Vahvin tdi-alakerta

[lart]

Mistä tdi-moottorissa on vahvin alakerta? Lähinnä kampiakseli, kanget ja männät? Ja onko pumppusuutinkoneen lohkossa paikka jakajapumpulle tai saako siihen kiinnitykset? Tarkoituksena rakentaa vääntökone vetokäyttöön.

[Aki-76]

Uistintako meinasit vetää ? hieman tarkemmin sais olla selitetty mitä haetaan.
Pumppareista löytyneet normi 4-pyttyisistä vahvimmat alakerrat mutta niissäkin lienee eroja..

[lart]

Jees. Uistinta pitäis vetää, mutta vasta perillä. Eli moottoria suunnittelen 91 Syncro Trp:hen. Vetoja sais olla 2000-4000 valillä.

[MJF]

Kannattaako tuonne neloskonetta miettiäkään, yksi sylinteri lisää.

[lart]

Voishan sinne laittaa vaikka V6 tai V10. Sattuu vaan olemaan nurkissa mekaaninen tdi-pumppu 11mm nestepäällä ja osina kolmoskoppanen tdi-golffi. Ja suotta sitä painoa kasaa sinne akselin väärälle puolelle.

[JukkaA]

Toihan on aivan tyypillinen vetoalue nelos tdi:lle. Vai pitääkö vääntöä olla paljonkin yli 400Nm? Todennäköisesti mikä tahansa huollettu TDI alakerta kestää.

[Eerop]

Millä meinaat saada portterin lootan kestämään?

Kyllä se vakio alakerta kestää jos ei jäädä kovin matalille kierroksille huippuväännön kanssa.

[p0wer]

Jep, eikä siitä huippualaväännöstä ole muutenkaan mitään hyötyä vetokäytössä kun voimansiirto ei kuitenkaan sitä kunnolla kestä, vetoalueeksi ennemminkin 2500 - 5000 rpm. Salettiin kestää mikä tahansa kunnossa oleva tdi alakerta portterissa sen mitä auton voimansiirto kestää vaikka olis jo satoja tuhansia ajettu. Kun vaan huolehtii ettei öljynlämmöt pääse kovin karkaamaan (öljynäähdyttimen + termostaatin asennus lähes välttämätöntä).

[lart]

Joutuuhan sitä laatikkoa aika ajoin aina huoltamaan, se on selvä. Suoralla vaihteella kun pääsis ajelemaan niin kestää paremmin. Aika korkealta kuulostaa 2500-5000 kiekan vetoalue. Kiitän vastauksista, siis ARL-moottorista saattaisi löytyä parhaita osia alakertaan.

[Eerop]

kyllä siinä käytössä kestää ihan ahusta arl:ään. mikä vaan sopivimmin sattuu kohdalle.

http://www.brotherstoy.nl/technische_gegevens.htm

tuossapa tuommonen "pikku" veturi ja kierroksia riittää, vetäävät siis myös ylempänä muttei jakajapumpulla

[MJF]

Taispa mulla iskeä ajatuskatkos aikasemmin, taitaa kyseessä olla takatuuppari-tölkki? Siinä tapauksessahan on helpompi pysytellä neloskoneessa, vaikka noitakin on vitosella saanut tehtaalta.

[Heebo]

Lainaan topikkia...

vaikka noitakin on vitosella saanut tehtaalta

Onko saanut muualta kuin Etelä-Afrikasta? Juurikin Syncro tölkkiin viitoskone teollaan, mutta mallisarjan tehokkaimmaksi verrokiksi (tässä harrasteautojen ihmemaassa) kelvannee pelkillä katsastusasemien tiedoilla vaan 2,1 WBX, jolloin laillisen tehon raja asettuu 98,4 kW:iin.

Löytyykö siis faktaa, että tölkkiä on saanut esim. saksasta viitoskoneella tai jollain muulla yli 82 kW koneella? Oettingerin yms. virityspajojen tekeleitä ei lueta mallisarjaan kuuluviksi. Ja jonkun planketinhan ne tietenkin konttorilla asiasta vaatii, niin mistäpä raati suosittelee moista metsästämään ?

[lart]

Ja minkä takia pitäisi alkaa rakentamaan käkikelloa. Nelipyttyisestä saa tarpeeksi tehoa, ilman painonlisäystä. Lähes kaikki osat pulttaa kiinni. Katsastuksessa ei ongelmia.Välijäähdytinkin menee laillisesti. Ja syötöt pienelle katsastuksen ajaksi, niin ei karkaa inssin lapasesta.

[MikaJ]

Riittävä teho on suhteellinen käsite... Mutta vitoskoneella tölkkiä on ollut vain E-Afrikassa, 200e maksaa orkkis kytkinkaaveli sielläpäin mikä sopii nelisylkkysen vaihdelaatikkoonkin. Suomessakin moisia vitoskonversioita on tehty kadulle.

[MJF]

Siksi tuli otettua vitoskone puheeksi kun 91 transportterista tuli ensimmäisenä mieleen etumoottorinen 2,4 portteri. Mutta kaiketi kyse on kuitenkin siitä tölkistä?
Itse en ainakaan tiiä että vitosta olisi saanut etelä-afrikan ulkopuolella. Mutta ei kai sille ole tarvettakaan kun vitos-tdit on alkaen 102hv.
Itse tekisin poikittaisesta ahu/1z/afn, sopinee tölkin korvakot lohkoon.