Remmiahdin golffiin
Valvoja: ffp jäsenet
-
- -
- Viestit: 2953
- Liittynyt: 23.7.2003 21:31
- Viesti:
Remmiahdin golffiin
Taitaapi olla mun eka viesti tänne osiolle :D
Mutta... tuli Alastarolla vaan mieleen kuunnellessa remmivehkeiden vikinää, että jospa kehitteliskin omaan kakkakoppaan (vähäpäästöttömään) remmiahtimen. Mitään G60-vehjettä en ala pulttaamaan vaan jotakin ehkä vähä eksoottisempaa. Onko kenties ollu geessä jotakin keston kans ongelmia tai jotain murhetta... Mutta jos remmiahdin (vaikkapa Eaton MP62, 2-4 litrasiin) on ylimitoitettu moottoritilavuudelle (1.8), niin mitäs siitä seuraa ikäviä puolia? Turbossahan tietenkin viiveet kasvaa ja alakierroksilla ei tapahdu mitään, mutta entä "liian" suuressa remmissä? Tietenkin täytyy pitä huoli ettei ahdeta yli rajojen. Toki saa ehdotella jotakin muitakin remmiahtimia jotka pelittää ja pitkään ja herättävät kunnioitusta ;)
Mutta... tuli Alastarolla vaan mieleen kuunnellessa remmivehkeiden vikinää, että jospa kehitteliskin omaan kakkakoppaan (vähäpäästöttömään) remmiahtimen. Mitään G60-vehjettä en ala pulttaamaan vaan jotakin ehkä vähä eksoottisempaa. Onko kenties ollu geessä jotakin keston kans ongelmia tai jotain murhetta... Mutta jos remmiahdin (vaikkapa Eaton MP62, 2-4 litrasiin) on ylimitoitettu moottoritilavuudelle (1.8), niin mitäs siitä seuraa ikäviä puolia? Turbossahan tietenkin viiveet kasvaa ja alakierroksilla ei tapahdu mitään, mutta entä "liian" suuressa remmissä? Tietenkin täytyy pitä huoli ettei ahdeta yli rajojen. Toki saa ehdotella jotakin muitakin remmiahtimia jotka pelittää ja pitkään ja herättävät kunnioitusta ;)
Jenkkiosasto on mun mielestä lyöny M45 ja M62:sia ainakin g-laderin tilalle, mutta harvalla tuntuu olevan näyttää dynolappusta. Yleinen käsitys sillä osastolla tuntuu olevan eaton<g60<lysholm. M45 on ilmeisesti pienempi tuotoltaan kuin g60, M62 tuntuvat kovasti g60 korvikkeena käyttävän, jopa M90. Mutta näissä on ilmeisesti generaatio eroja tuotossa.
Lysholm se on se perinteinen rahamiehen valinta, parhaimmilla hyötysuhteella olevia(?)
Lysholm se on se perinteinen rahamiehen valinta, parhaimmilla hyötysuhteella olevia(?)
-
- -
- Viestit: 2953
- Liittynyt: 23.7.2003 21:31
- Viesti:
-
- -
- Viestit: 2953
- Liittynyt: 23.7.2003 21:31
- Viesti:
Hahaa!! Tollanen on aivan pakko saada!
Olisko tää hyvän kokonen?
Olisko tää hyvän kokonen?
Viimeksi muokannut Volkkarijermu, 10.7.2007 18:55. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
- -
- Viestit: 2953
- Liittynyt: 23.7.2003 21:31
- Viesti:
Sebastianille pientä vihjettä...
http://www.bahnbrenner.com/
Joko tehdään kimppatilausta? ;) Olis aika satsi tavaraa tuolta hommattavana, kallista tosin :S
http://www.bahnbrenner.com/
Joko tehdään kimppatilausta? ;) Olis aika satsi tavaraa tuolta hommattavana, kallista tosin :S
Ei kai sitä Lysholmia kannata isomman rapakon takaa tilata kun niitä valmistetaan tuossa pienemmän takana :)
www.lysholm.se
www.lysholm.se
Eikös se autorotor ollu kans vaihtoehto... entäs toi Rotrexin keskipakoahdin ?? Rotrexiin vois olla toi ahtoputkiston tekeminen hieman helpompaa ??
http://sporttiauto.com/tuotteet/procharger/fi_FI/procharger/
http://www.hi-flow.com/HP6Super.htm
http://sporttiauto.com/tuotteet/procharger/fi_FI/procharger/
http://www.hi-flow.com/HP6Super.htm
-
- -
- Viestit: 19
- Liittynyt: 2.1.2004 17:32
Ite joskus suunnittelin sellasta viritelmää, että siihen 16v:n alempaan imusarjan pätkään tekis laipalla kiinnittyvän kotelon, johon tulis suoraan kiinni Eatoni. Se ei juuri muuta kiinnitystä tarttis ja jos tarkasti piirtäis kuvat siitä niin sais remminki osumaan suoraan fiksulle kohdalle. Välijäähyhän siitä jäis puuttumaan, mut kai sillä vähän sais lisätehoa, eikä ois ainakaan ahtovuodoista pelkoa :)
-
- -
- Viestit: 19
- Liittynyt: 2.1.2004 17:32
Eatonin sivuilla on näköjään uusia käppyröitä:
http://www.eatonperformance.com/superchargers/M45.html
Kyllähän noissa eroja on mutta ei näyttäisi hirveän loogisesti menevän. Jos pumpataan 300 kuutiota ilmaa tunnissa 0.3 bar ylipaineiseksi niin hyötysuhteet näyttäisi olevan:
M45: 63%
M62: 66%
M90: 60%
0.3 bar ylipainetta ja 600 kuutiota tunnissa:
M45: 45%
M62: 56%
M90: 59%
0.5 bar ja 250 kuutiota/h:
M45: 68%
M62: 65%
M90: 59%
1 bar ja 400 kuutiota/h:
M45: 58%
M62: 59%
M90: 56%
Näissä sattumanvaraisesti valituissa esimerkeissä suurin ero hyötysuhteessa löytyy tuolta mutta sekin on isomman ahtimen hyväksi:
0.3 bar ylipainetta ja 600 kuutiota tunnissa:
M45: 45%
M62: 56%
M90: 59%
http://www.eatonperformance.com/superchargers/M45.html
Kyllähän noissa eroja on mutta ei näyttäisi hirveän loogisesti menevän. Jos pumpataan 300 kuutiota ilmaa tunnissa 0.3 bar ylipaineiseksi niin hyötysuhteet näyttäisi olevan:
M45: 63%
M62: 66%
M90: 60%
0.3 bar ylipainetta ja 600 kuutiota tunnissa:
M45: 45%
M62: 56%
M90: 59%
0.5 bar ja 250 kuutiota/h:
M45: 68%
M62: 65%
M90: 59%
1 bar ja 400 kuutiota/h:
M45: 58%
M62: 59%
M90: 56%
Näissä sattumanvaraisesti valituissa esimerkeissä suurin ero hyötysuhteessa löytyy tuolta mutta sekin on isomman ahtimen hyväksi:
0.3 bar ylipainetta ja 600 kuutiota tunnissa:
M45: 45%
M62: 56%
M90: 59%
Tiiä tekisivätkö sitte tossa pikkurapakon takana bolt-on sarjaa, mutta toi ison rapakon takainenhan on sellanen, että tulee letkut ja nippelit sun muut mitä tarvii 2600$ näyttäs olevan jos joku ei jaksa linkkejä aukoo. Pelkkä ahdin ilmeisesti 1700$, toki se varmaan on pikkurapakon takana halvempi. Aikasemmin mun mielestä möivät vielä vaimennussettiä toho g60 korvaussarjaan.
Eattoniahan on sitten ollu kaikenmaailman mineissä ja mersuis sun muissa, että niitä luulis olevan kohtalaisesti käytettynä tarjolla.
Eattoniahan on sitten ollu kaikenmaailman mineissä ja mersuis sun muissa, että niitä luulis olevan kohtalaisesti käytettynä tarjolla.
Minin ahdin on Eaton M45. Sellainen oli jenkkilän eBay:ssä myynnissä kuukausi takaperin jollain 80 dollarilla. Harmi vaan kun myyjä ei lähettänyt tänne pohjolaan. Kyseisellä ahtimella oli takanaan yli 100 000 mailia joten se ehkä selittänee jotain hinnasta. En sitten tiedä kuinka nopeasti nuo menevät huonoksi ja vaativat huoltamista.
Miksi ei G:tä?
Sen hyötysuhde on kuitenkin korkea verrattuna mihinkä tahansa roots-tyyppiseen verrattuna. Tuotto on myös paremmin lineaarinen suhteessa kierroksiin. Kävin katsomassa noi optimikartat tuolta Eattonin sivuilta ja ne kertoivat hyvin sen tosiasian, että roots on alhaisten kierrosten ahtaja. Jokaisessa vermeessä kierrosten noustessa tuotto ei varsinaisesti nouse.
G taas nostaa tuottoa ja hyötysuhdetta kuin sika juoksua kierrosten noustessa ylöspäin. Tosin se ei kuuleman mukaan kestä kovin rankkaa kierrätystä. Jos 68 ap:llä voi kierrättää 7k rpm asti huoletta, niin voidaan olettaa, että 70 ja yli ap:lla se kestäis jotain 8k kiekkoja.
Nämä on siis rakenneseikkoja. En tunne itse varsinaisesti autotekniikasta mitään, mutta olenhan aikoinani työkseni kasannut ja koneistanut ruuvikompuroita. Rootsissa vain on välykset tosi honkkelot noihin kompuroihin verrattuna jäähdytyksen takia. Kompuroissa välykset on tosi pieniä ja ne pienenee kiekkojen noston myötä. Samalla öljyä käytetään aivan mielettömiä määriä jäähdytyksen takia, mikä aiheuttaa tarpeen isoille kojeille, jotka poistavat öljyn paineilmasta. Roots-ahtimissa ei ole mahdollista käyttää öljyä kovinkaan isoa määrää. Minun silmissä ne pyörivät isolla välyksellä lähes kuivina. Tämä taas aiheuttaa sen tuoton ja hyötysuhteen optimaaliseksi todella matalilla kierroksilla.
G on siis varsin nerokas vehje. Huollon kanssa G ei ole ongelma kuten monet asiasta enemmän ymmärtävät sanovat. Öljyjen vaihto usein ja stefojen tarkistus, että pikkuhihna ei ala luistaa tai katkea öljyn haperruttavan vaikutuksen takia.
Meneekö pahasti mettään? Kuten mainitsin, niin automekaniikka on hieman hakusessa mutta koneenasentajan pohjillahan tässä vedellään (vaikka niitä hommia ei nykyään teekkään).
Sen hyötysuhde on kuitenkin korkea verrattuna mihinkä tahansa roots-tyyppiseen verrattuna. Tuotto on myös paremmin lineaarinen suhteessa kierroksiin. Kävin katsomassa noi optimikartat tuolta Eattonin sivuilta ja ne kertoivat hyvin sen tosiasian, että roots on alhaisten kierrosten ahtaja. Jokaisessa vermeessä kierrosten noustessa tuotto ei varsinaisesti nouse.
G taas nostaa tuottoa ja hyötysuhdetta kuin sika juoksua kierrosten noustessa ylöspäin. Tosin se ei kuuleman mukaan kestä kovin rankkaa kierrätystä. Jos 68 ap:llä voi kierrättää 7k rpm asti huoletta, niin voidaan olettaa, että 70 ja yli ap:lla se kestäis jotain 8k kiekkoja.
Nämä on siis rakenneseikkoja. En tunne itse varsinaisesti autotekniikasta mitään, mutta olenhan aikoinani työkseni kasannut ja koneistanut ruuvikompuroita. Rootsissa vain on välykset tosi honkkelot noihin kompuroihin verrattuna jäähdytyksen takia. Kompuroissa välykset on tosi pieniä ja ne pienenee kiekkojen noston myötä. Samalla öljyä käytetään aivan mielettömiä määriä jäähdytyksen takia, mikä aiheuttaa tarpeen isoille kojeille, jotka poistavat öljyn paineilmasta. Roots-ahtimissa ei ole mahdollista käyttää öljyä kovinkaan isoa määrää. Minun silmissä ne pyörivät isolla välyksellä lähes kuivina. Tämä taas aiheuttaa sen tuoton ja hyötysuhteen optimaaliseksi todella matalilla kierroksilla.
G on siis varsin nerokas vehje. Huollon kanssa G ei ole ongelma kuten monet asiasta enemmän ymmärtävät sanovat. Öljyjen vaihto usein ja stefojen tarkistus, että pikkuhihna ei ala luistaa tai katkea öljyn haperruttavan vaikutuksen takia.
Meneekö pahasti mettään? Kuten mainitsin, niin automekaniikka on hieman hakusessa mutta koneenasentajan pohjillahan tässä vedellään (vaikka niitä hommia ei nykyään teekkään).
Kuten tuolla ylempänä Juvonen tuumaa niin Eaton < G60 < Lysholm. G60 on silti niin yleinen euroopan rintamalla, Eatoneja löytyy Mineistä ja Mersuista. Lysholm on eksoottinen, kiihottava ja valittaa ah-niin-ihanasti kun sille antaa kierroksia. Aina ei tavoitella absoluuttista teho-per-hinta suhdetta vaan omaa iloa ja sitä vpenistä joka kumpuaa tuosta vinkuvasta ahtimesta tunnelissa ajettaessa. ;)
-
- -
- Viestit: 2953
- Liittynyt: 23.7.2003 21:31
- Viesti:
-
- -
- Viestit: 776
- Liittynyt: 7.8.2003 21:28
Ahtopaine remmiahdetussa periaatteessa pitäisi rajoittaa ahdinvalinnalla ja sen välityksillä. Aina ei onnistu haluama toiminta niin sitten "joudutaan" laittamaan pop-off venttiili ettei ahtopaineet karkaa yläkierroksilla. Ei mikään hyvä ratkaisu, huonontaa hyötysuhdetta ja pitää usein ihan kivaa ääntäkin.
Ohikierrätysläppä on melkein pakollinen, ja eri asia kuin pop-off. Eli tuo päästää pienillä kaasunläpänasennoilla virtauksen takaisin ahtimen imupuolelle. Monesti tuo on alipainekalvolla toimiva venttiili ahtimen kyljessä, G60 koneissahan se on mekaaninen juuri ennen kaasuläppiä.
Ei Gee tosiaan mikään huono ahdin ole, päinvastoin. Kallishan se on. Noita Minin ahtimia sai halvalla, mutta nyt on hinnat vähän noussut kun ei enää jää ylinmääräisiä nurkkiin. Nuohan ovat halpoja sen takia että Works virityskitin asennuksen yhteydessä vanha ahdin jäi omistajalle tarpeettomana uuden tieltä, mutta nykyään ne menevät vaihto-osana takaisin kun ovat ahdinpyörää lukuunottamatta samoja kuin Works sarjan ahdin (teflonipinnoitetut lamellit).
Ohikierrätysläppä on melkein pakollinen, ja eri asia kuin pop-off. Eli tuo päästää pienillä kaasunläpänasennoilla virtauksen takaisin ahtimen imupuolelle. Monesti tuo on alipainekalvolla toimiva venttiili ahtimen kyljessä, G60 koneissahan se on mekaaninen juuri ennen kaasuläppiä.
Ei Gee tosiaan mikään huono ahdin ole, päinvastoin. Kallishan se on. Noita Minin ahtimia sai halvalla, mutta nyt on hinnat vähän noussut kun ei enää jää ylinmääräisiä nurkkiin. Nuohan ovat halpoja sen takia että Works virityskitin asennuksen yhteydessä vanha ahdin jäi omistajalle tarpeettomana uuden tieltä, mutta nykyään ne menevät vaihto-osana takaisin kun ovat ahdinpyörää lukuunottamatta samoja kuin Works sarjan ahdin (teflonipinnoitetut lamellit).
Olen vähän tutkiskellut asioita kun itseäkin kiihottaa vanhan EZ-kiulun ahtaminen remmiahtimella. Toyotan SC14 vaikuttaisi hyvältä vaihtoehdolta pienen äänen ja halvan hinnan takia. SC14:ssa on sisäinen magneettikytkin jota ilmeisesti Tojotamiehet käyttää yhdessä magneettiventtiilin kanssa ohittaakseen ahtimen esimerkiksi alle 1500rpm käyntinopeuksilla. Kun 1500rpm kierrosnopeus saavutetaan niin ahdin kytkeytyy ja samalla ahtimen ohittava perhosventtiili sulkeutuu magneetilla. Volkkarin asteittainen ohivirtausventtiilijärjestelmä kyllä vaikuttaa maalaisjärjellä ajateltuna kätevämmältä.
-
- -
- Viestit: 408
- Liittynyt: 3.1.2004 22:24
Kiinostaisi tietää tuosta riisimyllyn ahtimesta, onko siinä sitten samanlainen magneettikytkin kuin esim ilmastoinnin kompurassa. Eli jouten ollessaan ahdin seisoo paikallaan, ja tarpeen tullen pannaan pyörimään? Mutta ei taida riittää 2,8:n ahtamiseen millään...
Ahtimien periaatteista sen verran, että eikö näitä mekaanisia ole karkeasti kolmea erityyppiä:
1) perinteinen roots, jonka tunnistaa siitä, että ilma kulkee roottorien akseleihin nähden kohtisuoraan läpi. Roots on ollut alunperin kaksitahtidieseleiden huuhtelupumppu.
2) Lysholm, jonka periaatetta eaton noudattaa, ilma kulkee roottorien suuntaisesti ahtimen päästä päähän, roottorit ruuvimaiset, monesti teflonpinnotteiset.
3) ns. turbonpuolikasmalli, esim. Vortech, siis mekaanisesti pyöritetään turbon kompressorin kaltaista keskipakoahdinta.
Mun käsityksen mukaan näistä roots on äänekkäin ja huonoin hyötysuhteeltaan, lysholmit ja eatonit hiljaisempia ja parempia hyötysuhteeltaan. Ja turbon puolikas vaatii korkean kierrosluvun...
Ahtimien periaatteista sen verran, että eikö näitä mekaanisia ole karkeasti kolmea erityyppiä:
1) perinteinen roots, jonka tunnistaa siitä, että ilma kulkee roottorien akseleihin nähden kohtisuoraan läpi. Roots on ollut alunperin kaksitahtidieseleiden huuhtelupumppu.
2) Lysholm, jonka periaatetta eaton noudattaa, ilma kulkee roottorien suuntaisesti ahtimen päästä päähän, roottorit ruuvimaiset, monesti teflonpinnotteiset.
3) ns. turbonpuolikasmalli, esim. Vortech, siis mekaanisesti pyöritetään turbon kompressorin kaltaista keskipakoahdinta.
Mun käsityksen mukaan näistä roots on äänekkäin ja huonoin hyötysuhteeltaan, lysholmit ja eatonit hiljaisempia ja parempia hyötysuhteeltaan. Ja turbon puolikas vaatii korkean kierrosluvun...
Siitä vaa ostamaan
http://www.slstuning.de/leistungskitsae ... /index.php
http://www.slstuning.de/leistungskitsae ... /index.php
Mun käsityksen mukaan näistä roots on äänekkäin ja huonoin hyötysuhteeltaan, lysholmit ja eatonit hiljaisempia ja parempia hyötysuhteeltaan. Ja turbon puolikas vaatii korkean kierrosluvun...
Lysholmihan vinkuu aivan tajuttomasti. :D Eaton on roots-tyyppinen ja Lysholmissa on kaksi sisäkkäin pyörivää ruuvia, toisessa viisi kierrosta ja toisessa kolme kierrosta. Volkswagenin G-ahdin kuuluu kai "spiraaliahtimien" kategoriaan, eli itse lukisin siis mekaanisiksi kompressoreiksi roots-tyyppiset, kaksoisruuviahtimet, spiraaliahtimet ja "remmiturbot".
Myös tuo Toyotan SC12/14 on roots-tyyppinen mutta ilmeisesti huonommalla hyötysuhteella jolla on saatu pienennettyä kustannuksia. Toyotan magneettikytkin on juuri samanlainen kuin ilmastoinnin kompressoreissa. Sähköllä saa kytkettyä vedon päälle ja pois.
Pari juttua remmiahtimista vaatii kommenttia;
Kaikki turbonpuolikkaat (sentrifugaaliahtimet) ei ole Rotrexeja, Rotrex on yksi valmistaja muiden joukossa. Kaikissa on kierrosten ylennys "vaihdelaatikko", Rotrexissa planeetta, Vortecissa rattailla, Powerdyne hihnalla ja Paxton kuulilla, planeetta henkisesti. Prochargerista en tiedä. Enemmänkin yläkierroshenkisiä ahtimia.
Magneettikytkimellä poiskytketty roots ei pysähdy, (paitsi MadMaxilla) vaan pyörii moottorin imun mukana. Jostainhan se ilma on pyttyyn päästävä.
Roots on roots, oli se sitten 2- tai 3-lapaisilla, suorilla-, 30-asteisilla- tai 60-asteisilla roottoreilla. Rootsia on käytetty alunperin teollisuudessa ilmansiirtopumppuna 1880-luvulla.
Roots vs Lysholm hyötysuhdevertailussa yleensä unohdetaan, että ruuvi puristaa ilmaa kasaan koko ajan, roots vain silloin kun pyörii ahdolla. Ilman kasaan puristaminenhan vaatii enemmän energiaa kuin eteenpäin siirtäminen puristamattomana. Erään tietolähteen mukaan ruuvi ohittaisi hyötysuhteessa rootsin n. 0.8bar kohdalla.
Pop-off ei liity mitenkään ahtopaineen säätämiseen. Sitä käytetään paineenpurku hätäventtiilinä rootsia märkänä pyöritettäessä. Siis se klassinen GMC-roots + pari nelikurkkusta. Jos moottori syystä tai toisesta aivastaa, hammashihna ei anna ahtimen vaihtaa pyörimissuuntaa, kun kampurakaan ei niin tee, lopputuloksena on reilu 7:n litran vetoinen sirpalepommi. Pop-offi siis päästää räjähdyspaineet ulos, että ahdin pysyy ehjänä.
Rootsin ahtopaine säädetään hihnapyörillä. Ahtopaine ei karkaa kierroksilla, koska se ei ole kierroksista riippuvainen. Moottori ja ahdin kun pyörivät keskenään aina samaa nopeutta.
Ei ole ihan hirveä riski ostaa pykälää isompaa rootsia, vaikka se isompi ei hitaasti välitettynä täyttä painetta antaisikaan, niin todennäköisesti silti enemmän kuin pieni ahdin. Jos itse olisin kahden vaiheella, ottaisin isomman. Eli kai just päinvastoin kuin turbojen kanssa. Eatonin sivuilla on näkynyt niitä karttoja, minkä kokoiseen koneeseen mikäkin ahdin olis oikea. Ei kannata koneen kokooon hirveästi tuijottaa, tärkeämpää on valita ahtimen koko halutun tehomäärän mukaan.
Jos joku muistaa paikan mistä sai uusia Eatoneita 350€:lla, laittaisitko linkin, olisin kiinnostunut ostamaan.
Kaikki turbonpuolikkaat (sentrifugaaliahtimet) ei ole Rotrexeja, Rotrex on yksi valmistaja muiden joukossa. Kaikissa on kierrosten ylennys "vaihdelaatikko", Rotrexissa planeetta, Vortecissa rattailla, Powerdyne hihnalla ja Paxton kuulilla, planeetta henkisesti. Prochargerista en tiedä. Enemmänkin yläkierroshenkisiä ahtimia.
Magneettikytkimellä poiskytketty roots ei pysähdy, (paitsi MadMaxilla) vaan pyörii moottorin imun mukana. Jostainhan se ilma on pyttyyn päästävä.
Roots on roots, oli se sitten 2- tai 3-lapaisilla, suorilla-, 30-asteisilla- tai 60-asteisilla roottoreilla. Rootsia on käytetty alunperin teollisuudessa ilmansiirtopumppuna 1880-luvulla.
Roots vs Lysholm hyötysuhdevertailussa yleensä unohdetaan, että ruuvi puristaa ilmaa kasaan koko ajan, roots vain silloin kun pyörii ahdolla. Ilman kasaan puristaminenhan vaatii enemmän energiaa kuin eteenpäin siirtäminen puristamattomana. Erään tietolähteen mukaan ruuvi ohittaisi hyötysuhteessa rootsin n. 0.8bar kohdalla.
Pop-off ei liity mitenkään ahtopaineen säätämiseen. Sitä käytetään paineenpurku hätäventtiilinä rootsia märkänä pyöritettäessä. Siis se klassinen GMC-roots + pari nelikurkkusta. Jos moottori syystä tai toisesta aivastaa, hammashihna ei anna ahtimen vaihtaa pyörimissuuntaa, kun kampurakaan ei niin tee, lopputuloksena on reilu 7:n litran vetoinen sirpalepommi. Pop-offi siis päästää räjähdyspaineet ulos, että ahdin pysyy ehjänä.
Rootsin ahtopaine säädetään hihnapyörillä. Ahtopaine ei karkaa kierroksilla, koska se ei ole kierroksista riippuvainen. Moottori ja ahdin kun pyörivät keskenään aina samaa nopeutta.
Ei ole ihan hirveä riski ostaa pykälää isompaa rootsia, vaikka se isompi ei hitaasti välitettynä täyttä painetta antaisikaan, niin todennäköisesti silti enemmän kuin pieni ahdin. Jos itse olisin kahden vaiheella, ottaisin isomman. Eli kai just päinvastoin kuin turbojen kanssa. Eatonin sivuilla on näkynyt niitä karttoja, minkä kokoiseen koneeseen mikäkin ahdin olis oikea. Ei kannata koneen kokooon hirveästi tuijottaa, tärkeämpää on valita ahtimen koko halutun tehomäärän mukaan.
Jos joku muistaa paikan mistä sai uusia Eatoneita 350€:lla, laittaisitko linkin, olisin kiinnostunut ostamaan.
http://cgi.ebay.co.uk/Supercharger-mini ... dZViewItem
175 brittien puntaa 5 mailia ajetusta mini coopperin eatonista.
Edit. Ne taitaa briteissä vaihtaa suoraan uusiin mineihin isompia ahtimia, ku noita "uusia" ahtimia on siellä myytävänä joka nurkalla.
175 brittien puntaa 5 mailia ajetusta mini coopperin eatonista.
Edit. Ne taitaa briteissä vaihtaa suoraan uusiin mineihin isompia ahtimia, ku noita "uusia" ahtimia on siellä myytävänä joka nurkalla.
Laitoin juuri myyntipalstalle ilmoituksen myytävänä olevasta Eaton m90:stä....
http://ffp-motorsport.com/bb/viewtopic.php?t=83116
Ottakaa yhteyttä, jos kiinnostaa.
http://ffp-motorsport.com/bb/viewtopic.php?t=83116
Ottakaa yhteyttä, jos kiinnostaa.
Tossa ne ruottinpuolellaki vaihtaa mineihin M45 > M62 ja niitä sitten jää ylimääräseksi, www.blocket.se :sta minä omani olen ostanut, hintaa niillä on 250-500€ välillä, mallista riippuen. Vihdoinki alkanu saamaan homman pelaamaan gti:ssä.
Eatonin simulaattori jolla voi jotain about lukemia laskeskella.
projektiosastolla siitä mun autosta jotain hölynpölyä.
Tältä se kuulostaa jos ei bugrunissa kuullut.
Eatonin simulaattori jolla voi jotain about lukemia laskeskella.
projektiosastolla siitä mun autosta jotain hölynpölyä.
Tältä se kuulostaa jos ei bugrunissa kuullut.
nostetaanpa vanhaa..
Eli rupesinpa herättelemään ideaa remmiahtimesta pakokaasuahtimen tilalle. Autona toimii 3B Passat 1.8T -97, joten kokemuksia/neuvoja ahtimelle ja mahdollisille muille vaihdettaville osille, kiitos.
Lysholm kuulostaisi hyvältä vaihtoehdolta, sikälimikäli tällainen projekti on mahdollinen.
kone on pitkittäiskone, onko tilaa tarpeeksi? kaikki tieto otetaan vastaan! :)
Eli rupesinpa herättelemään ideaa remmiahtimesta pakokaasuahtimen tilalle. Autona toimii 3B Passat 1.8T -97, joten kokemuksia/neuvoja ahtimelle ja mahdollisille muille vaihdettaville osille, kiitos.
Lysholm kuulostaisi hyvältä vaihtoehdolta, sikälimikäli tällainen projekti on mahdollinen.
kone on pitkittäiskone, onko tilaa tarpeeksi? kaikki tieto otetaan vastaan! :)
No nyt olisi lysholm tarjolla, harvinainen tilaisuus.
-> http://www.ffp.fi/bb/viewtopic.php?t=123631
-> http://www.ffp.fi/bb/viewtopic.php?t=123631
Palaa sivulle “Tekniikka - Bensa”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 23 vierailijaa