on sitten molempien ensi asunto.

[cancermann]

^Arvatkaas kuka meni tuohon lankaan...

[seatti69]

Mut mites sit kun on tarjouksia heitelty ja alkaavat kohdata myyjän ja ostajan tarjoukset toisiaan, niin mites siitä sit eteenpäin? Kannattaako tehdä heti paperille että tarjous hyväksytty, millainen paperi tehdään? Mitäs muuta sit tapahtuu???
Kiitti jo vastanneille.

[puerco]

Tässä muutaman omakotitalon ostaneena/myyneenä voi todeta että kyllä se myynti hinta on joskus ihan kohdallaan jo myyjän puolesta. Itse myyn tällä hetkellä rivari kolmiota 80mm2, sauna (remppa 2v sitten), autokatos, 1992 rakennettu. Yhtiövastike 125e, kaukolämpö. Asunto on Porin torilta 4km rauhallisella paikalla ja pyynti on 97ke.

Mielestäni ei ole kallis ja silti olen myynyt nyt about 3kk. Väkeä on käynyt about 20 henkeä ja silti ei yhtään tarjousta ole tullut. Ei kai ole se asunto ja ostaja vaan kohdannut, kun kukaan ei ole tosiaan hinnastakaan valittanut.

eli *vink*vink* Porilaiset jos haluutte muutta rivariin.

Joskus 1997 rakennetun omakotitalon myynyt kanssa (n.130mm2, 5000mm2 omalla tontilla). se meni 5 päivässä ja pyynti oli kanssa kohdallaan. 116ke silloin.

noh.. toitottavasti saat mukavan rivarin jossa naapurit eivät ole "kusipäitä" niinkuin esim meillä viimeksi. saatiin 2 valitusta metelöinnistä vaikka ei kyseisenä viikonloppuna oltu edes 500km kotoa kauempana. :D Sattui vielä 2 kertaa, en voinut vastustaa kiusausta sen jälkeen ilmoittaa isännöitsijälle naapurien 16wee teinibileistä jossa kävi jo ennen minun ilmoitusta poliisitkin. Sehän aiheutti sen että me oltiin taloyhtiössä silmätikkuna ja "ei morjestettavien joukossa", alkoi tosiaan rivari elemä taas riittelemään.

[jabajee]

En nyt kiireessä lukenut ihan kaikkea, mutta tuosta tarjouksesta.
Yleensä se tehdään kirjallisena ja on sitova, eli jos myyjä hyväksyy sen, niin se hinta siitä on sitten maksettava tai kaupan mahdollisesta peruuntumisesta tulee jotain sanktioita. Yllättäviä tilanteita yms. varten, kannattaa tarjoukseen kirjata summa ja teksti "mikäli rahoitus järjestyy" tms.

[mla]

Tuossahan nuo tärkeimmät tuli kerrottua jo asunnon hankinnasta.

Tuntuu kauppa nyt käyvän ainakin suurissa kasvukeskuksissa aika helposti. Meillä oli pari vuotta sitten rakennettu 5 makuuhuoneen paritalokämppä myynnissä pari päivää ja meni kaupaksi ennen varsinaista näyttöä - oli noloa käännyttää ihmisiä pois pihasta varsinaisessa näytössä kun kämppä myytiin ennen sitä :0
Hintakehitys on ollut melkoinen parissa vuodessa, kämpän arvo nousi reilun parin vuoden aikana 50k€ - toki osa hinnan noususta selittyy tekemillämme muutoksilla, pihan kiveäminen, lämpöpumppu, terassia yms.
Kämppä meni 2k€ alle pyyntihinnan, joten ei kovin paljoa ollut tinkimistarvetta. Samoin on mennyt 5 edellistä kämppääkin pienellä hinnan pudotuksella pyyntihinnasta. Jos joku olisi tullut tarjoamaan 20k€ alle pyyntihinnan niin ei välittäjä varmaan olisi ottanut tarjousta edes vastaan - rajansa huumorillakin :)

Itse en ole enää parin viimeisen kämpän kohdalla raaskinut katsoa 'vanhoja' asuntoja, sillä samalla hinnalla on saanut uuden. Uudessa kämpässä on kuitenkin voinut aina vaikuttaa materiaaleihin (toki vanhassakin voi kaiken laittaa uusiksi, mutta uudessa materiaalin muuttaminen itseä mielyttäväksi on usein halvempaa) ja muutenkin varusteluun enemmän - lisäksi tietenkin uuden kämpän huoltokulut, energiakulutus yms ovat paljon pienemmät kuin vanhan. Vanhan kämpän tuntuu saavan 'halvalla' vasta kun kalliit korjaukset ovat edessä. Toki tietenkin joskus sattuu poikkeuksia ja omat kokemukset ovat vain pk-seudulta ja Tampereelta.

Nyt uusi kämppä on 6 makkarinen omakotitalo, joten jos vaikka tämä olisi se kämppä missä viihtyisi pidempään - nimimerkki 10v ja 5 kämppää ;)

[Pekka]

Ja sitten vielä tuosta varainsiirtoverosta omakohtaisia kokemuksia. Eli se etu kuuluu ensiasunnon ostajalle, mutta asuntoon on muutettava puolen vuoden kuluessa ostopäivästä lukien. Omassani tein remonttia joka "hieman" pitkittyi, ja kuntoon saatuani myin asunnon pois (8tunnissa pyyntihinnalla), meni muutama viikko ja verottaja muisti mua varainsiirtovero lapuilla... :( Olisi siis riittäny et ois siirtäny kirjat sinne vaikka vaan päiväksi, mut kun ei ollu tuollaisesta hajuakaan.

[Nespa]

Voihan nuo reilustikin alle pyynnin tehdyt tarjoukset joskus mennä läpi. Jos ei ihan sellaisenaan niin saattaapa myyjä tulla ihan hyvinkin vastaan. Meillä oli että ensimmäinen tarjouksemme oli muistaakseni 15k€ alle pyynnin. Siihen sitten myyjän vastine ja taas siihen oma vastine. Loppupeleissä hinta jäi n. 10k€ alle alkuperäisen pyynnin. Tämä kaikki ennen ensimmäistäkään virallista näyttöä.

Pidin aika onnistuneena kauppoja silloin ja syykin myyjän myyntihaluun selvisi. Heillä oli uusi asunto odottamassa ja kova kiire päästä vanhasta eroon. Tietysti tälläisiä tilanteita ei tule vastaan kovinkaan usein, mutta on kuitenkin mahdollista, että pyynti- ja myyntihinnan välillä on reilustikin euroja.

[allu]

Muutamia huomautettevia asioita: Pieni hoitovastike (yhtiövastike) ei yleensä merkkaa hyvää yhtiötä, ellei yhtiöllä ole reilusti vuokratuloja. Yhtiö, 15-20 asuntoa, jossa vastike, ilman rahoitus/remonttivastiketta, on n. 2€-2,5€/m2 on aika normaali. Hieman normaalia korkeampi vastike yleensä kertoo, että yhtiöstä pidetään huolta. Mitä enemmän talossa on vuokralla olevia sijoitusasuntoja, yleensä sitä huonommin sitä on pidetty. Mitä enemmän yhtiössä asuu osakkaita omissa huoneistoissaan, pidetään talosta usen parempaa huolta. Poikkeuksena talot, missä oskkaiden keski-ikä on yli 65 v. Tällöin varsinkin taloissa, joissa isoja remontteja pitäisi tehdä, niitä lykätään ajatuksella "kyllä tämä vielä meidän eliniän kestää" tai "ei meidän eläkkeellä ole vara remontteja maksaa". Hyvällä yhtiöllä on tarkka remonttisuunitelma vähintään 10 vuotta eteenpäin, alla 10 vanha kuntokartoitus ja suunnitelmia noudatetaan säntillisesti. Näin ainakin niissä kahdessa yhtiöissä missä hallituksen puheenjohtajana. Aluksi, kun ajoin remonttisuunnitelmia läpi, sain usein pahoja katseita ja jopa suoranaisia uhkauksia rahakäytöstä, mutta ajan kuluessa on osakkaat ymmärtäneet, että pienillä satsauksilla pikku hiljaa saadaan paljon aikaan. Isot remontit on rahoitettu lainarahalla, 5-8 vuoden maksuajalla, ja yhtiöiden talous kestää yllätykselliset remontit. Kun vanhasta kerrostalosta ostaa asunnon, kannattaa muistaa, että talot eivät ole ikuisia, vaan väkisellä niihin tulee remontteja.

[zero]

Sitten yksi mikä kannattaa ottaa huomioon asuntoa ostaessa on joidenkin asuntovälittäjien epämiellyttävät tavat..Sekä itselle että muutamalle tutulle on tapahtunut se 'perinteinen', että puhelimessa välittäjän kanssa sovittu kauppa ei ole ollut sovittu vaan asunto on myyty/meinattu myydä alta pois vaikka puhelimessa on jo kaupat lyöty lukkoon. Ennen kuin myyjä on laittanut nimen paperiin ja hyväksynyt tehdyn kirjallisen tarjouksen, ei ole varmaa että kaupat on 'vesitiiviit'.
Voihan joku sittenkin vielä perua, mutta silloin maksaa. Tämä siksi, että jää melko p**a fiilis kun luulee saaneensa sen unelmakämpän, ja sillä aikaa myyjä tekeekin vielä yhden tarjouskierroksen..

[Heikki J.]

^Meille kävi vähän tuohon tapaan myös, tarjottiin asunnosta pyyntihinta, eli oletettiin kaupan olevan selvä. No, ei mennyt puolta tuntia, kun välittäjä soitteli, että toinen oli tarjonnut muutama sata euroa yli pyyntihinnan, mitäs tehdään? Ei siinä auttanut kuin sitten korottaa vielä hiukan lisää, jolla hinnalla se sitten onneksi itselle jäi.

Neljä vuotta sitä pidettiin (Tampereen keskustan tuntumassa), hiukan pintaremppailtiin ja myytiin pois n. 20t eur rikkaampana (melkein 30% nousu). Kaupan meni parissa päivässä ilman välittäjää, joten vähän enemmänkin siitä ehkä olis voinut saada. Ostajaa ei pelottanut yhtään parin vuoden sisällä tulevat ikkunoiden uusimiset ja putkiremontti.

Edit: vielä tuosta varainsiirtoverosta. Itsekin ostettiin tuo em. ensiasunto 50/50 omistuksella, eli molempien ensiasunto. Silloin tuntui niin tärkeältä, että omistetaan asiat tasan puoliksi, ja tuntui kaukaiselta sen seuraavan asunnon osto... ei sitä oikein hahmottanut, että tämä seuraava onkin nyt sitten vielä kalliimpi omakotitalo, joissa varainsiirtovero onkin 4% sen kerrostalo-osakkeen 1.6% sijaan. Reilu 2.5 tonnia olisi tässä tapauksessa säästänyt keinottelemalla esim. 49/51 -omistuksilla.

[jaripetteri]

noista kaupan peruuntumisista tulee sellainen varottava esimerkki että myin kaksion tuossa viime keväänä ja ensiesittelyn jälkeen sain kirjallisen tarjouksen kun ensin oltiin hinnasta vähän ostajan kanssa välittäjän välityksellä keskusteltu. molemmat allekirjoitettiin kirjallinen tarjous ja sovittiin kaupanteko tilaisuus about viikon päähän.

seuraavana päivänä välittäjä soittaa että tämä vanhempi naishenkilö oli käynyt uudelleen pankissa sopimassa lainaasioista ja selvisikin ettei hän saa tuollaista lainaa vaikka oli sen jo alustavasti käynyt sopimassa. ei auttanut kuin purkaa tarjous ja maksaa sopimussakko. eipä siinä mitään sain vähän rahaa mutta kämppä jäi myymättä sillä erää. Eli jos lainahommat eivät ole varmoja niin pyytäkää se lainansaantiehto tarjoukseen.

no homma jatkuu ja uutta esittelyä. oliskohan kolmannella näytöllä taas tullut innokas ostaja ja välittäjä (joka muuten vaihtui toimeksiannon aikana vissiin kolmesti saman firman sisällä...) neuvottelee taas hinnan sopivaksi molemmille. Sovitaan että kaveri tulee tekemään kirjallisen tarjouksen iltapäivällä... ei tullut ja taas sai siirtää sohvan hankintaa.

lopulta kolmas kerta toden sanoo ja taas löydettiin yhteinen hinta muutaman tonnin alle hinta pyynnin. tällä kertaa kaikki meni niinkin piti ja kaupat tehtiin hyvässä hengessä ja molemmat osapuolet tyytyväisiä. välittäjäkin palkitsi marimekko patakintaalla jolle musta kyllä kerty hieman liikaa hintaa, välittäjä kun otti tuosta sopimussakosta oman osansa sekä tietysti kaupasta palkkion.

Välittäjästä itsestään jäi varsin huono maku. kämppää ei minusta myyty millään tavalla ja ainoa asia mistä välittäjä mua ohjasti oli hinnan alennus ja parjaimillaan esitti 20ke:n pudotusta pyyntihintaan vaikka lopulta myin asunnon muutaman tonnin alle alkuperäisen pyyntihinnan ja sekin oikeastaan vain tuon sopimissakon takia.

Hintakehitys Tampereen Atalassa neljän vuoden omistuksen aikana kutakuinkin samaa luokka Heikki J:n mallin mukaan vaikka pikkusen isommalla prosentilla. =)

Mikä hassuinta entinen naapurini pisti vastaavan kämpän myyntiin kesällä ja seuraavalla viikolla soitteli ja kyseli miten sen sopimus-sakko homman kanssa kävi. Heillä oli sama tilanne!?! ei kuitenkaan sama ostaja...

Niin ja tuosta taloyhtiölainasta vielä sen verran että kannattaa laskelmissa ottaa huomioon se että taloyhtiölainan korkomenot eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa niin kuin asuntolainan korot ovat. Mulle esitettiin tuo taloyhtiölaina vain keinona kierää varainsiirtoveroa. Eli varainsiirtoveroa ei makseta tuosta taloyhtiölaina osuudesta vain pelkästä kauppahinnasta. Kun olet muuttanut voit sitten vaikka pankkilainalla maksaa tuon taloyhtiölainan pois.

[mla]

Tuo varainsiirtovero unohtui mainita tuossa aiemmin eli tuo on ollut myös yksi syy miksi on tullut ostettua uusia kämppiä - joissain on ollut jopa 70% yhtiölainaosuudella rahoitus, joten joutuu maksamaan vain 30% varainsiirtoveroa vastaavasta yhtiölainattomasta. Tuon yhtiölainan pois maksu onnistuu yleensä jo muuttopäivänä. Toki tämä veron 'säästö mahdollisuus' on tietenkin myös vanhoissa kämpissäkin jos yhtiöllä on lainaa esim. remonteista tms.

[oopee]

Kas Tamperelaisetkin välittäjät käyttävät tätä huutokauppa asetta...Luulin, että se olisi jäänyt vain Helsinkiläisten oikuksi.

Yksiasia kannattaa vielä muistaa:
-Jos olet ostamassa käytettyä luukkua kasvukeskuksesta, niin kannatta pitää maltti mukana omien tarjousten kanssa ja odotella vaikka ostajalle parempia aikoja vuokralla. Pieni hinnan lasku säästää ison kasan rahaa, jolla asuu helposti vuokralla vuosia.

[Heze]

Lukaiskaapa varsin Hesarin tämän kuun kuukausiliitteestä artikkeli tähän aiheeseen sivuten. Siinä toimittaja kuvaa omaa asunnon-osto prosessiaan.

[Antti Narvanen]

Asunnon osto on yksi ihmiselämän merkittävimpiä päätöksiä, ammatinvalinnan lisäksi. Kuten tuossa Hesarin kuukausiliitteessä toimittaja kirjoitti.

Kannattaa kuitenkin muistaa että suurin osa asuntokaupasta on mielikuvakauppaa, tms. "Kovilla" faktoilla ei ole niinkään suurta osaa kaupassa kuin edellä mainituilla mielikuvilla. Kukin ostaja hakee mieleistään "unelmaa", tämä sitten löytyy tai jää löytymättä. Kukin voi todeta asian käymällä joissakin esittelyissä ja tarkkailemalla muita asunnonkatsojia. Kuinka moni pariskunta jo asunnon katsomis vaiheessa ääneen ajattelee: "Tuohon se meidän sohva sopisi..."

Tämä taas johtaa siihen että joskus asunnon osto on henkilökohtaisen konkurssin paikka, erilaisten "yllätysten" muodossa. Ihminen luonnostaan toimii niin että epämiellyttäviltä asioilta tavallaan sulkee korvansa ja ajattelee vain positiivisia puolia ko. asiasta.

Edullista asumista ei ole olemassakaan, eikä vaivatonta liioin.

[g0lfgti]

Saakos kysyä että minkälaisia lainaeriä sitä tavalliset ihmiset makselee kun tuossa kattelin että jos talonkin ostaa tai tekee ja menee esim. 170 000e niin sitähän saa ihan kivan summan lyhentää kuukaudessa.

[Smistik]

Pieni hinnan lasku säästää ison kasan rahaa, jolla asuu helposti vuokralla vuosia.

Jos haluaa aina päästä halvimmalla, niin kannattanee vaan säästää. Oma asunto on kuitenkin oma, jonka voi tehdä näköisekseen, joten voin maksaa hieman lisähintaa. Ehkäpä ne hinnat on vuoden päästä matalemmat ja sitten taas jos vielä odottais vuoden ja vuoden ja... Riskipeliähän se kuitenkin aina on.

Ostin keväällä asunnon ja tein siitä sellasen kun halusin, koska kyllästyin huonoon vuokra-asuntoon. Tällä hetkellä olen tyytyväinen ja tiedostan riskit. En myöskään hankkinut asuntoa bisnesmielessä, mutta jos omani saan joskus takaisin, niin sit voi olla tyytyväinen. Kukin tavallaan.

[zero]

Itse kävimme katselemassa asuntoja ympäri Mansea yli puolen vuoden ajan ennen kuin varmistui, että jäädään kaupunkiin. Tällä aikaa sai hyvän käsityksen eri asuinalueiden hinnoista, kulkuyhteyksistä, yms., ja lisäksi tuli nähtyä kuinka ihmeellisen kuntoisia kämppiä onkaan myynnissä, ja millä hinnalla. Tällöin myös nähtiin monta hienoa 'tämä-meille'-asuntoa, joka olisi tehnyt mieli ostaa.
Kun lopuksi oli mahdollisuus ostaa asunto, oli ostaminen siinä mielessä helppoa, että oli selvillä mitä milläkin rahalla voi saada ja mistä. Omat vaatimukset asunnosta (kunto, sijainti, malli yms.) olivat siinä vaiheessa selvillä, joten kun sopiva tuli kohdalle, oli päätöksen tekeminen helppoa.

Asunnon kanssa nopeasti menee rahaa, 10te ei meinaa tuntua missään, joten pää kylmänä.

[lukkari]

Kaksi ja puoli vuotta sitten olimme hankkimassa ensimmäistä yhteistä asuntoa, rouvalla oli perintöyksiö ja kolmio, jonka oli laittanut vuokralle ja itse asui vuokralla toisaalla. Hieman erikoinen järjestely, siis. Itse asuin ensiasunnoksi hankkimassani kaksiossa. Kolmiosta häädettiin vuokralaiset poikkeen, jotta olisimme saaneet asunnon omaan käyttöömme.
Samana päivänä, kun vuokralaiset lähtivät, menimme siitä pizzalle. Huomasimme paikallislehdestä kiinnostavan kohteen, jonka katsomisesta sovimme heti. -70 -valmistunut 120m2 rivarineliö, päätyhuoneisto, johon edellinen asukas oli tehnyt todella huolella remppaa. Keskustaan 2km, oma iso piha, autotalli jne. Kohde oli vastaaviin verrattuna kallis, mutta vaikutti hyväkuntoiselta.
Kävimme parin viikon aikana katsomassa parin muun kohteen, mutta niillä oli muitakin ostajia ja ne eivät vakuuttaneet, kun tuo yksi oli jäänyt mieleen.
Kohteellamme ei ollut juuri muita kyselijöitä, ja kun olimme jo aikaisemmin panneet muut asunnot myyntiin ja kauppa kävi kuin siimaa, oli helppo alkaa neuvotella hinnasta. Teimme tarjouksen ja asunto jäi meille. Emme ole päivääkään katuneet "heräteostoamme". Näin Joensuussa.

[oopee]

Jos on todella massia ja tykkää omistusasumisesta ilman rajaa kustannuksista, niin ei kai tuo 10-15te tunnu missää;-). Pienellä laskutoimituksella selviää, että jos kk lyhennys erä on ~ asunnon vuokra, niin tuollaista 15k saa lyhentää jo tovin. Parin elävän elämän esimerkkiä Mansesta.

Yksiö:
Hyväk. yksiö: 80.000e
Oma pääoma: 24.000e (30% hinnasta)
Lainan tarve: 56000
Lyhennys: 465e/kk
Korko: 4.5% (yläkantissa, mutta pian ollaan tässä)

15te kuolettamiseen tarvitaan ilman Euriborin nostoa karkeesti 53 kuukautta eli 4 vuotta 5kk

Kaksio:
Hyväk. kaksio: 120000e
Oma pääoma: 36000e (30%)
Lainan tarve: 84000e
Lyhennys: 650e/kk
Korko: 4.5%

15te kuoleentuu 3v 5kk:ssa.

-->Lainalaskuri löytyy vaikka tuolta http://www.jaripetteri.net/jari/index.p ... oancounter

Lisäksi pitää muistaa, että näiden päälle tulee vielä yhtiövastike + muut kulut eli kaksion kohdalla asumiseen menevät kulut on about 850e/kk eli keskimääräisestä liksasta jää elämään noin 50% mikä on aika vähän eli todellisuudessa tuo 15ke kuoleentumiseen menee vielä enemmän aikaa.

[Mess]

^Pankithan myöntää asuntolainaan korkokaton, joka taitaa Nordealla olla 4%, eli sen yli ei korot nouse lainassa. OP:lla taitaa korkokatto olla 5%.

Maksaa hieman ylimääräistä, mutta ei merkittävästi verrattuna mahdolliseen koronnousuun korkokaton yli.

[Miko]

Korkokattoja on monen eri tasoisia. Hinta riippuu ihan tilanteesta ja vaihtelee päivittäin. Hintaan vaikuttaa korkokattoajan pituus ja koron määrä. Esim 3,85%+marg. 3 vuodeksi, n.1,5% lainanmäärästä.

[Lindroos]

Mielestäni asunnon osto on aina järkevä sijoitus, huomattavasti järkevämpi kuin esim. auto vaikka puhutaankin hieman eri summista. Korkotaso tulee varmasti nousemaan, kukaan ei tiedä miten paljon mutta uskoisin että 2-3% 5v aikajaksolla. Tämä taas vaikuttaa siihen että asuntojen arvonnuosu ainakin hidastuu tai jopa pysähtyy mutta omansa saa aina pois. Tosin lainasummaa miettiessä on järkevä pitää jotkin realiteetit mielessä ja huomioida ainakin toisen osapuolen sairastuminen/työttömyys ja korkojen nuosu. Jossain netin syövereissä oli mielenkiintoinen taulukko siitä mitä 3 tai 5% korkojen nuosu vaikuttaa keskimääräiseen 150ke lainaan tavanomaisella lyhennyksellä, takaisinmaksu vuosia tulee hyvin äkkiä huomattavan paljon lisää jos koronnuosua ei kompensoi lyhennyssummalla. Useempien pankkialalla työskentelevien henkilöiden kanssa keskustellasani rivien välistä voi lukea että nykyiset 20-30 ja jopa 60v laina-ajat ovat lainan ottajalle todella arvokkaita, korkoa maksetaan enemmän kuin lainapääoma lyhenee ja siitä 150ke kämpästä maksaa loppujenlopuksi 300ke.

Vajaa 2 vuotta sitten emännän kanssa näitä asioita pohdittiin, molemmilla koulut takana ja vakinainen kuolutusta vastaava työpaikka samalla paikkakunnalla. Katseltiin hetki asuntoja, jopa tontteja katseltiin sillä silmällä että aloitetaan rakentamaan sitä omakotitaloa. No talon rakentamis haavee haudattiin hetkeksi kun löytyi persoonallinen saunallinen rivarin päätykaksio, vieläpä työkaverilta ja kaupat lyötiin lukkoon kun hinta saatiin molempia osapuolia miellyttäväksi. Koska olemme molemmat nuoria (n.25v) ensiasunnon ostajia säästöjä ei liiemmälti ollut ja näin ollen lähes koko kauppasumman rahoitukseen tarvittiin pankin apua. Lainan takaisinmaksu suunnitelmista tehtiin tarkoituksella hieman kireä koska omakotitalo on se haave joka toteutetaan kuitenkin tulevaisuudessa, nykyisellä lyhennyssuunnitelmalla tämä laina maksetaan loppuun 5-6v aikana ja saada näin omaa pääomaa siihen seuraavaan suureen hankintaan.

Yleisääntönä pankit haluavat ainakin ensiasunnon ostajilta henkilökohtaisen tulo/meno- selvityksen ja näin arvioidaan kyky maksaa lainaa pois. Kaikenmaailman korkokattoja ja takaisinmaksuturvia kaupataan viimeiseen asti mutta emme katsoteen näitä "palveluja" tarpeelliksi. Karkeasti nettotulosta muiden pakollisen menojen jälkeen voi lainan lyhentämiseen käyttää 1/3 ainakin pankin mielestä, joten jokainen voi sillä arvioida mikä on oma maksuvalmius teoriassa.

[oopee]

Korkotaso tulee varmasti nousemaan, kukaan ei tiedä miten paljon mutta uskoisin että 2-3% 5v aikajaksolla. Tämä taas vaikuttaa siihen että asuntojen arvonnuosu ainakin hidastuu tai jopa pysähtyy mutta omansa saa aina pois

Aika optimistinen asenne tuosta kämppien arvostuksessa. En jaksa uskoa, että suomalaisille siunaantuu vielä korkeiden korkojenkin aikana, niin paljon rahaa että luukut voi maksaa mitä tahansa. Korot ovat nousseet viimeisen 7kk aikana jo 1% eli rupeaa nordean 4% korkokattokin (euribot + marg.) olemaan samoissa Euriborin kanssa. Lisäksi nuo 5-10 kiinteä korkoisetkaan eivät aina pelasta, jos laina aika venyy yli sen.

http://www.euribor.org/html/download/euribor_2006.txt

[okkraj]

Aika optimistinen asenne tuosta kämppien arvostuksessa.

Ei tuo sinänsä mitään optimismia ole vaan puhdasta faktaa, katso vaikka 1900-luvun asuntojen hintojen kehitystä, niin kyllä hinnat on vaan koko ajan noussut. Toki poikkeuksena pitää huomioida kovat lama-ajat, mutta tällöinkin häviäjinä ovat ainoastaan henkilöt, jotka joutuvat myymään rahapulassa asuntonsa pois. Kämppää vaihdettaessa ei lama-aikanakaan häviä mitään, koska molempien kämppien hintalaput ovat pudonneet.

Mitäs sille 20-30 vuotta vuokraa maksaneelle on jäänyt siitä 20-30 vuodesta käteen? Saman rahan samanlaiseen asuntoon sijoittanut asuu tämän vuokralaisen kanssa edelleen samanlaisissa taloissa, mutta toisella oma ja toisella edelleen se vuokra rullaa. Tuossa 30 vuodessa ei tarvi edes vuokraa enempää lyhentää kämppää...

Tuossa tuli nyt hieman kärjistettyä ja on niitäkin elämäntilanteita, jolloin on järkevää asua vuokralla...

[jaripetteri]

noihin takaisinmaksuturviin kannatta tutustua laskimen kanssa. broidi laski keväällä jotenkin että ne eivät kannata missään tilanteessa. hitto kun en muista miten se meni. saatto olla kyllä suhteessa tuollaiseen 50/50 jakoon kiinteäkorkoisen kanssa.

itse päädyin keväällä 50% lainasta 5V kiinteään korkoon ja sen jälkeen koko potti 12kk euriboriin sidottuna. tuohonkin tarjottiin varsin komeita killereitä. eräskin pankkin ehdotti muuten aika hyvää tarjousta mutta kiinteänkoron jälkeen siis sen 5v kuluttua korko olisikin ollut jotain +1,5% marginaalilla viitekorkoo... meinasi silmät pudota päästä kun tota tarjousta luin. pankit tekevät bisnesstä joten olkaahan tarkkana...

kyllä mustakin kämppien hinnat vielä nousevat vaikka kyllä kipurajalla jo aletaan olemaan. noihin viimevuosien hurjiin arvonousuihin ei kyllä ainakaan hetkeen päästä.

toki mitä vaan voi sattua. suuntaan tai toiseen. eihän siihen tarvita kun yks sotahullu jenkki ristiretkelle lähi-itään ja sitten mietitäänkin miten ne korot on noin nousseet.

toisaalta EU on tuonut talouteen senverran vakautta että ihan 90-luvun laman korkotasoihinkaan en usko. vanhukset noihin aikoihin maksoivat maatilansa lainoista lähemmäs 20% korkoja ja lainakanta kasvoi aika rajusti vaikka sitä piti lyhentää. jäävät kohta eläkkeelle ja lainoja on vieläkin maksamatta aika tavalla.

[snowrakker]

Niin, mitä sillä vuokraa maksaneella on kädessä ?:
Ihan simppeli lainalaskurin kuvitteellinen 150 t€ laina.

Lainan määrä 150000euroa
Laina-aika 25vuotta

Lyhennystapa
Lainan korko % 5


Lainan määrä 150000 eur
Laina-aika 25 vuotta
Kuukausierä 877 eur
Erien lukumäärä 300 kpl
Korot laina-ajalta yhteensä 113032 eur
Todellinen vuosikorko 5.2 %

Omaa kämppää maksanut on maksanut 150 000 + pankille (vuokraa korkojen muodossa) 113032 € = 263032 €

Tuo 113032 pelkkiin korkoihin ois vuokraksi muutettuna 376 € / kk

Vuokralla asuva voi vuokran jälkeen käyttää kaiken rahansa ihan mihin huvittaa. Velallinen kantaa ne pankille (eikä osta mitään "kivaa" sen 25 vuoden aikana). Perikunnalle toki jää remontoitavaksi kämppä

Eli isoa lainaa kannattaa alkuun maksaa niin lujaa kun per*e kestää, jotta pääoma pienenee.

Tuohon kuvitteelliseen 5% korkoon prossa lisää ja pankki saa 140115 € (966€/kk) vuokraksi muutettuna 467 €/kk (eli siis korko /kk)

Vuokralla asuva ei pistä penniäkään 25 vuoden aikana remontteihin yms.

Ja juu, asun pankin osin vielä omistamassa isossa omakotitalossa, välillä vaan mietityttää mitä tolla pankkiin menevällä lyhennyksellä+korolla voi just nyt ostella eikä miettiä paljonko perikunta tappelee aikanaan remonttikypsästä kämpästä :)



[EDIT]
Eli ison lainan pitkällä maksuajalla ottaja maksaa kämpän kahdesti, itselleen ja pankille. Korkoprosentit näyttää pieniltä, mutta mitä tosiassa maksetaankaan...

Ja lisäksi 1.6% / 4% varainsiirtoveroa (jos ei ensiasunto) ja koko omistusajan kiinteistöverot, vakuutukset, vastikkeet yms. Ei se niin selkeätä ookkaan se omistamisen ihanuus.

Ja EKP nosti taas ohjauskorkoaan.

[Antti Narvanen]

Heh... Alkaa menemään suoli24 jutustelun puolelle missä tuhnut ja tuulipuvut tappelevat kumpi asumismuoto, siis oma vai vuokra, on parempi. :-)

Itse pidän siitä ettei minun tarvitse lähteä töihin hirveässä kusen lemussa sen takia kun rapun juopolla on taas eilen ollut sossupäivä, kaveri kun on niin kännissä kotiin tullessaan että luulee hissiä vessaksi kusten sen nurkkaan.

Niin ikään minua ei väsytä sen takia että naapuriasunnon pariskunta joko tappelee, nai, remuaa tai juopottelee kaiken yötä, riippuen siitä onko rahaa.

Ja kas taas naapurin venepakolaisen pyykkikone laulaa, et muista milloin se olisi ollut hiljaa, muutenhan se ei sinua rassaisi mutta kun kone on niin sijoitettu että se ottaa patteriin kiinni niin sen meteli kantautuu koko talon läpi. Tästäkin asiasta olet yrittänyt ko. henkilölle varovaisesti vihjata, mutta toistuvasti vastaus on:"Mine puhu hono suumi... Mine ei ummrta..."

Pihalle päästessäsi ajattelet että tämän kaiken minä kestän koska eihän tämä kämppä maksa paljon mitään ja näin voin sijoittaa kaiken ylijäävän rahan auton laittoon. Ilmeesi on näkemisen arvoinen kun autosi seisoo parkkipaikalla tiiliskivien päällä sivuikkuna rikki... Taistelet itsesi täpötäydessä bussissa töihin, vieressäsi seisova kaveri juttelee itsekseen ja haisee paskalle sekä hielle. Samalla muistat Iltiksen jutun kirveellä varustautuneesta kanssa matkustajasta metrossa... Otat vaistomaisesti pikkaisen etäisyyttä. Samalla huomaat miten bussi ajaa työpaikkasi ohi, sinun olisi pitänyt jäädä äskeisellä pysäkillä! No mitäs tuosta tuleehan se seuraavakin ja seuraavalla pysäkillä bussista ulos tullessasi huomaat että on alkanut satamaan.

Kotimatkasi menee samaan tapaan mutta nyt ei sada, kiitos siitä mietit. Pihalla huomaat että loputkin ehjät ikkunat autostasi on rikottu ja nyt tiiliskivetkin ovat hävinneet auton alta, löydät ne autosi sisältä. Rappukäytävä tuoksuu raikkaalle, huoltofirma on siis käynyt siivoamassa hissin, no lamppua he eivät kuitenkaan ole vaivautuneet vaihtamaan vaikka se on ollut rikki jo kaksi kuukautta. Sinua tuo asia ei enää jaksa edes kiusata enää, olethan jo soittanut noin 20 kertaa ko. firmaan ja tehnyt huoltokutsun asiasta. Isäukkosi taisi joskus sanoa että jokin on kuin tuuleen huutaisi... alat vihdoin ymmärtää isääsi.

Postia selatessasi huomaat vuokrayhtiön kirjekuoren, onkohan vihdoin noihin lukuisiin valituksiin kivoista naapureistasi reagoitu ja nyt sinulle ilmoitetaan heidän häädöstään? Ei aivan... Lapusta selviää että elintasoindeksi taikka mikä lieneekään on noussut joten meidän on korotettava vuokraa heti seuraavassa kuussa. Samansävyisen kirjeen sait viime viikolla sähkölaitokselta.

Ulkona sataa, ilta alkaa hiljaa tummumaan, naapurit tappelevat ja kuulet pyykkikoneen jyskyttävän taas...

P.S. Tarina ei ole tuulesta temmattu...

[snowrakker]

Miten tuo vuodatus tähän liityi. Tarkoitatko, että vuokralla asuva automaattisesti asuu "huonolla alueella" ja omistusasuja ei ?. Mitäpä tolla kuvitteellisella 150t€:n lainalla saa esim. Helsingistä/Tampereelta. Ei kovin luxusta taida saada saatikka että pääsisisi naapurit valitsemaan ?

Asuinpaikan valinta ja siitä maksamasi hintahan ei liity esim. mun viestiin millään lailla.
Korkeammat vaatimukset maksaa aina enemmän, oli omitusmuoto mitä tahansa

Mun kommentti oli siihen että pitkät maksuajat on ihan helve*in kalliita loppujen lopuksi ja lähestyy tosiasiassa vuokralla asumisen hintaa kun summaa kaiken, eikä pelkästään sitä lainattua rahasummaa joka onkin tuplat maksettava takasin.

Kommentin pistin lähinnä siksi, kun kaikki tuntui ehdottomasti olevan omistusasumisen autuuden puolella.

Ei mulla ees oo kummallakaan puolella naapureita ;) (puhumattakaan ylä/alapuolesta).

[Heikki J.]

Eiköhän se tuon omistusasunnon positiivisia puolia ole myös se, että kukaan ei sua heitä sieltä pois. Vuokrakämpän omistaja kun voi haluta esim. myydä kämppänsä ja haluaa vuokralaiset pihalle.

Jotakuta tuo ei tietty haittaa yhtään ja vaihtelu virkistää.

[snowrakker]

Pankki voi ;)

Jos esim. korot nousee häjysti tai sairastut/jäät työttömäksi yms.
Pankkien myymät lainavakuutukset on muuten vain lisäkorkoja pankille. (laskekaapa)

Loputtomasti minäkin voin omasta asumismuodosta (omistus) hyviä puolia löytää, mutta tarkoituksella tuon tässä ketjussa ne varjopuolet esille. Asunto / auto yms. kuume on paha tauti ja lääke kallista. Hyvä tuoda nämä huonot puolet ketjussa esille, että asian kimpussa painivalla on tautiin sairastuneiden omat kokemukset käytössä :)

Jos elämä ei oo vielä täysin vakiintunut (parisuhde, lapsi (set, kuinka monta?) molempien duunit yms. Ja ostaa nyt kämpän ja joutuu vaihtaan, YLEENSÄ se on lisää rahan menoa, jo tuohon varainsiirtoveroon menee aika summa 4% on paljon.

OK sun asuntos arvo voi olla noussut, mutta ei se sun uusikaan oo halventunut sillä aikaa, eli väliraha ei ookkaan pienentyny, ainoastaan pankki on kupannu sulta korot.

Inflaatio maksaa lainan -Maksaako ja korotko ei seuraa perässä ?


Vuokrallahan ei tarvii asua sitä 25 vuotta samassa paikassa.

Mä olet myynyt yhden omakotitalon ja kaks ostanut :). Enkä vieläkään oo täysin velaton, mulla on toki ajotus ja maakunnan vaihto auttanut aika tavalla (samalla tosin asumisen tasokin on noussu). Välillä vaimo ollut parin muksun verran kotona ja silloin ei paljon harrasteta mitään "kivaa" ylimääräistä.
[Edit]
Ai niin ollaan autofoorumilla. 25 vuoteen tekee varmaan mieli jossain kohtaa vaihtaa autoa. Se auto jolla pankkiin lainannostoon ajettiin ei välttämättä oo kovin kova sana lainan loppuerään asti]

[SS]

Lainan määrä 150000euroa
Laina-aika 25vuotta

Lyhennystapa
Lainan korko % 5


Lainan määrä 150000 eur
Laina-aika 25 vuotta
Kuukausierä 877 eur
Erien lukumäärä 300 kpl
Korot laina-ajalta yhteensä 113032 eur
Todellinen vuosikorko 5.2 %

Omaa kämppää maksanut on maksanut 150 000 + pankille (vuokraa korkojen muodossa) 113032 € = 263032 €

Tuo 113032 pelkkiin korkoihin ois vuokraksi muutettuna 376 € / kk

Missä kohtaa tuossa on huomioitu lainan vaikutus verotukseen? Ei ole ihan pieni summa.

[Antti Narvanen]

No mutta hei älkäähän nyt vetäkö turhaan herneitä nenään mokomasta asiasta.

Kyllähän nyt jokainen laskutaitoinen osaa varmasti laskea sen mihin milloinkin on varaa. Samoin jokainen tahoillamme päätämme itse sen mihin kulloinkin rahamme sijoitamme.

Itse ole asunut erilaisissa paikoissa vuokralla, välillä todella ankeasti surkeissa oloissa ja välillä sitten hieman paremminkin. Maksanut välillä vähän vuokraa ja välillä sitten hieman enemmän. Joskus olen ollut tyytyväinen ja joskus en.

Erilaisten elämänkokemusten perusteella olen valinnut nykyisen asumismuotoni niiden arvojen perusteella joita itse pidän tärkeinä.

[snowrakker]

Toki korkovähennys auttaa, mutta ei se ratkaisevasti auta sen lainan poismaksua:
Lisäksi tuossa on se enimmäismäärä 1400€ / vuosi

Verohallinnon sivuilta ihan vaan esimerkki:

Esimerkki alijäämähyvityksen vähentämisestäHenkilö A on maksanut verovuonna korkoja 4000 euroa. Hänellä ei ole pääomatuloja. Verotettavan ansiotulon määrä on 28 000 euroa, josta maksettava vero mm. kotikunnasta riippuen olisi noin6 800 euroa.Alijäämähyvityksen, 1 120 euron (28 % x 4 000) vähentämisen jälkeen hän maksaa veroa noin5 680 euroa.


Samalta sivulta:

Esimerkiksi nelihenkinen perhe voi vähentää verosta alijäämähyvityksenä kaikkiaan 3 600 euroa.

Tolloin tosin pitää olla pelkkiä korkoja maksettuna 10000€/vuosi.

Tuo kannattaa huomioida yhtiövelasta:

Asuntovelan korkoina vähennyskelpoisia ovat omasta velasta maksetut korot. Yhtiövastikkeen yhteydessä maksettua yhtiölainan koron osuutta ei ole oikeutta vähentää. Jos henkilö ottaa velan ja maksaa osuutensa yhtiölainasta kokonaan tai osittain, tästä velasta maksamansa korot hänellä on oikeus vähentää.

[Touche]

Meidän paletilla tehtiin seuraavanlainen laskelma omistusasumisen kannattavuudesta versus vuokra-asuminen parin vuoden takaa:

Asuinpaikka Keski-Uudellamaalla, ei mahdollisuuksia muuttaa muualle koska työt pk-seudulla.

Lähtötilanne kaksi aikuista ja kolme lasta --> tilantarve 5h+k+s, senhetkinen asumimuoto 3h+k vuokra-asunto, vuokra 602€/kk+vesi 40€/kk+sähkö noin 30€/kk. Tällöin säästimme joka kuukausi 500€ korkorahastoon.

Kartoitettiin vähän tarjontaa, 5h+k+s vuokra-asuntoja on todella heikosti tarjolla ja vuokrat yksityisellä puolella (juu ei mitään mahiksia korkotukiasuntoihin koska tulorajat niihin liian tiukat) noin 1000-1200€/kk ja sähköt + vesi päälle. Tuntui aika kovalta joten katse kohti Aso-asuntoja. Sopivan Aso-maksu noin 25.000€ ja asumisvastikevastike 900€/kk+vesi+sähkö, kalliilta tuntui vieläkin ja sopivia ei löytynyt. Aloitimme omistusrivarin/paritalon metsästyksen (hintakatto 190.000€), neljän kuukauden intensiivisen etsinnän jälkeen löytyi kaksi vuotta vanha 96m2 5h+k+s lähes uutta vastaava rivitaloasunto haluamaltamme alueelta, tinkaamisen jälkeen kaupat syntyivät. Neliöhinnaksi tuli hiukan yli 1900€, jota en pitänyt ylikalliina.

Nyt asumiskulut ovat noin 1200€/kk, josta korkoa yhtiövastiketta ja sähköä on 700€ (alijäämähyvitys huomioitu), kokonaisasumiskulut ovat siis lähes tuplaantuneet kolmioon verrattuna, mutta "hukkaan" heitetty summa on noussut vain n.50€/kk. Lainavakuutuksia ei otettu, vaan laskin kunnon henki- ja tapaturmavakuutuksen tulevan edullisemmaksi. Lisäksi hapotimme lainan kulut siten, että korko saa nousta yli 7% alkuperäisellä lainasummalla ennenkuin tulee minkäänlaisia ongelmia.

Kaikkein halvimmaksi olisi toki tullut pysyä vuokrakolmioissa odottelemassa mahdollista hintojen laskua, mutta päätimme satsata asumisen laatuun ja miellyttävään kasvuympäristöön lapsille. Lisäksi asuntolaina on lopulta maksettu ja silloin asumiskulut ovat miellyttävällä tasolla.

[snowrakker]

Tuossa vielä päivän tuoretta aiheeseen...

http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=1040228&s=r

[Touche]

Euroalueella on merkkejä sama ongelmasta kuin USA.ssa, eli yksinkertaisesti Yield Curve ei olekaan kääntynyt todellisuudessa mihinkään aktiivisesta korkopolitiikasta huolimatta vaan todellinen kysyntä jauhaa paikallaan ja yksityinen kulutus on synnytetty keinotekoisesti kun ihmiset lainaavat rahaa kulutukseen asuntojensa arvonnousua vastaan.

[Teukka]

En ole viikkoihin tänne kirjoitellut mutta nyt joudun allekirjoittamaan KAIKEN mitä
Snowrakker on tänne laskeskellut!
Tuo on juuri monien kohdalla lopun alkua eli niiden jotka vaan laskevat että:"tuolla vuokrallahan mä lyhennän lainaa!Helppo homma!"
Entäs kun nälkä kasvaa syödessä ja vedetään kipurajoille heti lähtöön?
Ajatellaan että hinnat vaan nousee kokoajan,jos en nyt osta ei ole enää varaa kohta ollenkaan. Juuri näin....
Kipurajat on monille niin kireet että ei ole varaa enää juuri mihinkään koron nousuun ja kohta käykin niin että ei riitä lyhennykset enää edes korkoihin ja alkaa kynsien pureskelu.
Tässä kohtaa tulen sen verran vastaan että itse ajattelin juuri noin vielä 1,5 vuotta sitten, jätin kaupat tekemättä.Tämä sen jälkeen kun sain laskelmia käsiini siitä missä hinnoissa oikeesti liikutaan, vielä sillä korkotasolla ja nehän ovat nousseet ja nousevat edelleen.
Okei, itse asun pääkaupunkiseudulla jossa hinnat eivät ole kohdanneet todellisuutta enää vuosiin.Jos mietin esim rivaria tai paritaloa hinnat ovat n.200 000€ vaikka kämpällä on ikää 20-30 vuotta ja neliöitä jotain 70-90.
Kenen mielestä tuollainen on "miljoona-asunto"? Käsiylös!
Miljoonakaksisataatuhattamarkkaa! jotain rajaa....
Oli aika jolloin noissa hinnoissa oli jotain järkeä mutta silloin olinkin kouluikäinen nulkki joka ei vaivannut päätään moisilla asioilla.
Oli miten oli mutta tämä on hinta taso pk-seudulla mutta muualla korkojen nousu vaikuttaisi luultavasti vähemmän koska hintatasokin on "kohtuullinen".
Tämä on vuodatus ja minun mielipiteeni asiasta mutta loppu yhteenvetona sanon:
Olen helvetin onnellinen että ei ole tippaakaan lainaa päällä ja nukun yöni rauhassa!

[Touche]

Edelleen pk-seudulta saa uudehkon rivarin alle 200.000 eurolla, ei kukaan käske asumaan Espoossa. Jos pk-seudulla on pysyttävä suosittelen vilkuilemaan Kuuma-kuntien suuntaan, junalla allle 30 min Helsingin keskustaan ja neliöhinnat edes jotenkin inhimilliset.

Ja vielä tohon Teukan kommenttiin lisää, lainan saa sidottua osittain tai kokonaan 5-15v ajaksi kiinteään korkoon ja tuolloin yöt voi nukkua oikein makeasti. Jos asuisin yksin ajattelisin varmasti täysin toisin omistusaumisesta, mutta perheellisenä ei kauheasti korkotukiasunnoilla täytetyt vuokrakasarmit omine "luontaisetuineen" enää houkuttele ja kuten jo aiemmin totesin ei kolmilapsiselle perheelle kauheasti huokeita vuokra-asuntoja ole tarjolla.

[hmk]

Miljoonakaksisataatuhattamarkkaa! jotain rajaa....

markkaa??? Milloin helsinkiläisestä asunnosta viimeksi maksettiin markoissa? Jos sen aikaista hintatasoa miettii niin tottakai tuntuu kalliilta. Meidänkin lukaalin osakekirjassa on merkintä että on joskus mennyt kaupaksi muutamalla kymmenellä tuhannella markalla. Nyt melkein 0 perään... euroissa... Mikä on Helsingin oikea hintataso sitten on? Mihin verrattuna? Lontooseen? Moskovaan? Tallinnaan?

[Teukka]

markkaa?

Nykyhinta väännettynä vanhaksi rahaksi jos joku nyt ei tajunnut, moni ei tajua hintoja vieläkään nykyrahassa....

Ja kuka sanoi että mulla ei olis perhettä?Toinen tulossa joten velkahelvetti ei ole vaihtoehto.Eihän siinä mitään jos olis joskus jo aloittanut omistusasumisen ja olis sitä kautta kertynyt vähän pohjaakin mutta jos nyt lähtisin ostamaan tuon hintaista kämppää niinkuin moni on tehnyt ei ajan kanssa paljoa naurata.

[Kale]

Helsingin keskustan asunnothan ovat halpoja jos vertaillaan muihin Euroopan pääkaupunkeihin.

[Heikki J.]

^ On se aika pieni kaupunkikin jos verrataan muihin Euroopan pääkaupunkeihin.

[Touche]

Ja kuka sanoi että mulla ei olis perhettä?Toinen tulossa joten velkahelvetti ei ole vaihtoehto.Eihän siinä mitään jos olis joskus jo aloittanut omistusasumisen ja olis sitä kautta kertynyt vähän pohjaakin mutta jos nyt lähtisin ostamaan tuon hintaista kämppää niinkuin moni on tehnyt ei ajan kanssa paljoa naurata.

Ei omistuasumisen tarvitse olla velkahelvettiä, säästää hetken ennen asunnon ostoa niin ei tarvitse 100% velkavivulla leikkiä, mitoittaa lainan tuloihin sopivaksi, sitoo koron kiinteäksi. Itse olen tyytyväinen asuntovelallinen joka nukkuu yönsä ihan rauhallisesti. Ajatusleikkinä voidaan ajatella että jos vuokralla on halvempi asua kuin vastaavassa omistuasunnossa niin eihän kukaan ostaisi omistusasuntoja.

[sakal]

Juuri asunnon ostaneena hirvittelen noita korkoja ja niiden nousua, mutta kävi miten kävi. Enpähän ainakaan enää maksa kenenkään toisen asuntovelkaa asumalla vuokralla. Kotiinpäin se raha juoksee loppupeleissä laski sitten miten vaan.

[lukkari]

Huhtikuussa -90 otin satatuhatta markkaa lainaa auton ostoa varten. Korot olivat jo silloin verraten korkealla. Kuin varkain Suomeen hiipinyt lama teki meikäläisestäkin työttömän -92 ja kun kulutusluoton korot huitelivat jossain 18-19% tienoilla, ei ollut hauskaa maksella, vaikka isosta summasta ei ollutkaan kyse.

[-jarkko-]

Kysytään nyt tätäkin eli onnistuuko enää lainan "jatkaminen"? Omistan siis ensiasunnon jonka korot saan vähentää verotuksessa, kämppä alkaa olla maksettu ja suurempaa rivaria tai ok-taloa katsellaan ja lainaa pitäs ottaa lisää mutta jos maksan pois tuon nykysen niin uusi laina ei enää ole verovapaata.

[topgun]

Ensiasunnon koroista saa vähentää verotuksessa 30% ja sitten sen seuraavan asunnon lainan koroista 28%.

[mla]

-jarkko-: vaikka voisit 'jatkaa' lainaa niin ei se mitään hyödyttäisi sillä lainan tulee kohdistua siihen ensiasuntoon ts. sinun pitää ainakin omistaa se ensiasunto ja se tulee olla omassa käytössä.
Lainasta ei makseta sen kummempia veroja enää - aikanaan oli leimavero, mutta se on jo jonkun aikaa sitten poistunut.

[snowrakker]

-Jarkko-

Nythän sulla on hieno tilaisuus laskea paljonko säästit hankkimalla ensiasunnon.

Laske yhteen:
+Maksetut korot-korkovähennys
+Mahdollinen välittäjän palkkio kun myyt nykyisen (2000€?)
+Varainsiirtovero uudesta (omakotitalo, heitto 200 000€ 4% siitä on 8000)
+Lainhuudot, lainan käsittelymaksut yms.
+ maksetut vastikkeet
Jaat sen kuukausilla. Paljonko tuli maksua /kk ?

Mikä ois ollu vastaavan kämpän kk vuokra, oisitko saanut maksettua vuokran ja säästettyä sen lyhennetyn pääoman verran ?

[Heikki J.]

^Mä kyllä laskisin nuo uuden kämpän ostosta tulevat varainsiirtoverot ja lainhuutokulut sen uuden kämpän kustannuksiksi, en sen ensiasunnon. Toki jos se ensiasuntokin oli omakotitalo, niin kai siitäkin niitä lainhuutokuluja tuli se 100-200 eur.

Itselläni asunnon hinnan nousu 4v pitoaikana kattoi aika tasan tarkkaan lainanhoitokulut ja asumisajan vastikkeet. Ts. kaikki mitä lyhennettiin lainaa tuli lopulta säästettyä.

[snowrakker]

No ainahan voi laske miten vaan, mutta jos haluaa laskea, että kannattiko ensiasunto niin nuo kannattaa ottaa huomioon. Jos asui vuokralla ennen ei noita kuluja ois tullut. (ei ensiasunnon myyntipalkkiota, eikä varainsiirtoveroa "toisasunnosta")

Eli ne on säästynyt suoraan.

Sulla sitten sen uuden kämpän hinta polki paikallaan ? Eli sen sun kämpän hinta nousi mutta sen uuden pysy sen ajan paikallaan. Silloin varmasti oot säästänyt.

[Heikki J.]

Joo, mutta jos olisinkin ensiasunnon jälkeen siirtynyt vaikkapa vuokralla asumaan, silloin ei tarvitse maksaa mitään varainsiirtoveroja.

Uuden kämpän ostin ihan eri kaupungista, jossa hintojen nousu on ollut huomattavasti maltillisempaa. Täältä olisin tuolla Tampereella 4v aikana säästetyllä summalla maksanut sitä ensiasuntoa vastaavan kämpän (pieni kaksio) kokonaan... Tampereella jäi siitä ensiasunnosta vielä yli puolet maksamatta kun koitti myynnin aika.

[oopee]

Tuosta koron vähennyksessä on katto 1400e alijäämähyvityksenä (normipalkkatulosta), vaikka 28% näyttäiskin toista. Jos pistät luukun vuokrall, niin laina muuttuu tulonhankkimislainaksi ja vähennät korot täysimääräisenä pääomatulosta.

http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=2250;55640

Jarkko, vaikka lainaa saisit jatkettua, niin verottaja puuttuu peliin 100% varmasti :-).

[-jarkko-]

Joo kyllä verottaja omistaan huolehtii, aiemmin vain pystyi tekemään niin että ei maksanut lainaa pois vaan pidensi maksuaikaa ja sopi pankin kanssa uuden summan jolloin laina säilyi ensiasunnon lainana. Ei "snowrakker" mun matikkapää riitä tuollaisten laskemiseen, sen tiedän että kämpän arvo on noussut 7 vuoden aikana 15 000 e ja kuukausisummat vastaa suurinpiirtein tämän kokoisen kämpän vuokraa. seuraava kämppä on luultavasti rivari ja ehkä uusi tai sitten uudehko ok-talo koska minussa ei remonttireiskan vikaa ole (vaikka sellaisen poika olenkin) ja vie tuo 3-vuorotyö kaiken vapaa-ajankin.

[oopee]

Kannattaa katella, jos ei ollut töllön ääressä torstaina:
http://www.yle.fi/yle24/videosali/asx/aplus_uusin.asx

[Peke]

Itellä lainaa tulevasta asunnosta aika paljon, mutta mitä sitten? Minusta ihmiset(jotku) pohtii liikaa sitä lainan ottamista. Se todellakin on sama ku maksas vuokraa, mulle tulee aika lailla samanhintaiseks. Mitä sitten, jos maksan asunnosta korkoineen ison summan? Kuitenkin se on 25 vuoden päästä MUN. Eikä jonku muun, niinku, jos vuokralla olisin sen 25 vuotta. En mä ajattele sitä summaa, minkä asunnosta OIKEASTI maksan, nuppihan siinä vaan leviää. Maksaa lainanlyhennyksen, vastikkeen ja sähkön ja ei ajattele turhia. Saa asua ihan uudessa, hienossa asunnossa, hyvällä paikalla. Saa tehdä mitä tahansa muutoksia asuntoonsa, eikä tartte pelätä, että joku tulee ajamaan sieltä pois. Tottakai sitä toivoo, ettei korot nousis, mut jos nousee, niin sit maksetaan vähän enemmän. Millasia noi korkokatot on? Paljonko NE MAKSAA? Ja mä en todellakaan aio maksaa lainaa hirmu erillä, sit ei jää rahaa muuhun mukavaan, esim. autoihin. :) Nuorena pitää olla rahaa kuluttaa, mitä sitä vanhana enää keksii? Ku kuitenkaan sitä ei ole vielä asuntolainan maksamisen jälkeenkään ihan ikäloppu ja sit jää rahaa käteen.

[ART]

Aamen! Tälleen moni varmaan vuonna 1991 ajatteli. Eletään tätä päivää, kyllä mä tänään sen lainani pystyn maksamaan. Sit jos en pysty niin mähän myykäsen asunnon ja uuden velkarahalla ostetun autonkin voitolla pois!

Monilla tuli vaan vähän ilkeä tilanne 90-luvullakin, kun varallisuutta olikin yhtäkkiä vähemmän kuin velkaa... Tottakai täysimittaisen laman todennäköisyys voi olla nyt pienempi, mutta siltikin, missä tahansa taloudellisessa tilanteessa se varallisuuden ja velan suhde kannattaa pitää järkevissä rajoissa.

[snowrakker]

Peke wrote: "Nuorena pitää olla rahaa kuluttaa, mitä sitä vanhana enää keksii?

Rest my case. Velkarahalla kulutusjuhlat voi sattua nilkkaan...

[Touche]

Tohon Peken optimismiin en sen kummemmin ota kantaa, jokainen tekee omaa talouttaan koskevat päätökset itse ja vastaa myös niistä. Korkokatosta voin sen verran sanoa, että niiden hinta riippuu lainamäärästä, vallitsevasta korkotasosta, korkokaton pituudesta sekä korosta joka korkokatoksi määrätään. Usein kiinteä 5-15v korko tulee halvemmaksi. Korkokaton lopullinen nettohintahan selviää vasta korkokaton päätyttyä kun pystyt laskemaan mitä korkokatto maksoi ja paljonko sillä säästit koroissa.

[Victor]

Tätä nykybuumia on ihan turha verrata 90-luvun tilanteeseen. Nyt on EKP kun päättä korkotason, yhteisvaluutta ja yhteinen rahapolitiikka. Piskuinen Suomi ei siinä pelissä paljoa paina, muuta kuin EKP:n neuvoston kokouksissa omalla äänivallallaan. Kannattanee lukasta vaikka Suomen pankin sivuilta tai jostain taloushistoriaeepoksesta tuosta 90-luvun lamasta, pankkikriisistä yms.

Hintakuplaa varmaankin on jossain määrin olemassa, erityisesti pk-seudulla ja muuallakin yksittäisillä alueilla, mutta ei tässä mihinkään taantumaan olla menossa, jos ei sitten ihan päin p***tä ole omaa talouttaan mitoittanut. Ja siitähän voi syyttää pelkästään itseään, ei asuntomarkkinoita eikä EKP:n rahapolitiikkaa...

Ohan se nyt selevä, että 2%:n inflaatiovauhdilla asuntojen hinnat on jo yleisen hintatason kohoamisen takiakinh toista kuin vuosia sitten "markka-aikaan". Tietysti n. 10%:n hintojen nousu ei korreloi enää mitenkään yleisen hintatason nousun kanssa.

Ottakaa annuiteetti-laina jossa kuukausierä pysyy samana korkotason muutoksista huolimatta, niin ei tartte jännittää. Laina-aikahan tuossa "pitenee" kun isompi osa lyhennyksestä menee pelkkien korkojen maksuun, mutta se epäkohta korjaantuu aikaa myöten kun taas tullaan takaisin elvyttävämmälle korkotasolle.

Ja ei, pankit ei tänä(kään) päivänä ole mitään sosiaalitoimistoja, vaan voittoa tavoittelevia yhteisöjä. Koittakaa nyt hyvät asuntovelalliset jo viimeinkin se hyväksyä. Ja jos se pankin saama voitto niin mahottomasti peruskateellisen suomalaisen mieltä rassaa, niin ainahan sen 200 000 euroa voi lainata vaikka naapurilta, vanhemmilta tai työnantajaltaan...vai voiko? :) Laskekaa nyt samalla paljonko olis auton varaosissa säästynyt varaosaliikkeen kate-euroja, jos oliskin ajanut koko ikänsä vaan pyörällä ja julkisilla...

[snowrakker]

Ei olla kohti taantumaa menossa (välttämättä). Silti korot on noussu viimeisen vuoden aikana 1.5% (euribor 12kk)

Kuvitteellinen skenaario: (laskettu euribor + tyypillinen marginaali 0,5%)
200 000 Euron annuiteetti 20 vuoden maksuajalla, kiinni vuosi sitten.

Sama 1.5 % nousseella korolla.
Vuodessa tullut vaatimattomat 6 vuotta lisää maksuaikaa ja rahassa 70t€ lisää korkoa maksettavaksi...

[Touche]

Jos tarkkoja ollaan on 12 kk Euribor noussut vuodessa (17.10.05-16.10.06) 3,801-2,409 eli 1,392%-yksikköä joka on siis 1,392/2,409=57,8%.

Prosentuaalinen nousu ei ole sama kuin nousu prosenttiyksiköissä.

[immi]

-Nykyiset korot on historiallisesti vielä todella alhaalla, varmasti EKP nostaa euroalueen ohjauskorkoaan vielä, jotta inflaatio saadaan pysymään aisoissa.

-Rahapolitiikan kannaltakaan korot eivät voi pysyä ikuisesti näin alhaalla, koska muuten ei ole pelivaraa matalasuhdanteessa alaspäin, taloutta kiihdyttämään.

-Lähimenneisyydessä Suomella on mennyt taloudellisesti hyvin ja lisäksi EKP:n löysä rahapolitiikka on vahvistanut kasvua. Mutta kuinkas käy kun keskieuroopan suuremmilla mailla alkaa mennä paremmin ja euroalueen yhteinen korko nousee, mutta Suomen reaalinen talouskehitys hidastuu? Varmasti tullaan näkemään tulevaisuudessa tilanteita joissa yhteinen korkotaso ei sovi yksittäisten maiden taloustilanteeseen.

-Mutta asuntovelan maksu on kuitenkin niin pitkä prosessi että siihen mahtuu varmasti niin koron nousuja kuin laskujakin. Kunhan perse kestää huonommassakin suhdanteessa velan.

[Touche]

^totta joka kohta. Perus asuntovelallisen kannalta muuttuvia tekijöitä on kokolailla paljon. Näihin em. seikkoihin voi minusta parhaiten varautua sitomalla ainakin osan asuntolainasta pidempään kiinteään korkoon. Mielenkiinnolla odotan mitä EKP tekee jos Saksan orastava elpyminen kääntyy nousuksi, entäpä miten Turkin mahdollinen EU-jäsenyys vaikuttaa rahapolitiikkaan.

[Peke]

Rest my case. Velkarahalla kulutusjuhlat voi sattua nilkkaan...

Miten niin velkarahan kulutusjuhlat? Asunnosta velkaa, mitoittaa velan niin, että pystyy sen maksamaan, vaikka korot nousis kuinka=jää rahaa elämiseen. Onko tämä nyt joidenkin niin vaikea tajuta? Harvalla on sellaset palkat, että muutaman vuoden säästelyllä pystyy hankkii uuden asunnon. Ihan utopiaa nykyhinnoilla/palkoilla. Tottakai asuntojen hinnat voi vaihdella vaikka mihin suuntaan ja vaikka kuinka paljon. Mitä sitten? En mä ole myymässä juuri ostettua asuntoa, vaan se on mun tuleva koti ja siellä on tarkoitus elellä pitkään. Ja nykyaikaa ei voi verratakaan 90-luvun alkuun, nyt ollaan EU:ssa. Ja Victor kirjoittaa asiaa, samoilla linjoilla ollaan...

[miisalo]

Nyt kun tässä on ollut puhetta laina-ajoista ja pitkän lainan isoista korkokuluista, niin täytyy kyllä hieman selventää muutamia asioita. Tässä nyt roimasti yksinkertaistettuna asiaa.

Se on nimittäin niin, rahan arvo ei ole vakio, vaan normaalitilanteessa siihen vaikuttaa yleensä inflaatio. Rahan arvo siis laskee. Korkeat korot yleensä kaiken lisäksi johtuvat korkeasta inflaatiosta (ei ihan aina näin, mutta käytännössä). Esim. tällä hetkellä nousevat korot johtuvat enimäkseen bushin pojan maan nousseista koroista (pakko nostaa korkoja, ettei raha virtaa jenkkilään) jotka taaseen liittyvät inflaatioon.

Inflaatio on taas rahan arvon laskemista, joka yleisesti johtuu siitä, että tavaroiden hinta nousee sitä mukaa kuin ihmisten ostovoima pyrkisi kasvamaan. Eli liikkuvan rahan määrän (palkkojen) kasvu nostaa hintoa. Tämä myös toimii toisinpäin, eli kun öljy kallistuu ja nostaa hintoja, ihmiset vaativat lisää palkkaa pitääkseen ostovoimansa samana. Näin yksinkertaistettuna voitaisiin sanoa, että pitkällä aikavälillä palkkojen kasvu = inflaatio (tosiasiassahan nyt ostovoiman kasvu on ollut suurempaa)

Mitä tämä nyt sitten käytännössä tarkoittaa? Esimerkiksi sitä, että koron reaalimäärän laskenta ei tapahdu pankkien lainalaskurilla vaan se täytyy laskea hieman monimutkaisemmin. Siis jos haluamme laskea sen, että mikä on koron määrä laskettununa nykyrahan arvossa. Tämä johtuu siitä, että joka kerran maksaessamme lainaa/korkoa pois, maksamamme rahan reaaliarvo nykyhetkeen on laskenut. Tai toisinpäin ajateltuna, samaan lainalyhennyssummaan verrattuna nykyhetken lainamäärä onkin vähentynyt.

Siis jos vaikka vuotuinen inflaatio on 2% ja nykyhetkellä vaikka lainalyhennys+korko (tasaerälaina) vuodessa olisi 12ke. Kymmenen vuoden päästä palkka on kasvanut 1,02^10 kertaiseksi eli nykyarvoon suhteutettuna sama lainalyhennys onkin 1/1,02^10 * 12ke ~ 9850e mikäli siis ostovoima olisi pysynyt samana. Lyhennyksen reaaliarvo onkin laskenut siis lähemmäksi 20 % nykyrahaan verrattuna. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Esim. sitä, että jos alussa nettopalkka on ollut 2000e, lyhennysten jälkeen käteen on jäänyt 1000e elämiseen. Nyt kuukaudessa onkin suhteellisesti 180e enemmän rahaa käytettävissä. Siis tänään tiukaksi vedetty talous ei olekaan enää niin tiukka 10 vuoden päästä. Tai vastaavasti lainalyhennystä voidaan suhteellisesti kasvattaa 20% talouden tiukentumatta.

No ajatellaas nyt sitten hieman toisenlaista tilannetta. Erkki Einari 25v on ottanut 200ke lainaa ja on sopinut pankin kanssa 1000e tasalyhennyksesta kuussa, sitoen sen euribor 12kk:n (3,8%) marginaalin ollessa 0.4%, kokonaiskorko siis 4,2%. Voihan vitalis sanois mummokin, laina-aika vaatimattomat 28v 9kk. No ketkulat sentään, talous vähän nurjahtaa, infaatio pomppaa samantien 2->4% ja korot sen mukana 6,2%. Erkki Einari kiroilee ja joutuu nostamaan lainaeräänsä 33 euroa pelkästään maksaakseen korkoja. Mutta hammasta purren Einari sitkuttaa 10 vuotta ja kuin taikaiskusta inflaatio tippuu 2% ja korot myös. Nyt Erkki Einari kiroilee tuuriaan, sen sijaan, että laina olisi ollut maksettu ennenkuin 54 vuotta olisi ollut täynnä, Einarin pitää maksella lainaa aina eläkeikään, 64 vee saakka. Vai pitääkö? Vaikka kertomuksemme päähenkilö ei olekaan itse lyhentynyt lainaa, niin alkutilanteeseen verrattuna nyt inflaatio on suhteellisesti syönyt lainapääomaa 2% enemmän vuodessa. Käytännössä päähenkilömme maksaa vajaat pari vuotta pidempään lainaansa pois mikäli nyt sovittaa lainalyhennyksen sellaiselle tasolle, että käteenjäävän rahan ostovoima olisi sama kuin alkuperäisellä korolla 10 vuoden päästä.

Tässä vaiheessa kansa miettii, että mitä vittua, onko nyt koroilla juurikaan merkitystä? No onhan niillä, ei kaikki mene ihan noi lineaarisesti, eikä korkojen, inflaation ja palkan kehittyminen tapahdu juuri yhtä aikaa, ostovoimakin voi joskus heiketä. Lisäksi huomaatte, että Einariparkamme joutui lisäämään 10 vuodeksi kuukausittaista summaa 33 eurolla ja makselemaan lopuksi vielä pari vuotta enemmän tuota rahaa pois (Sehän tekee jo 20kiloa, tosin rahan reaaliarvo on tässä vaiheesssa taas eri...).

Mitä tällä pitkällä epäselvällä rimpsulla nyt yritän sanoa, niin kaikki ei ole ihan sitä miltä se ensisilmäyksellä tuntuu:

Jos 200ke:n lainasta tällä hetkellä 20 vuoden laina-ajalla maksaa lainalaskurin mukaan korko 95ke ja 15 vuoden laina-ajalla 70ke, niin inflaatiokorjattu erotus näille onkin jotain ihan muuta kuin 25ke.

Korkoriskiä kokoajan huudellaan, mutta jo tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että EKP nostaa korkoja 0,5-0,75 ensi vuoden aikana, mutta sitten korot lähtevät laskuun.

Koko ajan huudellaan, että korot voivat yhtäkkiä nousta kauhian korkeiksi. Hei haloo, lähitalousalue on nyt koko EU, korot voivat nousta ylöskin, mutta suhdannevaihteluiden nopeus on aivan eri kuin josku männävuosina. Ja kuten sanottu, maltillisilla koroilla inflaation kasvu syö korkojen kasvun reaalivaikutuksen.

"Asuntojen hinnat voivat romahtaa". Niinhan ne tekevät, asuntojen hinnat tulevat kuitenkin takas ylös. Ihmisten määrä kasvaa jopa suomessa eikä maata juurikaan tehdä lisää. Ei siinä häviä, jos kesken laina-ajan asunnon arvo romahtaa, siis mikäli et joudu rahapulassa myymään asuntoa. Sen sijaan ne, jotka ostavat asunnot halpaan aikaan voittavat, suhteellisesti. Ethän sinäkään yhtään hitaammin aja helsingistä turkuun, jos joku pääseekin lähteämään puolesta välistä.

Ja viimeinen mutta tärkein. Älä ikinä ota kritiikittömästi täytenä totuutena mitään mitä kirjoitetaan intterwebin forumeille ;)

[snowrakker]

Niin ja tosta velkarahalla kulutusjuhlimisesta:

( ja tää ei oo kenellekkään suoraan, mutta esimerkiksi)


Sama Erkki Einari ottaa kivan lainan, mutta ei halua sitä lyhentää vaan käyttää rahansa mielummin johonkin muuhun kivaan. Eli ottaa pankilta palju velkaa, jota ei juurikaan lyhennä vaan käyttää ne rahat muuhun.

Käsi ylös kenen mielestä Einari ei juhli velkarahalla ?


Touche: tuo 57,8% prosentuaalinen nousu koroissa vuoden aikan ei oo paljo mitään(kö)??

[Touche]

^57,8% nousu on paljon, mutta oli täysin odotettavissa jo reilu vuosi sitten kun Saksan talous alkoi näyttää ensimmäisiä elpymisen merkkejä. Missään vaiheessa en ole väittänyt että korot eivät olisi nousseet paljon viimeisen 12 kuukauden aikana. Tarkoitus oli selventää paljonko korot todella ovat nousseet.

Mitä sitten tulee tulevaan korkokehitykseen muutaman vuoden tähtämellä niin olen edellen sitä mieltä, että Yield Curve ei ole todellisuudessa kääntynyt vaan kysynnän elvyttäminen korkopolitiikalla ei ole pitkällä tähtäimellä toiminut aivan toivotulla tavalla (ainakaan USA:ssa) ja tästä syystä koroissa on pikemminkin lasku kuin nousupaineita. Tästä saa hyvän käsityksen kun vertaa 10-vuoden ja 2-vuoden korkoja. Aikariskin ottamisesta ei tällähetkellä saa kauheata tuottoa.

[oopee]

Tuossa Einari-casessa näkyi hyvin, kuinka fataalinen tuo tasaerälyhennys on koron nostossa (vaikka koron nousu ei olisikaan ikuinen) -->2% merkitsi alkuvaiheessa, että laina ei lyhenny ollenkaan, vaikka lyhennys olisi suht. miehekäs 1033e/kk (esim. perheellisellä nuorella, jossa akka tukien varassa). Kämppäähän ei tartte välttämättä etukäteen säästää, mutta ylimääräinen oma pääoma helpoittaa korko ylämäessä, jossa lyhennystä on nostettava.

[Pikku_Paha]

Korko ylämäkeä voi myös tasoittaa tinkimällä marginaalia alas :)

[Peke]

Lyhennyeserä on tässä taloudessa sopiva, mutta nostaakin sitä vois. Mutta siihen en näe järkeä, ainahan sitä voi maksaa isommillakin erillä, jos huvittaa. Molemmat töissä(vakituiset) ja ns. varmalla alalla. En näe riskiä tai no, ainahan pieni on.

"Asuntojen hinnat voivat romahtaa". Niinhan ne tekevät, asuntojen hinnat tulevat kuitenkin takas ylös. Ihmisten määrä kasvaa jopa suomessa eikä maata juurikaan tehdä lisää. Ei siinä häviä, jos kesken laina-ajan asunnon arvo romahtaa, siis mikäli et joudu rahapulassa myymään asuntoa. Sen sijaan ne, jotka ostavat asunnot halpaan aikaan voittavat, suhteellisesti. Ethän sinäkään yhtään hitaammin aja helsingistä turkuun, jos joku pääseekin lähteämään puolesta välistä.

Juuri näin itsekin asian ajattelen.
Millasia marginaaleja porukat täällä makselee?

[miisalo]

oopee, itse asiassa se kuinka fataali tasaerälaina tollaisessa koron nousussa on, riippuu ihan siitä, että onko koronnousu inflaatiopohjaista vai ei. Jos lainalyhennystä tällöin nostaa korkojen nousun verran, niin itse asiassa kasvattaa reaalilyhennystä.

Einarinkaan maksusuunnitelmat eivät menneet kovin pahasti pitkäksi, sillä inflaatio söi lainan arvoa koko ajan vaikkei summa pienentynytkään.

E: marginaali tällä hetkellä pikkasen vajaan 0.4%

[oopee]

Uskotko Miisalo, että inflaatiolla joku pääsee vielä juhlimaan näinä EU aikoina? Tuskin raakaöljyn/energian hinta yksin saa mitää ihmettä aikaan. Lisäksi jos inflaatio pomppaa (esim. 90-luvun alun Suomi), niin alkaa muutenkin olemaan prosessi värähtelypisteessä, jolloin on hyvä esittää kysymys onko Einarilla vielä varaa maksaa lainaa, kun työt loppuivat eilen.

[miisalo]

Oopee, en uskokkaan, että inflaatiolla pääsee juhlimaan, siksi en usko että myöskään korot kauheasti kasvavat. EKP kuitenkin pyrkii ohjauskoroillaan hillitsemään talouskasvua ja infaatiota, miksi ohjauskorkoa nostettaisiin? Jos nyt alkaa taantuma, niin se päinvastoin hillitsee inflaatiota ja korkot laskevat, tai ainakin EKP laskee ohjauskorkoa, stagflaatiota tuskin tullaan näkemään vähään aikaan.

Vertailuksi, esim. syyskuussa 2000 asuntolainaa sai 6-7% korolla ja samaan aikaan inflaatio oli 4.1-4.2%. Eroa siis siis 2-3% inflaatioon. Samaan aikaan marginaalit vielä pyörivät 0,9 - 2 % välillä, niin inflaation ja "ohjauskoron" välissä oli 1-2%. Tällä hetkellähän tuo ero on vähän suurempi, sillä USA:n korkeat (inflaatioperustaiset) korot nostavat väkisin korkoja täällä, eli inflaation ja korkotason välillä tapahtuu paikallista heilahtelua globaalin talouden tahtiin. Ainoa asia mikä teki vuonna 2000 lainarahasta kalliimpaa kuin nyt, oli marginaalit.

Pitkällä aikavälilla tarkastettuna reaalikorko ~ korko-inflaatio. Nousut ja laskut vaikuttavat vain paikallisesti, ei pitkällä aikavälillä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että reaalikorko elänee vain prosentin verran suuntaan jos toiseen, hetkellisenä vaikutuksena pikkaisen enemmän.

[snowrakker]

Siis EKP on nostanut nyt viisi kertaa viime Joulukuun jälkeen ohjauskorkoaan 0.25%:lla ja nostanee vielä ainakin kerran. Ohjauskoron nostolla nimenomaan pyritään hillitsemään inflaation kiihtymistä.

"Euroopan keskuspankki (EKP) nosti odotetusti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä 3,25 prosenttiin neuvostonsa kokouksessa Pariisissa tänään. Koronnostolla pankki pyrkii hillitsemään inflaation kiihtymistä euroalueella."

http://www.taloussanomat.fi/page.php?pa ... =200617007

[miisalo]

Kyllä se EKP tulee nostamaan korka vielä 0.5-0.75 prosenttiyksikköä ennekuin lasku alkaa. Näin väittävät analyytikot. Mutta tosiaan tuo nykyinflaatio pyörii vain kahden prosentin tasolla, joten aika olematontahan se on. Siksi korot ovatkin vieläkin ennätys MATALAT.

[allu]

Aikanaan kun ostin ensimmäisen asuntoni, korko oli rapiat 6%, marginaali oli 2%, nyt korko pikkusen reilu 4%, marginaali 0,35%. Nuilla marginaaleilla ei ole enään paljoa tinkmistä. Velka tasaerin, eli vaikka korko nousee, kuukausierä pysyy, mutta laina-aika pitenee. Kannattaa ehdottomasti laskea kuukausierät siten, että korko kehtaa tuplaantua ja silti pystyy vielä lyhentämään.

[KariM]

Mitenkäs sellaisessa tapauksessa, jossa asunto myydään klausuulilla "vapautuu kesäkuussa 07" tjsp., vanha omistaja varmaankin maksaa kaupanteon jälkeiseltä ajalta asianmukaista vuokraa? Kannattaako ostajana ylipäätäänkään tuollaiseen kauppaan suostua?

[pipo_esa]

Miksei kannata, kuitenkin joko rahan siirto vasta kesäkuussa 07 tai jos myyjät haluaa rahat heti niin riittävä vuokra jolla kuittaa omaa asumistaan, uuden kämpän vastikkeita, lainan korkoja jne. Kauppakirjaan tietysti maininta että viimeinen erä kauppahinnasta vasta kun ostaja on hyväksynyt asunnon kunnon.

[Loputon Viha]

Taitaa halvimmalla päästä tuossa kun sopii myyntihintaan joka kuukautisen alennuksen, jolla saa toista asuntoa ostaessa ainakin hieman verohyötyä varainsiirtoverossa , entä kuin että perit suoraan heiltä vuokraa ja maksata siitä sitten verot ja vielä sen varainsiirtoveron korkeammasta myyntihinnasta.

[oopee]

Itse en alkaisi ennustajaksi tässä tilanteessa varsinkin kun tilanne alkaa olemaan tällä hetkellä se, että välittäjä etsii ostajaa :) (kysyntä laskenut ~20%) eli huonoimmassa tapauksessa vuokra/hinnanlasku ei riitä korvaamaan kesäkuun 07 tilannetta.

[-jarkko-]

Teetin tuossa arvion kolmella välittäjällä ja kämpän arvo pyörii 65-70 000e nurkilla eli jos pyynniksi laitan 68500e niin kaupaksi pitäisi mennä (kunto hyvä, keittiö uusittu -03 ja kodinkoneet 5 vuoden takuulla. Kylppäri uusittu -00). Lainaa tästä on vielä noin 20 000 eli noin 40 000 jäis taskuun. Rivari jollaista ollaan katseltu pyörii 140 000e hinnoissa (3-4h+k+s). Täälläpäin vaan nuo 1-tasorivarit menee heti. Täytyy tämä oma myydä ensin ja olla vuokralla hetki jolloin on helppoa katsella ja ostaa heti kun sopiva löytyy. Lainajuttuja vain mietin että kuika tekis. Tämä nykynen on mun nimissä ja ensiasunto, uusi kämppä tulis mun ja muijan yhteinen jolloin lainankin tulis olla yhteinen? Vai kannattaisko laina ottaa muijan nimellä jolloin se olis ensiasunto?

[sami_r]

Tuossa kannattaa muuten kysäistä verotoimistonkin kantaa asiaan. Kuulemma ainakin avoliitoissa on joskus käynyt niin, että kun toisen nimissä oleva asunto myydään ja raha käytetään uuden asunnon käsirahana, ja uusi asunto merkitään puoliksi molempien nimiin, niin toinen puolisoista on verottajan mielestä saanut lahjoituksen ja on lahjaverovelvollinen. Hänellä kun on nyt omaisuutta josta ei ole maksanut (jos uusi asuntolainakin on puoliksi kummankin nimissä).

Eli joko omistus pitäisi merkitä siinä suhteessa kuin kumpikin on rahaa sijoittanut, tai sitten pitäisi ottaa kummallekin erilliset lainat, joista toinen olisi tuon käsirahan verran isompi. Verokarhu on kiero.

Ja niin, se että onko ensiasunto vai ei, ei riipu lainasta vaan siitä kuka on osakkeiden omistajaksi merkitty. Totta kai jos onnistuu (yllä kirjoitettu huomioiden), niin kannattaa merkitä isompi osuus omistuksesta sille jolle asunto on ensiasunto, niin ei mene varainsiirtoveroa.

[oopee]

Omistusosuudellahan tuon ensi-asuntoasian ratkeaa, kuten sami_r alla vihjaili.

Omistusosuudet:
Eukollasi 51% (71400e)
Sulla 49% (68600e)

Eukkosi joutuu ottamaan lainasta isomman puolen kun sinä (jos vain laittaa nimen sellaiseen paperiin).