Vahvin tdi-alakerta
Valvoja: ffp jäsenet
Vahvin tdi-alakerta
Mistä tdi-moottorissa on vahvin alakerta? Lähinnä kampiakseli, kanget ja männät? Ja onko pumppusuutinkoneen lohkossa paikka jakajapumpulle tai saako siihen kiinnitykset? Tarkoituksena rakentaa vääntökone vetokäyttöön.
Jep, eikä siitä huippualaväännöstä ole muutenkaan mitään hyötyä vetokäytössä kun voimansiirto ei kuitenkaan sitä kunnolla kestä, vetoalueeksi ennemminkin 2500 - 5000 rpm. Salettiin kestää mikä tahansa kunnossa oleva tdi alakerta portterissa sen mitä auton voimansiirto kestää vaikka olis jo satoja tuhansia ajettu. Kun vaan huolehtii ettei öljynlämmöt pääse kovin karkaamaan (öljynäähdyttimen + termostaatin asennus lähes välttämätöntä).
kyllä siinä käytössä kestää ihan ahusta arl:ään. mikä vaan sopivimmin sattuu kohdalle.
http://www.brotherstoy.nl/technische_gegevens.htm
tuossapa tuommonen "pikku" veturi ja kierroksia riittää, vetäävät siis myös ylempänä muttei jakajapumpulla
http://www.brotherstoy.nl/technische_gegevens.htm
tuossapa tuommonen "pikku" veturi ja kierroksia riittää, vetäävät siis myös ylempänä muttei jakajapumpulla
Lainaan topikkia...
Onko saanut muualta kuin Etelä-Afrikasta? Juurikin Syncro tölkkiin viitoskone teollaan, mutta mallisarjan tehokkaimmaksi verrokiksi (tässä harrasteautojen ihmemaassa) kelvannee pelkillä katsastusasemien tiedoilla vaan 2,1 WBX, jolloin laillisen tehon raja asettuu 98,4 kW:iin.
Löytyykö siis faktaa, että tölkkiä on saanut esim. saksasta viitoskoneella tai jollain muulla yli 82 kW koneella? Oettingerin yms. virityspajojen tekeleitä ei lueta mallisarjaan kuuluviksi. Ja jonkun planketinhan ne tietenkin konttorilla asiasta vaatii, niin mistäpä raati suosittelee moista metsästämään ?
vaikka noitakin on vitosella saanut tehtaalta
Onko saanut muualta kuin Etelä-Afrikasta? Juurikin Syncro tölkkiin viitoskone teollaan, mutta mallisarjan tehokkaimmaksi verrokiksi (tässä harrasteautojen ihmemaassa) kelvannee pelkillä katsastusasemien tiedoilla vaan 2,1 WBX, jolloin laillisen tehon raja asettuu 98,4 kW:iin.
Löytyykö siis faktaa, että tölkkiä on saanut esim. saksasta viitoskoneella tai jollain muulla yli 82 kW koneella? Oettingerin yms. virityspajojen tekeleitä ei lueta mallisarjaan kuuluviksi. Ja jonkun planketinhan ne tietenkin konttorilla asiasta vaatii, niin mistäpä raati suosittelee moista metsästämään ?
Siksi tuli otettua vitoskone puheeksi kun 91 transportterista tuli ensimmäisenä mieleen etumoottorinen 2,4 portteri. Mutta kaiketi kyse on kuitenkin siitä tölkistä?
Itse en ainakaan tiiä että vitosta olisi saanut etelä-afrikan ulkopuolella. Mutta ei kai sille ole tarvettakaan kun vitos-tdit on alkaen 102hv.
Itse tekisin poikittaisesta ahu/1z/afn, sopinee tölkin korvakot lohkoon.
Itse en ainakaan tiiä että vitosta olisi saanut etelä-afrikan ulkopuolella. Mutta ei kai sille ole tarvettakaan kun vitos-tdit on alkaen 102hv.
Itse tekisin poikittaisesta ahu/1z/afn, sopinee tölkin korvakot lohkoon.
Palaa sivulle “Tekniikka - Diesel”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa