massan vaikutus jarrutusmatkaan

[Posa]

Eikös se niin ole, että rekkakin pysähtyy täysin samassa matkassa oli se sitten täydessä lastissa, taikka sitten tyhjänä? Siis teoriassa. Ja sama pätee esim. junaan? Jos ei oteta huomioon puutteita jarrutustehossa lasti päällä ym. pikkujuttuja.? Olisiko jollain hyvää linkkiä aiheen tiimoilta?

[Heikki J.]

Juu siis teoriassa massa ei vaikuta jarrutusmatkaan.

[T-Power]

massa ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko ihan oikeasti noin?Jos vaikka ajelee yksin tyhjin tankein 100km/h--> jarrut kiinni,niin jarrutusmatka on yhtä pitkä täysin tankein 5 henkilöä kyydissä.

Olen ainakin luullut,että massa vaikuttaa jarrutusmatkan pituuteen...

[cancermann]

Jotenkin tulis mieleen että hitausmomentti ja kitkakertoimen vaikutus massalla maustettuna vois vaikuttaa, en tosin ole koskaan kokeillut paperilla...

[Tuomas]

Kaivakaas joku liukukitkan kaavat niin päästään juttelemaan teoriasta.. Vai pitääkö myös huomioida pyörimiskitka jos on abs-jarrut? :)

[Fl3ct1]

Autokoulussa puhuivat että kuorkki pysähtyy yhtä nopeesti oli sit lasti taikka ei. Koska juurikin se renkaille kohdistuva massa lisää kitkaa.

[Spadde]

Jos en nyt väärin muista niin ainakin tasaisella jarruttaessa teoriaa noudattaen ei massalla pitäisi olla vaikutusta. Tämä siis tapauksissa jo jarrutetaan "kitkan" avulla eli ei lasketa jarrujen vaikutusta asiaan vaan tutkitaan asiaa renkaan ja tien välissä. Se mistä se johtuu niin en täysin muista, mutta olisiko ollut että tasaisella N=mg eli kun jokaisella voimalla on vastavoima niin tässä tapauksessa tuo poistaa massan merkityksen. Jos joku viisaampi muistaa/tietää niin on hyvä ja valaisee asiaa.

Eli alla olevassa viestissä kaikki on yksinkertaistettu eli massa ei siis asiaan vaikuta!!!

[drako]

Liike-energia 1/2 mv^2 ja "kitkaenergia" (myy)mgs asetetaan yhtäsuuriks ja ratkastaan jarrutusmatka -> s = v^2/(2*(myy)g) eli massat supistu veks. Teoriassa yksinkertaistettuna näin.

e: Kaltevassa tasossa myös, mutta se kaltevuus tulee vaan trigonometriseksi kertoimeksi.

[SS]

Fysiikan tunneista on jo ihan liian kauan, mutta kyllähän se tosiaan niin menee ettei massa fysiikan lakien mukaan vaikuta hidastuvuuteen. Pysähtymismatkaan vaikuttaa ainoastaan alustan ja liikkuvan kappaleen välinen kitkakerroin sekä alkunopeus.

Kaivakaapa jostain TM-testistä vaikkapa kahden täysin eri painoisen auton jarrutusmatkat, ei niissä isoja eroja ole.

Rekat puolestaan pysähtyvät heikosti ainakin siksi, että niiden renkaat on suunniteltu lähinnä kestävyyttä silmälläpitäen. Onhan tuossa paljon muitakin muuttujia, joista renkaat yhtenä.

Edit: Niin ja maan painovoima tietenkin vaikuttaa, päiväntasaajalla hidastuminen on heikompaa kuin navoilla :)

[SS]

Jep:

1/2 mv^2

Tuo liike-energia täytyy kehittää jostain. Toki autossa mukaan tulee vielä ainakin ilmanvastus...

[T-Power]

Kaivakaapa jostain TM-testistä vaikkapa kahden täysin eri painoisen auton jarrutusmatkat, ei niissä isoja eroja ole.

Tuo nyt ei merkkaa juurikaan mitään.Painavammassa autossa kuitenkin luultavammin isommat jarrut,jotka on tehokkaammat.Kait se on uskottava,että kolopallo pysähtyy samassa matkassa,ajan sitten yksin tai perälaatikossa esim:+500 kg hiekkaa.

EDIT:Eli AKE:lle voi viittoa kintaalla kun alkavat vaatimaan isompia jarruja jos keulalle tipahtaa painavampi 3.0 kone. :D

[Heikki J.]

Huom, siis teoriassa massa ei vaikuta, käytännössä kyllä. Et sä kuitenkaan esim. tarkistaisi rengaspaineita vaikka sen takaluukun pistäisitkin täyteen betonia :)

[rolle]

Ja kumillahan tuo kitkahomma on vähän mielenkiintoinen, eli teoria ei päde käytännössä. Esim kiihdytysautoissa vetävien renkaiden kitkakerroin voi olla lähtöviivalla yli 5.

Käytännössä täyden rekan jarrutusmatka on moninkertainen henkilöauton jarrutusmatkaan verrattuna ja tämä johtuu pääsääntöisesti jarrujen tehosta, ei niinkään kitkakertoimista jne.

[T-Power]

Et sä kuitenkaan esim. tarkistaisi rengaspaineita vaikka sen takaluukun pistäisitkin täyteen betonia :)

Kyllä mä joutuisin.Rengaspainevahti ilimoottelisi,että mitä sä jätkä oikein touhuut. :D

[Spadde]

Toi on aikas mahtava kitkakaerroin toi Rollen mainitsema yli 5 (siis kiihdytyksessä), mutta ajatelkaapa mitä tapahtuisi jos samanlainen kitkakerroin saavutettaisiin jarrutuksessa. Voisi olla kuski aika kaukana autosta riippuen tietysti vöistä:)

Ja tuon massan vaikutuksesta vielä sen verran, että kyllä se taitaa niin olla että teoriassa sillä ei ole merkitystä, mutta niinkuin aina niin kyllä se käytäntö taitaa olla toinen. Ja jos ajatellaan jarrutusmatkoja ja varsinkin niiden laskemista niin kun on kumista puhe niin esim. kitkaertoimen suuruuskin voi olla hieman vaikea määrittää ellei tietysti ota huomioon jatkuvaa lämpötilan ja olomuodon muutosta.

[rolle]

Noo nitrodragsterin ensimetrin kiihtyvyys on niin suuri, että laskennallinen kitkakerroin silloin on jotain vajaa 5. Slicksi ja rata ovat yhtä kokonaisuutta

Kumin ja tienpinnan välissä tapahtuu koko ajan luistoa joten kumikitka on perin hankala asia.

[drako]

Niin siis kyllähän ne nuo kaikki vaikutukset näkyy teoriassakin kun aletaan huomioimaan vaikka juuri noita ominaisuuksia mistä Rolle mainitsi, jarrujen rajallinen teho, materiaalien ominaisuudet jne. Siitä vaan tulisi hieman monimutkaisempaa siitä teoriasta...

[Iiro]

Rolle alkanut muistelemaan ah, niin ihania opiskeluaikoja, ilman luistoa ei ole pitoa, vai mites se nyt menikään..:)

[rolle]

Jeps

[mikmoila]

Toinen omituisuus kumirenkailla on pidon lisääntymisen suhde renkaan pystysyyntaiseen kuormaan. Sekun ei sekään piruvie mene lineaarisesti, vaan renkaan pito kasvaa ainoastaan loivenevasti kuormituksen lisääntyessä.

[SS]

Tuo nyt ei merkkaa juurikaan mitään.Painavammassa autossa kuitenkin luultavammin isommat jarrut,jotka on tehokkaammat.Kait se on uskottava,että kolopallo pysähtyy samassa matkassa,ajan sitten yksin tai perälaatikossa esim:+500 kg hiekkaa.

Kokeile, 500kg hiekkaa konttiin ja jarruttamaan :)

[mikmoila]

Niin, jos 1000 kg painavassa autossa eturenkaat painavat asfalttia vaikka 2000 kg:n voimalla tasaisessa jarrutuksessa, niin 2000 kg painavassa autossa vastaavassa tilanteessa eturenkailla on _lähes_ kaksinkertainen pito. "Lähes" muttei kuitenkaan kaksinkertainen. Rekka-auto esimerkki on vähän taas eri asia, kun eihän se kärryn massa muutu jarrutuksessa eturenkaalle pitoa antavaksi painoksi.

[TDiGO]

^ No mutta onhan siinä rekan peräkärryssäki etuakseli, mihin se paino "siirtyy".

[Tuomas]

Käytännössä jarrupalat ei paina jarrulevyä vasten riittävän voimakkaasti että saatais lukkojarrutus heti, vaan siihen menee aikaa ennen kuin levy on pysähtynyt ja lukkojarrutus alkaa. Massan lisääminen kasvattaa aina tätä aikaa, joten se jo yksistään lisää jarrutusmatkaa.

[mcpete]

painava auto käsittääkseni kasvattaa renkaan ja tien välissä olevaa pintapainetta P=F/A ja tällöin myös parantaa jarrutus ominaisuuksia,epäilisin kuitenkin että massan hitauteen vedoten painava auto pysähtyy hitaammin. Onko kellään faktaa että miksi kumilla ei päde teoreettinen yleinen oletus että pinta-alalla ei ole vaikutusta kitkaan? Miks käyttää leveetä fillaria pidon maksimoimiseksi jos sillä ei ole väliä. Eli kuka osaa selittää miksi kumi käyttäytyy niin.

[bigbear]

Tuo perinteinen kitka teoria pätee vain sileille ja periksiantamattomille kappaleille. Kumi ikäänkuin takertuu kiinni asfalttiin. Jolloin sen pitoa voisi verrata melkein hammaspyörään. Leveämmillä kumeilla on enemmän tuota tartuntapintaa ja silloin myös kumi kestää rasituksen paremmin. Kapeassa renkaassa pintoihin kohdistruu liian suuria voimia ja kumi antaa periksi.

[ile]

Muistelin joskus samaa keskustelua lukeneeni sfnetin puolelta ja löytyihän se:

http://lyhytlinkki.net/?l90jujn3

ps. Mietin myös sitä, että tosielämässähän yleensä normiautojen jarrut eivät ole kovin ylimitoitettuja. Joten siinä vaiheessa kun lähdetään jarruttamaan niin jarruilla on enemmän töitä saada hukattua lämmöksi auton liike-energia -> vaikka 500kg ylimääräistä niin ties vaikka jarrutusmatka äkkiä kasvaa loppupäässä tämänkin takia.

[Leskinen]

no oma kokemus on että kun nakkasin laviskan lavalle 150kg hiekkaa niin pysähtyy paljon paremmin kuin ennen, selittäkää te muut mitä kaavoja tykkäätte :D

[Una]

Tuo kumikitka on tosiaan siitä merkillinen kitkalaji että pintapaine vaikuttaa siihen vähän oudosti. Paras kitkakerroin saavutetaan yleensä jollain tietyllä pintapaineella ja sitten kun joko kevennetään tai lisätään pintapainetta niin kitkakerroin pienenee. Kitkakertoimen kuvaaja pintapaineen funktiona on siis eräänlainen alaspäin aukeava paraabeli.

Sitten kumikitkalla tulee lisäksi vielä nuo luisto-ominaisuudet ja yleensä noin 20% luistolla saadaan suurin mahdollinen voima siirrettyä tiehen.

[Toni K.]

teorioista en tiä mutta rekka ainakin vaatii pidemmän jarrutusmatkan
kun on kuorma päällä.

[Autonkäyttäjä]

Juuu. Joku "heitti" että periaatteessa ei tarvittaisi siis moottorinvaihdon laillistamiseksi suurempia jarruja. Jarrujen koko, (teho) määräytyy sen mukaan kuinka paljon niillä saadaan ajettua tehoa eli "hidastuvuutta" ulos tietyn pidemmän testisyklin aikana. Esimerkiksi autolla tehdään täyskiihdytyksiä 0-200kmh ja täysjarrutuksia tietty määrä ja jarrujen pitää aikaansaada tietty minimihidastuvuus. Nyt jos autoon on vaihdettu tehokkampi moottori, kiihtyy auto nopeammin tuohon testinopeuteen, jolloin jarrujen pitää saada ajettua lämmöksi suurempi teho. Eli jarrujen teho on aina sidottu tietyssä autossa nimenomaan moottoritehoon.

Se harhakäsitys ilmeisesti monella "ei automiehellä" on, että vähän poljinvoimaa vaativat jarrut ovat tehokkaat, kuten joissain japanilaisautoissa kait on. Mutta käytännössähän tuolla poljinvoiman määrällä ja jarrujen todellisella teholla ei ole mitään tekemistä keskenään. Heikkotehoisissa jarruissa saatetaan päästä muutamaksi sekunniksi monen sadan kilowatin jarrutustehoon jonka jälkeen jarrutusteho romahtaa nopeasti jarrujen "ylikuumennuttua". Tehokkassa vastaavassa autossa saatetaan päästä huomattavasti pienempään jarrujen huipputehoon, mutta teho ei missään tilanteessa laske tuon alle.

Mutta kaikkihan tämän tietysti tiesivät.