Talvirenkaat
Valvoja: ffp jäsenet
Talvirenkaat
Vaikka talvi onkin ohi, niin mulle tuli ajankohtaiseksi talvikumien hankinta jo nyt.
Alle tulisi kitkarenkaat.
Tällähetkellä olen rajannut mallit kahteen.
Nokian RSi tai Michelin X-ice.
Onko kellään kokemuksia noista?
Oon kuullu että misukka olisi äänekäs vaihtoehto??
Koko olisi se vakio 205/55-16, mikä tuossa A4:ssa olisi.
Alle tulisi kitkarenkaat.
Tällähetkellä olen rajannut mallit kahteen.
Nokian RSi tai Michelin X-ice.
Onko kellään kokemuksia noista?
Oon kuullu että misukka olisi äänekäs vaihtoehto??
Koko olisi se vakio 205/55-16, mikä tuossa A4:ssa olisi.
Rengaskauppiaani "ketju X" oli testannut molempia radalla ja kehui halvemman X-ice:n taivaisiin hieman tukevampana renkaana (ko. kauppiaalla on parempi kate misukasta). Sanoi mm. että oli jääradalla paremman tuntuinen ja "valitsisin X-Icet, jos itse päättäisin".
Ilmeisesti RSi on hieman pehmeämpi. Itsellä oli RSi:t alla viimetalvena ja ei mitään moittimista, tuntuivat aluksi "vähän pehmeiltä", kun rengasliike oli jättänut paineet 1.6 Bar:iin, mutta se korjaantui nopeasti. Paljaalla asfaltilla aavistuksen pehmeä, joten jos et tykkää niin valitse halvempi misukka. 40 euroa kierroksella oli hinnaneroa. Uskon että valitset kummat tahansa, niin saat hyvät renkaat, jos kitkoilla vain haluat ajaa.
[/mutu]
Jos on saksankitkoilla tai kesärenkailla tottunut talvella ajelemaan, niin RSi on niiden rinnalla huippurengas, mutta on parempi etten puhu pidosta mitään, kun muuten piikkirengasmiehet tulee huutelemaan.
Ilmeisesti RSi on hieman pehmeämpi. Itsellä oli RSi:t alla viimetalvena ja ei mitään moittimista, tuntuivat aluksi "vähän pehmeiltä", kun rengasliike oli jättänut paineet 1.6 Bar:iin, mutta se korjaantui nopeasti. Paljaalla asfaltilla aavistuksen pehmeä, joten jos et tykkää niin valitse halvempi misukka. 40 euroa kierroksella oli hinnaneroa. Uskon että valitset kummat tahansa, niin saat hyvät renkaat, jos kitkoilla vain haluat ajaa.
[/mutu]
Jos on saksankitkoilla tai kesärenkailla tottunut talvella ajelemaan, niin RSi on niiden rinnalla huippurengas, mutta on parempi etten puhu pidosta mitään, kun muuten piikkirengasmiehet tulee huutelemaan.
En usko että huomaat mitään eroa, kumman vaan valitset. 99% normaalikäyttäjien rengasarvosteluista on täysin päänsisäisiä asioita. 'Merkkirenkaat' ovat niin lähellä toisiaan että täysin kontroiloiduissa testitilanteissakin on välillä todella vaikeaa saada eroa aikaan. Muutenkin olosuhteet esim jäätestissä (asteen lämpötilaero, tuuliero, ilmanpaine) voi muuttua 15minuutissa niin paljon että jarrutusmatka kasvaa monella kymmenellä prosentilla.
Rengasliikkeet tosiaan suosittelee tietenkin sitä rengasta missä on parhaimmat katteet, eivät ne hölmöjä ole.
Rengasliikkeet tosiaan suosittelee tietenkin sitä rengasta missä on parhaimmat katteet, eivät ne hölmöjä ole.
Itse ajattelin kokeilla Continentalin VikingContact 3:sta. Rengastesteissähän nämä 3 ovat melko tasaväkisiä, mutta ainakin TM:n rengastestin mukaan Conti piti paremmin märällä asvaltilla. Tuollaista keliähän nuo suomen päätiet suurimman osan talvesta ovat :)
Tiedä sitten mitkä renkaat Conti tuohon testiin toimitti ;)
Nokian Q:t ovat ainakin märällä käsittämättömän liukkaat, auton saa motarin rampissa melko helposti nelipyöräluisuun...
Tiedä sitten mitkä renkaat Conti tuohon testiin toimitti ;)
Nokian Q:t ovat ainakin märällä käsittämättömän liukkaat, auton saa motarin rampissa melko helposti nelipyöräluisuun...
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
No kyllä sitä pitoa kaipaa eniten juuri silloin kun on oikeasti liukasta ja pitäisi saada vauhti hiljenemään. Sohjo ja vesi ovat yleensä hieman paremmin ennakoitavissa. Joka tapauksessa joku keskileveä rengas on hyvä kompromissi.^No ei se ihan noin mene. Sohjo- ja vesikeli on ne olosuhteet joissa kapeampi rengas on keskimäärin parempi, muualla suuria eroja ei käytännössä liene.
No milläs muilla ominaisuuksilla on täällä etelä-suomessa mitään merkitystä.
Ei enää eletä 70luvulla milloin rengasta ei osattu tehdä mutta nastat oli kunnollisia ja julmettu määrä niitä.
Leveämpi kumi, parempi pito pitää paikkaansa. Saadaan enemmän pitopintaa tiehen. Pintapaineella ei ole mitään merkitystä, koska nastat ovat niin olemattomia että leveimmälläkin kumilla niille saa tarpeaksi painetta.
Leveämpi kumi, parempi pito pitää paikkaansa. Saadaan enemmän pitopintaa tiehen. Pintapaineella ei ole mitään merkitystä, koska nastat ovat niin olemattomia että leveimmälläkin kumilla niille saa tarpeaksi painetta.
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Vaikka keskustelu hieman lipsuukin, niin meikäläisen logiikka ei ymmärrä miten renkaan leveys vaikuttaa yksittäisen nastan pintapaineeseen.
Fysiikan lakien mukaanhan myöskään auton paino ei vaikuta hidastuvuuteen, mutta se onkin jo kokonaan toinen juttu :)
Alkuperäinen kysymys muuten koski sitäpaitsi kitkarenkaita.
Fysiikan lakien mukaanhan myöskään auton paino ei vaikuta hidastuvuuteen, mutta se onkin jo kokonaan toinen juttu :)
Alkuperäinen kysymys muuten koski sitäpaitsi kitkarenkaita.
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Eipä taida olla yhtään enempää nastoja leveämmässä renkaassa. Tosin mitä isompi rengas, sitä pidempi alue kumia ottaa kerralla maahan kiinni ja myös sitä enemmän nastoja.Niin tuossa tapauksessa riippuu vähän siitä oletetaanko että leveämmässä renkaassa on enemmän nastoja alueella, joka koko ajan koskettaa maata.
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Mutta se kumin leveys ei vaikuta mitään nastan pintapaineeseen.
Mutta kun tuo on mun mielestä just väärin. Olisko helpompi ajatella rengas ilman nastaa?
Voihan sitä pintapainetta ajatella niinkin että ajaa 50 mm leveillä renkailla pehmeällä alustalla niin urat jää. Sitten jos rengas vaihdetaan 500 mm leveään niin ei siitä samaan alustaan juuri mitään jälkiä jää.
Sitten voi olla eri asia miten nasta on kiinnitetty pehmeään kumiin. Jos se on tarpeeksi joustavasti kiinni niin sittenhän se vaikuttaa nastan alustaa vasten vaikuttavaan paineeseen. Voipi pitää paineen vakiona kohtuullisilla renkaan leveyden muutoksilla.
Mutta kai tavallinen pintapaine on siis ymmärretty? Ilman nastoja siis.
Mutta se kumin leveys ei vaikuta mitään nastan pintapaineeseen.
Mielelläni kuulisin perusteluja tuohon väittämään. Itse perustelen oman kantani näin; Jos rengas on yhden nastapiikin levyinen, vaikka 1mm, niin auton massa painaa nastaa silloin koko auton painovoimalla, kumi kantaa "0%" (Tässä en ota huomioon renkaan kasaanpainumista. Se painuu kasaan kuitenkin - oli kyseessä kapea tai leveä rengas.) Jos renkaan leveys taas on kilometri, niin sen yhden millin levyisen nastan osuus auton painovoiman kannattelusta on n.0%.
Ehkä en ole vaan sitten ymmärtänyt asiaa :-) Se on totta, että rengasliikkeen hyllyssä nastojen pintapaine pysyy ainakin vakiona renkaan leveydestä riippumatta.
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Käytännössä se nastan pistovoima on X, ja vaikka olisi 500mm leveä rengas niin silti sen nastan pistovoima on sama kuin 50mm leveällä renkaalla. Tämä johtuu siitä että tuo pistovoima on rajoitettu (katulaillisilla renkailla), eli nasta menee kumin sisälle tietyllä voimalla (taikka kumi elää niin että pistovoima ei ole liian iso). Kilparenkaissa sitten taas nasta ei uppoa renkaaseen sisälle, vaan kovalla alustalla renkaassa ei välttämättä kumi ota kiinni ollenkaan maahan. Mutta kilparenkaiden ja siviilirenkaiden vertaaminen on ihan sama kuin verrataan kuminauhalennokkeja ja avaruussukkulaan keskenään.
Eli tässä tapauksessa ei kannata ottaa fysiikkaa niin paljon mukaan, koska eu-direktiivit menee fysiikan lakien edelle. Kilparenkaat sitten on juuri näiden fysiikan lakien takia kapeampia, niille ei tule eu-miehet vittuilemaan.
Eli tässä tapauksessa ei kannata ottaa fysiikkaa niin paljon mukaan, koska eu-direktiivit menee fysiikan lakien edelle. Kilparenkaat sitten on juuri näiden fysiikan lakien takia kapeampia, niille ei tule eu-miehet vittuilemaan.
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Tuossahan se perustelu sitten tuli.
Ja juurikin fysiikkaahan tuo on. Nasta kiinnitetään joustavasti jolloin sen maata vasten vaikuttava voima pienenee ja nastan alustaan purevuus vähenee.
Sitten vielä semmoinen pikku nyanssi tässä asiassa on se että nastahan kun on joustavasti kiinni niin kumi kun joustaa niin mitä enemmän nasta on kumin sisällä niin sitä suuremmalla voimalla se pyrkii sieltä ulos. Mutta tuo on sitten lähinnä kulumisen myötä kiinnostavaksi tuleva asia.
Että oikeastaan enää loskaliirto on kädenväännön kaipuussa :)
Ja juurikin fysiikkaahan tuo on. Nasta kiinnitetään joustavasti jolloin sen maata vasten vaikuttava voima pienenee ja nastan alustaan purevuus vähenee.
Sitten vielä semmoinen pikku nyanssi tässä asiassa on se että nastahan kun on joustavasti kiinni niin kumi kun joustaa niin mitä enemmän nasta on kumin sisällä niin sitä suuremmalla voimalla se pyrkii sieltä ulos. Mutta tuo on sitten lähinnä kulumisen myötä kiinnostavaksi tuleva asia.
Että oikeastaan enää loskaliirto on kädenväännön kaipuussa :)
Esa: viime syksyn paras tarjous oli 404 euroa allelaitettuna...normihinat suomen puolella pyöri jossain 500 pinnassa. Osta ennemmin rouvan ajoihin rengasmaasta Pirellin Winter Carvingit. Paljon halvemmat eikä pidossa kovin suurta eroa.
Joko oot sopivan talvilelun löytäny ku golffi menee rouvalle? ;)
Joko oot sopivan talvilelun löytäny ku golffi menee rouvalle? ;)
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
^Jostain syystä autolehdissä väitetään nimenomaan päinvastaista vedoten siihen että pohjoisessa on yleensä lumikeli talvella eikä jäätä.
Hyväkuntoisia en toki kesällä kuluttaisi, nuuka kun olen...
Edit: On noissa nyt sentään jokunen milli pintaa, talvellakin lailliset mutta kun pitoa ei enää löydy.
On siinä tapauksessa ettei noilla kitkoilla enää talvella tekisi mitään. Eipä tarvinnut ostaa uusia kesägummeja vielä tänäkään vuonna :)Quote:
myös koko tämän kesän.
Onkos se kannattavaa ajaa kitkarenkailla kesällä kun kesärenkaatkin on keksitty?
Hyväkuntoisia en toki kesällä kuluttaisi, nuuka kun olen...
Edit: On noissa nyt sentään jokunen milli pintaa, talvellakin lailliset mutta kun pitoa ei enää löydy.
Voi kai ne kitkat ajaa loppuun sit kesällä mutta omien kokemusten perusteella ainakin bridgestonen kitkat on melko kehnot kesärenkaina. nousee vesiliirtoon todella herkästi ja muutenkin "löysät" alla. Talvirenkaina kitkat sopii mun ajotapaan ja tarpeeseen kuin nenä päähän. Joku voi kyllä tykätä enemmän nastoista mutta siitä kumpi on parempi tuskin tullaan koskaan pääsemään sopuun. Itselläni on kokemusta sekä etelä että pohjois-suomesta kitkoilla ja kummassakin on hyvät ja huonot puolensa. Tervettä keskustelua kitkoista ja nastoista kuitenkin mielellään lukee. Noita lehtien rengastestejä kun lukee niin monesti niissä on ollut lause että pääosan ajasta kitkat on paremmat, mutta sitten on niitä päiviä ja aikoja jolloin kitkoilla kannattaisi jäädä kotiin. Ja mielestäni tuo kyllä pitää vallan hyvin paikkaansa ja se tosiasia kyllä tuo kitkat ja nastat aikalailla tasoihin.
Joo ei nuo kitkat mitkään hyvät kesäkumit ole, mutta kyllä niillä pärjää kun puutteet tiedostaa. Varsinkin märällä nuo Q:t ovat melko liukkaat, turvaväliä täytyy ainakin kasvattaa kuivasta kelistä. Kun nuo nyt 3 talvea ovat kuluneet ja kovettuneet niin se uuden kitkan vetelyyskin on suurimmaksi osaksi hävinnyt.
Suuri plussa puolestaan tulee ohjauksen keveydestä, ero kesärenkaisiin on mieletön vaikka vertailupohjaa on vain kitkoja 10mm kapeammista kesäkumeista. Ei noiden kanssa kaipaa edes tehostinta. Leveys siis kitkoilla 185.
Suuri plussa puolestaan tulee ohjauksen keveydestä, ero kesärenkaisiin on mieletön vaikka vertailupohjaa on vain kitkoja 10mm kapeammista kesäkumeista. Ei noiden kanssa kaipaa edes tehostinta. Leveys siis kitkoilla 185.
talvirenkaat
moi! itseläni oli ventossa viimetalven contit 185/55 15..olin erittäin tyytyväinen niin että ei tule nastoja..tulevax talvex tulee nokia nrw:t kokeilaan eri merkkiä.näissä on koko 195/55 15..
Mulla oli useamman talven Bridgestonen blizzakin joihin olin todella tyytyväinen ja viime talveksi ostin eteen Nokian kitkat, jotka ei ehkä ihan yhtä hyvät ollu. Nyt täytyis ostaa kierros uusia kitkoja ja varmaan ton Bridgestonen puoleen taas käännyn. Mä olen havainnut sen että yleensä ne ketkä kitkoja kärkkäimmin arvostelevat eivät ole koskaan edes kitkoilla ajaneet.
Joo, ei ole blizzak pärjännyt oikein testeissä viime vuosina. Aikanaanhan se oli testeissä ylivoimainen. En tiedä mikä on, että nykyään ei pärjää testeissä kun kuitenkin mun kokemusten perusteella on pirun hyvä rengas. Tosin mulle rengaskauppias on kehunut sulti sitä ja selittänyt tota huonoa testimenestystä sillä, että se vaatii pidempään ajoa ennen kun alkaa toimimaan. Ja noissa testeissä ei tästä syystä ole oikein pärjännyt. Tiedä sitten noista, mutta mulla ainakin on toiminut vallan hyvin.
Lainausta jostain:
"Miten renkaan leveys vaikuttaa käytännössä?
Kitkan osalta renkaan leveydellä on suora vaikutus, toisin kuin peruskoulufysiikan kitkalaskelmien perusteella voisi päätellä. Renkaan kumi on muotoaan muuttava (deformable) materiaali jonka kitkakerroin asfalttia vasten vaihtelee pintapaineen mukaan. Pintapaine puolestaan on kyseisen renkaan kantama massa (auton paino) jaettuna sen ja asfaltin välisellä kosketuspinta-alalla.
Kitkakerroin on laskeva käyrä eli mitä enemmän massaa kosketuspinta-alaan nähden rengas joutuu kantamaan, sitä vähemmän pitoa se tarjoaa. Erot eivät ole erityisen suuria mutta esimerkiksi kovaa ajettaessa tai paniikkitilanteissa merkittäviä. Leveä rengas myös kuumenee kovassa ajossa vähemmän koska muodonmuutokset ovat rasituksen alla pienempiä ja lämmön poistuminen on suuremman pinta-alan ansiosta tehokkaampaa.
Märällä asfaltilla tilanne muuttuu. Vesi renkaan ja asfaltin välissä huonontaa niiden välistä kontaktia nopeuden ja renkaan leveyden kasvaessa; kun mennään tarpeeksi pitkälle ja vettä on asfaltilla paljon niin aina vesiliirtoon asti mutta yleensä kyseessä on kompromissi, liian leveä tai kapea rengas on auton ajettavuuden kannalta huono asia.
Varjopuolena on ohjauksen vetely urissa. Jos alustageometria on kohdallaan, vanteen ET/offset oikea, alustan puslat kunnossa ja renkaan leveys auton painoon suhteutettuna järkevä niin vetely ei muodostu ongelmaksi. Siihen vaikuttaa omalta osaltaan myös renkaan kulmien pyöreys eli teräväolkainen rengas on pääsääntöisesti uraherkempi kuin pyöreäolkainen.
Kesärenkaiden leveyden valintaan jonkinlaiseksi nyrkkisäännöksi voi suositella kaavaa:
[auton paino (kg) + 1000] / 10 = renkaan leveys (mm)
Kaava on vain suuntaa-antava mutta sen avulla saa jonkinlaisen idean siitä mikä on hyvä lähtökohta perus-sporttirenkaaksi kesäkäyttöön.
Lumella ja jäällä pintapaine ja kitka korreloivat aika pitkälti päinvastoin, johtuen renkaan 'pureutumisesta' tiehen. Kapeampi talvirengas on useimmiten pitävämpi kuin samanlainen leveä, mutta tässäkään suhteessa ei sovi mennä äärimmäisyyksiin. Noin 20-40mm sportti-kesärengasta kapeampi ja 10-15% korkeaprofiilisempi rengas on yleensä hyvä valinta pidon kannalta.
- Mitä hyötyä on jos vaihdan autooni suurempikokoiset vanteet?
Yleensä vain ulkonäkö. Auton jousittamattoman massan kasvu on myrkkyä ajo-ominaisuuksille ja suuremmat vanteet ovat aina raskaammat kuin pienemmät samanlaiset. Joskus vannekoon kasvattaminen voi olla perusteltua nopeusmittarivirheen eliminoimiseksi kun halutaan käyttää matalampiprofiilisia renkaita mutta silloin vanteiden osalta kyseessä on uhraus kokonaisuuden parantamiseksi; vannekoon suurentamisella ei sinällään ole minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia ajo-ominaisuuksiin.
Toinen pointti on että jos ajo-ominaisuuksia tosiaan ajatellaan niin vanteet tulisi mitoittaa auton jarrujen mukaan, samalla tavalla kuin kilpa-autoissa joista suuret vanteet ovat muoti-ilmiöksi siviiliautoihin tulleet. Joskus on pakko tehdä kompromisseja eli esimerkiksi 345mm jarrulevyt satuloineen mahtuvat juuri ja juuri 17" vanteisiin ja suuria vanteita on pakko siitä syystä käyttää vaikka muiltaosin 16" tai 15" vannekoko olisi parempi vaihtoehto auton ajo-ominaisuuksien kannalta. Tavallisten siviiliautojen jarrulevyjen koko on yleensä 240-310mm ja ne mahtuvat kivuttomasti 13-16" vanteisiin.
Ajo-ominaisuuksia on lähes kaikissa tapauksissa turha käyttää tekosyynä huomattavan suurten vanteiden hankinnalle, siihen tarkoitukseen parempi lähtökohta on vaihtaa vain paremmat, pitävämmät renkaat alkuperäiskokoisille tai vain hieman suuremmille vanteille."
"Miten renkaan leveys vaikuttaa käytännössä?
Kitkan osalta renkaan leveydellä on suora vaikutus, toisin kuin peruskoulufysiikan kitkalaskelmien perusteella voisi päätellä. Renkaan kumi on muotoaan muuttava (deformable) materiaali jonka kitkakerroin asfalttia vasten vaihtelee pintapaineen mukaan. Pintapaine puolestaan on kyseisen renkaan kantama massa (auton paino) jaettuna sen ja asfaltin välisellä kosketuspinta-alalla.
Kitkakerroin on laskeva käyrä eli mitä enemmän massaa kosketuspinta-alaan nähden rengas joutuu kantamaan, sitä vähemmän pitoa se tarjoaa. Erot eivät ole erityisen suuria mutta esimerkiksi kovaa ajettaessa tai paniikkitilanteissa merkittäviä. Leveä rengas myös kuumenee kovassa ajossa vähemmän koska muodonmuutokset ovat rasituksen alla pienempiä ja lämmön poistuminen on suuremman pinta-alan ansiosta tehokkaampaa.
Märällä asfaltilla tilanne muuttuu. Vesi renkaan ja asfaltin välissä huonontaa niiden välistä kontaktia nopeuden ja renkaan leveyden kasvaessa; kun mennään tarpeeksi pitkälle ja vettä on asfaltilla paljon niin aina vesiliirtoon asti mutta yleensä kyseessä on kompromissi, liian leveä tai kapea rengas on auton ajettavuuden kannalta huono asia.
Varjopuolena on ohjauksen vetely urissa. Jos alustageometria on kohdallaan, vanteen ET/offset oikea, alustan puslat kunnossa ja renkaan leveys auton painoon suhteutettuna järkevä niin vetely ei muodostu ongelmaksi. Siihen vaikuttaa omalta osaltaan myös renkaan kulmien pyöreys eli teräväolkainen rengas on pääsääntöisesti uraherkempi kuin pyöreäolkainen.
Kesärenkaiden leveyden valintaan jonkinlaiseksi nyrkkisäännöksi voi suositella kaavaa:
[auton paino (kg) + 1000] / 10 = renkaan leveys (mm)
Kaava on vain suuntaa-antava mutta sen avulla saa jonkinlaisen idean siitä mikä on hyvä lähtökohta perus-sporttirenkaaksi kesäkäyttöön.
Lumella ja jäällä pintapaine ja kitka korreloivat aika pitkälti päinvastoin, johtuen renkaan 'pureutumisesta' tiehen. Kapeampi talvirengas on useimmiten pitävämpi kuin samanlainen leveä, mutta tässäkään suhteessa ei sovi mennä äärimmäisyyksiin. Noin 20-40mm sportti-kesärengasta kapeampi ja 10-15% korkeaprofiilisempi rengas on yleensä hyvä valinta pidon kannalta.
- Mitä hyötyä on jos vaihdan autooni suurempikokoiset vanteet?
Yleensä vain ulkonäkö. Auton jousittamattoman massan kasvu on myrkkyä ajo-ominaisuuksille ja suuremmat vanteet ovat aina raskaammat kuin pienemmät samanlaiset. Joskus vannekoon kasvattaminen voi olla perusteltua nopeusmittarivirheen eliminoimiseksi kun halutaan käyttää matalampiprofiilisia renkaita mutta silloin vanteiden osalta kyseessä on uhraus kokonaisuuden parantamiseksi; vannekoon suurentamisella ei sinällään ole minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia ajo-ominaisuuksiin.
Toinen pointti on että jos ajo-ominaisuuksia tosiaan ajatellaan niin vanteet tulisi mitoittaa auton jarrujen mukaan, samalla tavalla kuin kilpa-autoissa joista suuret vanteet ovat muoti-ilmiöksi siviiliautoihin tulleet. Joskus on pakko tehdä kompromisseja eli esimerkiksi 345mm jarrulevyt satuloineen mahtuvat juuri ja juuri 17" vanteisiin ja suuria vanteita on pakko siitä syystä käyttää vaikka muiltaosin 16" tai 15" vannekoko olisi parempi vaihtoehto auton ajo-ominaisuuksien kannalta. Tavallisten siviiliautojen jarrulevyjen koko on yleensä 240-310mm ja ne mahtuvat kivuttomasti 13-16" vanteisiin.
Ajo-ominaisuuksia on lähes kaikissa tapauksissa turha käyttää tekosyynä huomattavan suurten vanteiden hankinnalle, siihen tarkoitukseen parempi lähtökohta on vaihtaa vain paremmat, pitävämmät renkaat alkuperäiskokoisille tai vain hieman suuremmille vanteille."
Palaa sivulle “Tekniikka - Yleinen”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 16 vierailijaa