Missä on paras paikka Pakolämpö ja -paineantureille? Kollektoriin vai downpipeen, toisinsanoen ennen vai jälkeen pakopesän?
edit: kerkesin ajatella minuutin maalaisjärjellä että tottakai pakopaineanturi ennen turbiinia, mutta entäs se lämpö? Olisiko senkin syytä olla ennen, koska ahtimelle menevän pakokaasun lämpötilahan siinä ratkaisee?
Vai muuttuuko pakolämpötila ratkaisevasti kulkiessaan turbiinin läpi?
Pakolämpö sekä -paineanturien paikat
Valvoja: ffp jäsenet
Paine ennen ahdinta, kollektoriin.
PakolämmöT lähelle kantta,putkiin:)
Mutta järkeillääs vähän, mitä sillä pakolämpötila tiedolla tehdään olettaen että käytössä yksi, kollektorisssa tai downarissa??
Omassa ennen ja jälkeen ahtimen (Kollektrori vs downpipe), lämpötila ero jotain tilanteesta riippuen 0-100`c
Tarkempi/nopeampi ennen fööniä kylläkin tuntuu olevan,tietty..
PakolämmöT lähelle kantta,putkiin:)
Mutta järkeillääs vähän, mitä sillä pakolämpötila tiedolla tehdään olettaen että käytössä yksi, kollektorisssa tai downarissa??
Omassa ennen ja jälkeen ahtimen (Kollektrori vs downpipe), lämpötila ero jotain tilanteesta riippuen 0-100`c
Tarkempi/nopeampi ennen fööniä kylläkin tuntuu olevan,tietty..
Mutta järkeillääs vähän, mitä sillä pakolämpötila tiedolla tehdään olettaen että käytössä yksi, kollektorisssa tai downarissa??
Mitä sillä tiedolla yleensä tehdään? :)
Siksi ajattelin lämpöanturin sijoittamista kollektoriin että näkee miten kuumia kaasut ovat ahtimelle mennessä koska sehän niille lämpötiloille taitaa herkin olla siinä ketjussa.
Yleisestikin ihan mielenkiinnosta ja oppimisen halusta ajattelin seurailla. Varsinkin jos jostain saa järkevänhintaisen pyrometrin.
Pakopainemittari on muuten helppo nikkaroida, mutta siitä tuli mieleen eräs teoreettinen kysymys, eli yhteen asento putkessa: Pitäiskö se olla tarkalleen poikittain virtaukseen nähden?
Esim. jos yhde on joko myötä- tai vasta"karvaan" virtaukseen nähden, niin muuttaako se mittarin näyttämää lukemaa? Myötäkarvaan asennettu liitos voi ainakin teoriassa aiheuttaa ejektorin joka pyrkii muodostamaan imun mittarille menevään putkeen.
Poikittain virtaukseen nähden vaan niin ei tule pitot-putki-ilmiötä kumpaankaan suuntaan.
Ja pakolämpömittarista sen verran että se on hyvä työkalu palotapahtuman ja seossuhteen arviointiin, mutta lähinnä vain ennen ahdinta asennettuna. Eihän lambda-anturillakaan katalysaattorin jälkeen todellista seossuhdetta selvitetä.
Ja pakolämpömittarista sen verran että se on hyvä työkalu palotapahtuman ja seossuhteen arviointiin, mutta lähinnä vain ennen ahdinta asennettuna. Eihän lambda-anturillakaan katalysaattorin jälkeen todellista seossuhdetta selvitetä.
Siksi ajattelin lämpöanturin sijoittamista kollektoriin että näkee miten kuumia kaasut ovat ahtimelle mennessä koska sehän niille lämpötiloille taitaa herkin olla siinä ketjussa.
Juu u kyllä periaatteessa, mutta jos lämmöt nousee niin paljon että ahdin ottaa itteensä ni voisinpa veikata että joku mäntä on jo sulanu:)
Ja pakolämpömittarista sen verran että se on hyvä työkalu palotapahtuman ja seossuhteen arviointiin, mutta lähinnä vain ennen ahdinta asennettuna. Eihän lambda-anturillakaan katalysaattorin jälkeen todellista seossuhdetta selvitetä.
Totta tuokin mutta, vertailupohja moottorista ja sen lämmöistä/ seoksesta, eli samahan se on onko ennen vai jälkeen ahtimen kunhan pysyy sallituissa/totutuissa rajoissa..
Eli oikeasti siitä näkee ne "poikkeukselliset" muutokset, eikö?
Niin ja Janne ostaa tietty Vems:in laajakaista lambdan misä näkyy pakolämpö,vaiko siinä megaruutan näytöllä?
Palaa sivulle “Tekniikka - Bensa”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 28 vierailijaa